TYTTÖKERHOTYÖ KUUSANKOSKEN SEURAKUNNASSA
Ohjaajien kokemuksia vuosilta 1973–2008



	
           
           
Sari Syrjälä 
Opinnäytetyö, kevät 2013
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Diak
Sosiaalialan koulutusohjelma
(ylempi AMK)
Diakonia, kristillinen kasvatus ja nuorisotyö




TIIVISTELMÄ

Syrjälä, Sari. Tyttökerhotyö Kuusankosken seurakunnassa. Ohjaajien kokemuksia vuosilta 1973–2008. Diak, kevät 2013. 88 s., 5 liitettä. Diakonia Ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma (ylempi AMK). Diakonia, kristillinen kasvatus ja nuorisotyö. 
Opinnäytetyössä tutkitaan kerhonohjaajien kokemuksia kerhonohjaamisesta vuosina 1973–2008 Kuusankosken seurakunnassa. Tutkimuskysymykset ovat: mikä on kerhonohjaajien kokemus kerhonohjaajana toimimisesta ja mitä seurakunta merkitsee entiselle kerhonohjaajalle tänään. Tutkimuksella kartoitan kerhotyön merkitystä ja laatua osana seurakunnan varhaisnuoriso- ja nuorisotyötä. 
Opinnäytetyössä kirjoitettiin Kuusankosken seurakunnan tyttökerhotyön historia vuosilta 1970–2008 tutkimalla toimintakertomuksia, seurakuntasuunnitelmia ja tyttökerhojen päiväkirjoja. Ohjaajia koskenut tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 11 henkilöä, jotka olivat toimineet kerhonohjaajina vuosina 1973–2008 Kuusankosken seurakunnassa. Puolistrukturoidut haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä ja fenomenologisella tutkimusotteella. 
Kerhonohjaajana toimiminen koettiin tärkeänä asiana nuoruudessa, se toi nuoren elämään tasapainoa ja rakennetta. Aika ohjaajana vaikutti henkilön elämään monin tavoin. Se oli valmentautumista aikuisuuden ammattiin, siitä kertyi ryhmänohjaustaitoja ja tuolloin syntyi pitkäkestoisia, tärkeitä ihmissuhteita. Aikuisina entiset kerhonohjaajat ovat seurakunnan jäseniä, joiden elämään kuuluvat kirkolliset toimitukset ja he ehkä käyvät kirkossa jouluna. Aktiivisesti seurakunnassa vapaaehtoistyöntekijänä toiminut nuori ei ole aikuisena aktiivinen osallistuja. He kuvasivat seurakunnan asiana, joka kuuluu normaalielämään. Moni heistä koki, että he osallistuivat seurakunnan toimintaan omien lastensa osallistumisen kautta. 
Varhaisnuorisotyön tilastoista näkee, että kerhojen suosio on 1970-luvulta asti vähentynyt. Kerhotyötä täytyy kehittää sisällöllisesti niin, että lapsi haluaa osallistua siihen. Kerhonohjaajana toimiminen on nuorille tärkeä ja turvallinen kasvamisen ja toimimisen paikka seurakunnassa. Kerhotyön sisällön kehittämisen reunaehto on se, että16-vuotias nuori pystyy toimimaan ohjaajana. Haasteena työlle on kerhonohjaajien hartaus- ja uskonelämän tukeminen niin, että heistä kasvaisi aikuisia, jotka kokevat seurakuntayhteyden merkittäväksi omalle uskon elämälleen. 

asiasanat: varhaisnuorisotyö, kerhonohjaaja, tyttökerho, Kuusankosken seurakunta.

ABSTRACT 

Syrjälä, Sari. Girls´ club work in the Kuusankoski parish. The Experiences of Club Instructors' work between years 1973–2008. 88 p. 5 appendices. Language: Finnish. Spring 2013. Diaconia University of Applied Sciences. Degree programme in Social Services. Diaconia, Christian Education and Youth Work. Degree: Master of Social Services.
The aim of this study is to learn about the work experiences of volunteer club instructors in the Kuusankoski parish between years 1973–2008. This study has two focuses: what are the former club instructors´ experiences of being a club instructor and what kind are their relationships with the church today. This study surveys the meaning and quality of the girls´ club work as a part of the parish's pre-teen youth and youth work. 
In this study was written the history of girls club work in the Kuusankoski parish between years 1970-2008. It was gathered from action reports, the parish´s annual plans and the girls´ club journals. The research material of this qualitative study was collected by interviewing eleven persons who have worked as volunteer club instructors in the Kuusankoski parish. The semi-structured interviews were taped and transcribed. The compiled data was content-based analyzed with a phenomenological research approach. 
The final results show that the period when person worked as a club instructor was experienced as a very important time in their youth. It affected person's life in many ways. It brought both balance and structure to the life. It was the way to prepare for a future profession. Today the former club instructors are the members of the church, they use the clerical services and they might take part in Christmas mass. Many felt that they participated in church life through their own children's participation in parish activities. The girl´s club work has to be developed so a child wants to come to the club and the young club instructor is able to lead the club.  



Keywords: pre-teen youth work, volunteer club instructor, girls' club, Kuusankoski parish.