Haku
Viitteet 61-70 / 2060
Sairaanhoitajaopiskelijan kollegiaalisuuden ja päätöksentekokyvyn kehittyminen moduuliharjoittelussa - opiskelijoiden kokemuksia
(2019)
kollegiaalisuuden kehittymiseen moduuliharjoittelun aikana. Opinnäytetyö sisältää teoriaperustan sekä tutkimustulosten tarkastelun. Teoriaperustaa varten on hyödynnetty kirjallisia- sekä sähköisiä lähteitä. Alkuperäisjulkaisuun on viitattu lähdemerkinnöin...
Lohduttomat tilanteet hoitotyössä sydänkirurgisella teho-osastolla – sairaanhoitajien kokemuksia
(2019)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata millaisia tilanteita sairaanhoitajat pitävät lohduttomina tehohoitotyössä ja miten he käsittelevät lohduttomalta tuntuvia tilanteita. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten ...
Laadukkaan EKG:n ottaminen
(2019)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää sairaanhoitajaopiskelijoiden laadukkaan 12-kytkentäisen elektrokardiogrammin eli EKG:n ottamisen osaamista. Samalla tavoitteena oli edistää opiskelijoiden valmiuksia tunnistaa ...
Unen yhteys työkykyyn
(2019)
, suomalaisten aikuisten unesta ja työn yhteydestä työikäisten uneen sekä työkyvyn yhteydestä nykypäivän työelämän vaatimuksiin. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin systemaattisella haulla kotimaisista ja ulkomaisista...
The purpose of this thesis was to collect information on the relationship between sleep and work ability. The thesis sought an answer to the question, what kind of connection does sleep have of to work ability. The knowledge base consists of the meaning, construction and regulation of sleep, the sleep of Finnish adults, how working-age people’s work is linked to sleep and the link between work ability and the work demands in present day working life. The thesis was carried out using descriptive literature review. Finnish and foreign databases were used to systematically collect data. In addition, manual search was used. Five studies published in 2009-2018 were selected to the review. The data was analysed using deductive analysis. The “work ability house” developed by Juhani Ilmarinen (Professor at the Finnish Institute of Occupational Health) was adapted as the structure of the deductive analysis. The categories used were an ability to function, health and motivation and attitudes which are based on the qualities an individual can have at the ”work ability house”. According to the results, sleep has a connection with work ability through several different factors. Sleep has a connection to physical, mental and social capacity, health, and motivation and attitudes at work. Especially a poor quality of sleep and insomnia symptoms are associated with decreasing work ability. Poor quality of sleep has a connection to tiredness and in that way to the work ability in the means of physical and mental demands. Poor quality of sleep has a connection to reduced cognitive ability, impatience with the colleagues and to experienced health. The insomnia symptoms have a connection with increased occupational accidents and a reduced desire to promote safety. Especially the insomnia symptoms but also other sleep disorders risk factors such as shift work, the risk of sleep apnea and the symptoms of restless legs syndrome are in connection to the cognitive problems, depression of mood, presenteeism and to lost working hours. The insomnia symptoms are in connection to later mental problems and retirement because of them. The sleep hygiene has a connection to decreased self-control, to increased psychological stress and to reduced commitment to work. Short or insufficient sleep has a connection with avoiding social interaction with colleagues and with lower security requirements. In conclusion, it is important for work ability to ensure adequate and especially a high quality of sleep. Enough sleep supports coping at work, health and ability to function. Sleep has also a connection to well-being at work, because sleep problems and a poor quality of sleep are lowering the mood. Sleep is especially important for cognitive functioning and mental coping. As a development suggestion, it may be good to increase the knowledge of the connection of sleep and work ability among the working-age population....
The purpose of this thesis was to collect information on the relationship between sleep and work ability. The thesis sought an answer to the question, what kind of connection does sleep have of to work ability. The knowledge base consists of the meaning, construction and regulation of sleep, the sleep of Finnish adults, how working-age people’s work is linked to sleep and the link between work ability and the work demands in present day working life. The thesis was carried out using descriptive literature review. Finnish and foreign databases were used to systematically collect data. In addition, manual search was used. Five studies published in 2009-2018 were selected to the review. The data was analysed using deductive analysis. The “work ability house” developed by Juhani Ilmarinen (Professor at the Finnish Institute of Occupational Health) was adapted as the structure of the deductive analysis. The categories used were an ability to function, health and motivation and attitudes which are based on the qualities an individual can have at the ”work ability house”. According to the results, sleep has a connection with work ability through several different factors. Sleep has a connection to physical, mental and social capacity, health, and motivation and attitudes at work. Especially a poor quality of sleep and insomnia symptoms are associated with decreasing work ability. Poor quality of sleep has a connection to tiredness and in that way to the work ability in the means of physical and mental demands. Poor quality of sleep has a connection to reduced cognitive ability, impatience with the colleagues and to experienced health. The insomnia symptoms have a connection with increased occupational accidents and a reduced desire to promote safety. Especially the insomnia symptoms but also other sleep disorders risk factors such as shift work, the risk of sleep apnea and the symptoms of restless legs syndrome are in connection to the cognitive problems, depression of mood, presenteeism and to lost working hours. The insomnia symptoms are in connection to later mental problems and retirement because of them. The sleep hygiene has a connection to decreased self-control, to increased psychological stress and to reduced commitment to work. Short or insufficient sleep has a connection with avoiding social interaction with colleagues and with lower security requirements. In conclusion, it is important for work ability to ensure adequate and especially a high quality of sleep. Enough sleep supports coping at work, health and ability to function. Sleep has also a connection to well-being at work, because sleep problems and a poor quality of sleep are lowering the mood. Sleep is especially important for cognitive functioning and mental coping. As a development suggestion, it may be good to increase the knowledge of the connection of sleep and work ability among the working-age population....
Paleltumien ja hypotermian ensiapu ja ennaltaehkäisy poikkeuksellisissa oloissa: Koulutusmateriaali Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle
(2019)
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa koulutusmateriaalia paleltumien ja hypotermian ensiapuun ja ennaltaehkäisyyn. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää MPK:n kouluttajien ja koulutettavien taitoja ...
Sairaanhoitajan kohtaama väkivalta hoitotyössä
(2019)
The purpose of this thesis was to survey what kind of violence nurses have encountered in care work. The aim was to raise awareness of how a nurse can prevent violence in care work with their own actions, based on our data. The thesis focused...
ennaltaehkäisevien menetelmien esittelemisenä sekä lainsäädännöstä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin kotimaisista ja englanninkielisistä tietokannoista hakusanoin ”väkivalta”, ”hoitotyö”, “pelko”, ”defens*”, ”patient...
ennaltaehkäisevien menetelmien esittelemisenä sekä lainsäädännöstä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa haettiin kotimaisista ja englanninkielisistä tietokannoista hakusanoin ”väkivalta”, ”hoitotyö”, “pelko”, ”defens*”, ”patient...
Kokemuksia toimintakyvyn tukemisesta vapaa-ajalla – kehitysvammaisten näkökulma
(2019)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla ymmärtää kehitysvammaisten ihmisten vapaa-ajan toimintakykyä ja sen ylläpitämiseen tarvittavaa tukea. Konkreettisina tavoitteina oli selvittää ...
Tulohaastattelulomake Lohjan terveyskeskuksen vuodeosastoille
(2019)
, infektiopotilaista, neurologisista kuntoutuspotilaista sekä potilaista, jotka olivat sosiaalisten syiden vuoksi osastohoidossa. Opinnäytetyö oli toiminnallinen opinnäytetyö, joka sisälsi laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Alkukartoitus kerättiin teemahaastattelulla...
Magneettisairaala: Muutokset ja mahdollisuudet sairaanhoitajan toimenkuvassa
(2019)
Opinnäytetyö on osa Laurean Ohjaus hoitotyössä -hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa magneettisairaalakonseptia sekä HUS/HYKS:n sitä koskevaa kansainvälisten akkreditaatioiden läpimurtohanketta avaavaa kirjallisuuskatsausta vasten...
Ei voi olla masentunut kun onnistuu : nuorten miesten arkielämän ja toiminnan kuvaaminen koherenssin tunteen näkökulmasta
(2019)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli empiirisesti kuvata ja ymmärtää nuoren miehen arkielämää ja toimintaa ja saada käsitys nuorten 16-19 -vuotiaiden miesten arkielämän merkityksellisistä asioista tutkittavien näkökulmasta. Samalla hankittiin tietoa nuorten syrjäytymisen riskitekijöistä MORFEUS-hankkeen (=Mallinnettu informaatio, Osallistavat työtavat, Rakentuva tulevaisuus, Fasilitoitu yhteistyö ja Ennakoiva innovointi Uudistuvassa Sosiaali- ja terveydenhuollossa) käyttöön. Hanke oli Aalto-yliopiston ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteinen ja siinä tutkittiin hyvinvointipalvelujen kokonaisuuksia päihde-, mielenterveys- ja lastensuojelupalveluiden asiakaslähtöisyyden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ja tulkita nuorten miesten arkielämää Antonovskyn (1982) kehittämän salutogeenisen teorian keskeisen käsitteen, koherenssin tunteen näkökulmasta ja lisäksi tuottaa asiantuntijoiden teemahaastatteluilla tietoa nuorten syrjäytymisen riskitekijöistä. Tutkimustehtäväksi muodostui nuoren miehen arkielämän kokemuksen kuvaaminen ja ymmärtäminen.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä kuvattiin terveyslähtöisyyttä tutkimuksen perustana, nuoren miehen fyysistä ja psyykkistä elämänvaihetta sekä koherenssin tunnetta. Koherenssin tunne koostuu niistä psyykkisistä voimista ja tekijöistä, jotka saavat yksilön pysymään terveenä ja säilyttämään psyykkisen toimintakykynsä ja elämänlaatunsa jatkuvista kuormittavista stressitekijöistä huolimatta.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa nuorten luotainpäiväkirja, vanhempien päiväkirjat ja nuorten teemahaastattelut analysoitiin narratiivisen analyysin keinoin ja asiantuntijoiden haastattelut teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyö antoi ajankohtaista tietoa nuorten 16-19 –vuotiaiden miesten arkielämästä ja toiminnasta neljän narratiivin avulla, jotka kuvasivat nuorten tämänhetkistä tilannetta ja arkea ja olivat jo itsessään osa tutkimuksen tulosta. Asiantuntijahaastatteluista saatiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin tuloksena luettelo riskitekijöistä, joiden asiantuntijat katsoivat vaikuttavan syrjäytymistä edistävästi ja toisaalta myös arkielämän kannattelu- ja motivointikeinoista, joiden katsottiin edesauttavan elämänhallinnan ja koherenssin tunnetta. Nuorten motivaation puute, vastuuttomuus, kiusatuksi tuleminen, vanhemmuuden ongelmat, epäsosiaalisuus ja päihteiden käyttö sekä suurimpana sosiaalisten suhteiden vähyys ja kavereiden puute olivat riskitekijöitä syrjäytymiselle. Toisaalta nuoren arkielämän kannattelijoina tai motivointikeinoina nähtiin oman osaamisen ja voimavarojen käyttäminen, onnistumisen kokemukset ja positiivinen palaute.
Nuorten miesten arkielämässä koherenssin tunteen kannalta keskeiset tekijät olivat turvalliset ja luottamukselliset suhteet vanhempiin, erityisesti äitiin ja kavereiden merkitys nuoren elämässä....
The purpose of the thesis was to empirically describe and understand the everyday life and activities of a young man and to get an idea of the meaningful issues of the everyday life of young men aged 16-19 from their perspective. At the same time...
The purpose of the thesis was to empirically describe and understand the everyday life and activities of a young man and to get an idea of the meaningful issues of the everyday life of young men aged 16-19 from their perspective. At the same time...









