Haku
Viitteet 791-800 / 2060
Motivoiva haastattelu masennuksen hoidossa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa systemaattinen kirjallisuuskatsaus motivoivan haastattelun hyödyntämisestä masennuksen hoidossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että sen tuottaman tiedon avulla voitiin kehittää masentuneen potilaan hoitotyötä. Opinnäytetyön menetelmä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus eli kirjallisuushaun kautta saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Valitut artikkelit liittyivät ensisijaisesti motivoivaan haastatteluun ja masennukseen.
Löydettyjen tutkimusartikkeleiden perusteella motivoivasta haastattelusta masennuksen hoidossa ei löytynyt tarpeeksi tutkimuksia. Motivoivaa haastattelua käytetään vähän, koska motivoivan haastattelun käyttöön hoitotyössä ei anneta tarpeeksi koulutusta. Varhaisella puuttumisella ongelmiin (kuten masennukseen) on positiiviset seuraukset ja ne näkyvät myöhemmin. Haasteena on sairaanhoitajien ja psykiatristen potilaiden parissa työskentelevien sairaanhoitajien tietämättömyys menetelmästä. Motivoivaa haastattelua ei osata hyödyntää tarpeeksi laajasti.
Opinnäytetyön tuloksena ilmeni, että motivoivaa haastattelua voidaan soveltaa monien erilaisten riippuvuuksien ja ongelmien hoidossa monilla erilaisilla potilailla. Motivoiva haastattelu auttaa löytämään sisäisen motivaation ja muutoksenhalun ihmisestä itsestään. Usein motivaatiota on haettu jo kauan, mutta mitään muutosta ei ole saatu aikaan. Esimerkkinä tästä motivoivan haastattelumenetelmän käyttäminen parantaa masennuspotilaan lääkehoitoon sitoutumista, joka on merkittävä tekijä sairauden uusimisen ennaltaehkäisemisessä. Sairaanhoitajalla on tärkeä rooli motivoivassa haastattelussa, jonka lähtökohdat taito, empatia, omien tunteiden hallinta, ihmisen lukutaito ja oma persoona....
The purpose of this study was to carry out a systematic literature review on utilizing motivational interviewing in the treatment of depression. The aim of the thesis was that the information can help developing the care of the patients suffering...
The purpose of this study was to carry out a systematic literature review on utilizing motivational interviewing in the treatment of depression. The aim of the thesis was that the information can help developing the care of the patients suffering...
Omahoitajuuden kehittäminen kotihoidossa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli omahoitajuuden toiminnan kehittäminen Askolan kotihoidossa. Tavoitteena oli potilasturvallisuuden vahvistaminen ja yhteistyön lisääminen asiakkaan ja omahoitajan välillä sekä yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kanssa. Opinnäytetyön taustalla on keväällä 2016 tehty kartoitus Askolan kotihoidon hoitajille, esimiehille, asiakkaille ja omaisille. Kartoituksessa tunnistetut kehittämiskohteet ovat tämän opinnäytetyön lähtökohtana.
Kartoituksessa tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi hoitajien palautteessa nousivat koulutuksen tarve ja yhteistyön lisääminen omahoitajan ja asiakkaan välillä. Esimiehet nostivat kehittämiskohteiksi yhteistyön vahvistamisen omahoitajan, asiakkaan ja omaisten välillä sekä valtakunnallisten linjausten käyttöönoton selkeämmin osana kotihoidon toimintaa. Asiakkaiden palautteessa tärkeimpiä kehittämiskohteita olivat omahoitajan tehtävien hoitaminen siten, että omahoitaja on perillä asiakkaan asioista ja oikea-aikainen hoito toteutuisi. Omaisten palautteessa kehittämiskohteeksi nousi yhteistyön kehittäminen omahoitajan, asiakkaan ja omaisen välillä.
Tässä opinnäytetyössä vastattiin kaikkien osapuolten kehittämiskohteisiin laatimalla omahoitajalle tarkistuslista, joka nimettiin Check-listaksi. Check-listaan kuvattiin omahoitajan tehtävät ja taulukko, jonka avulla voidaan seurata omahoitajan tehtävien ajantasaisuutta ja toteutusta. Lista sisältää myös ikääntyneen fyysiset, psyykkiset, kognitiiviset ja sosiaaliset tarpeet huomioivan validoidun mittaristo-osion, jonka avulla voidaan seurata asiakkaan terveydentilan, kognition tai toimintakyvyn muutoksia. Kaikki kotihoidon hoitajat saivat Check-listan koekäyttöön viikoksi ennen omahoitajuuden kehittämisiltapäivän toteutusta. Viisi heistä ehti koekäyttää listaa ennen sitä.
Syyskuussa 2016 järjestettiin kotihoidon henkilökunnalle kehittämisiltapäivä, jossa yhdessä arvioitiin ja kehitettiin Check-listan sopivuutta omahoitajan työvälineeksi. Iltapäivään osallistui 12 hoitajaa, fysioterapeutti ja vanhustyön johtaja. Palaute kerättiin kyselylomakkeen avulla (n=13). Ryhmätyönä pohdittiin, lisääkö Check-listan käyttö yhteistyötä eri toimijoiden välillä, millaisena Check-listan käyttö on koettu ja koetaanko omahoitajuuden kehittäminen tärkeänä työyhteisössä. Omahoitajan Check-listan todettiin yksimielisesti olevan jatkossa tärkeä työväline omahoitajan tehtävien hoitamisen toteuttamisessa ajantasaisesti. Sen uskottiin myös lisäävän yhteistyötä ja vahvistavan potilasturvallisuutta. Osa hoitajista koki tarvetta lisäkoulutukseen mittarien käytön osalta, joka voisi olla jatkokehittämisen aihe.
Omahoitajuuden kehittäminen ja omahoitajan Check-listan käyttöönotto on edennyt lupaavasti Askolan kotihoidossa. Check-lista linkittyy sisällöltään hallituksen kärkihankkeen tavoitteisiin ja voisi olla osa ajankohtaista ”Kunnon kotihoito” -hanketta, jonka päätavoite on yhtenäistää Uudenmaan alueen kuntien toimintatapoja. Askolan kunta on hankkeessa mukana. Kotihoidossa toimintaa voisi kehittää yhteistyössä ja moniammatillisesti järjestämällä omahoitajailtoja säännöllisesti kaikille osapuolille. Myös Check-listan käytön hyötyjä voisi arvioida koko kohderyhmän osalta (hoitajat, esimiehet, asiakkaat ja omaiset) toteuttamalla palautekyselyn esimerkiksi vuoden käytön jälkeen.
Asiasanat: kotihoito, ikääntynyt, omahoitajuus, potilasturvallisuus...
The purpose of this thesis was the development of primary nursing activities in Askola home care. The objective was to improve patient security and increase co-operation between client and primary nurse and the development of co-operation with other...
The purpose of this thesis was the development of primary nursing activities in Askola home care. The objective was to improve patient security and increase co-operation between client and primary nurse and the development of co-operation with other...
Osallisuudesta hyvinvointiin - Gammelbackan hyvinvointikeskuksen merkitys alueen asukkaiden hyvinvointikokemukseen
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
käytettyjen palveluiden muuttaneen heidän kokemustaan omasta hyvinvoinnistaan. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Porvoon kaupungin kanssa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin standardoidulla...
The purpose of this thesis is to study the impact of Gammelbacka welfare center to the welfare experiences of the inhabitants of the region. More specifically, it examines how much Gammelbacka welfare centers services are used and how the people...
The purpose of this thesis is to study the impact of Gammelbacka welfare center to the welfare experiences of the inhabitants of the region. More specifically, it examines how much Gammelbacka welfare centers services are used and how the people...
Koulutus päiväkodin hoitajille lasten ensiavusta
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli pitää päiväkodin hoitajille koulutus lasten ensiavusta. Tavoitteena oli lisätä varmuutta henkilökunnan ensiaputaitoihin, madaltaa auttamiskynnystä, motivoida ylläpitämään ensiaputaitoja, sekä auttaa ymmärtämään maallikon antaman hätäensiavun tärkeyttä potilaan hoitoketjun käynnistymisessä, ja loukkaantumisesta, tai sairastumisesta selviytymisessä. Tavoitteena oli myös perehtyä erilaisiin opetusmenetelmiin ja kehittyä ammatillisesti kouluttajana.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa on käsitelty eri opetus-, ja oppimismenetelmiä, päiväkoti-ikäisten lasten tapaturmia, tilastotietoa, sekä auttamisvelvollisuutta sääteleviä lakeja. Ensiapukoulutus toteutettiin päiväkodin tiloissa, henkilökunnan koulutusiltana. Koulutuksessa käytiin läpi ensiavun teoriaa Power Point esityksenä, ensiapuaiheisin kuvin ja videoin, sekä avoimella keskustelulla. Elvytystä harjoiteltiin Anne-elvytysnukeilla. Tilaisuuden jälkeen kerättiin vapaamuotoinen kirjallinen ja suullinen palaute. Palautteen perusteella koulutus oli tarpeellinen ja hyvin onnistunut, sekä saatiin läpivietyä suunnitellusti, ja hankkeelle asetetut tavoitteet täyttyivät. Koulutukseen osallistujat arvelivat saaneensa lisää varmuutta ensiavun antamiseen, ja siten hyötyvänsä koulutuksen sisällöstä työelämässä. Kehittämisehdotuksena tulevaisuuteen jäi säännöllisen ensiapukoulutuksen järjestäminen päiväkodin henkilökunnalle...
The purpose of this functional thesis was to organise first aid training for day care personnel. The aim of this thesis was to strengthen the day care personnel’s first aid skills, lower the threshold for providing help, motivate the personnel...
The purpose of this functional thesis was to organise first aid training for day care personnel. The aim of this thesis was to strengthen the day care personnel’s first aid skills, lower the threshold for providing help, motivate the personnel...
Uskonnoton potilas julkisen terveydenhuollon asiakkaana
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa uskonnottomiksi itsensä identifioivien henkilöiden käsityksistä Suomen julkisen terveydenhuollon toiminnan katsomusneutraaliudesta. Tavoitteena oli kartoittaa uskonnottomiksi itsensä identifioivien mielipiteitä hoitotyön tilanteista, joissa katsomusneutraaliudella on merkitystä ja siitä, miten he toivoisivat kriisi- ja akuuttitilanteiden henkisen tuen järjestyvän katsomusneutraalilla tavalla.
Opinnäytetyössä uskonnottomilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka eivät harjoita mitään uskontoa ja/tai jotka ovat ateisteja, agnostikkoja tai jotka eivät halua olla uskonnon kanssa tekemisissä. Suomen lait ja asetukset turvaavat maassamme uskonnonvapauden, jonka perusteella kenenkään ei tarvitse vastoin tahtoaan osallistua uskonnon harjoittamiseen.
Suomen lait ja asetukset turvaavat potilaalle yhtäläiset oikeudet niin terveydenhuollon piirissä kuin sen ulkopuolisessakin elämässä. Lait ja sairaanhoitajan eettiset ohjeet ohjaavat potilaskeskeisen hoitotyön mallin käyttämiseen. Siinä potilas on oman elämänsä paras asiantuntija, ja hänen annetaan ja toivotaan osallistuvan aktiivisesti omaan hoitoonsa ja siitä päättämiseen. Potilaan oikeus mielipiteisiinsä ja arvoihinsa tunnustetaan ja hänen integriteettiään kunnioitetaan. Potilaan hoito pyritään toteuttamaan kunnioittaen hänen yksilöllisiä kulttuurisia ja kielellisiä oikeuksiaan.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena induktiivista aineistoanalyysia käyttäen. Opinnäytetyön aineisto kerättiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella internetin kautta. Kyselyssä kerättiin joitakin taustatietoja vastaajista, pyydettiin heitä määrittelemään omin sanoin elämänkatsomuksensa ja vastaamaan omin sanoin katsomusneutraaliutta koskeviin kysymyksiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 48 henkilöä koko maan alueelta Pohjois-Suomea lukuunottamatta.
Aineiston perusteella voidaan todeta, että julkisen terveydenhuollon palvelut koetaan pääosin melko tai täysin katsomusneutraaleiksi. Tietyillä hoitotyön osa-alueilla on kuitenkin vastaajien mukaan epäkohtia ja heitä huolettivat mm. saattohoidon ja vanhustyön katsomusneutraalius. Kriisi- ja akuuttitilanteiden psykososiaalisen tuen vastaajat toivoivat toteutuvan koulutettujen, ei-uskonnollisten ammattihenkilöiden toimesta.
Opinnäytetyön tulokset antavat hyvän kuvan vastaajien käsityksistä julkisen terveydenhuollon katsomusneutraaliudesta. Aineistosta nousevat myös esille ne hoitotyön alueet, joilla katsomusneutraaliusongelmia koetaan olevan. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää sairaanhoitajien monikulttuurisuusopetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä eettisten ongelmatilanteiden tunnistamisessa ja eettisen osaamisen kehittämisessä....
The purpose of this Bachelor’s thesis is to increase knowledge of public health care customers who identify themselves as non-religious and how religiously neutral they experience the public health care system to be. Another objective was to find...
The purpose of this Bachelor’s thesis is to increase knowledge of public health care customers who identify themselves as non-religious and how religiously neutral they experience the public health care system to be. Another objective was to find...
Työaika-autonomian vaikutus työhyvinvointiin Hyvinkään sairaalan kirurgisella vuodeosastolla
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hyvinkään sairaalan kirurgian vuodeosaston hoitajien kokemuksia työaikaautonomiasta ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin. Työaikaautonomia tarkoittaa työvuorojen suunnittelua, jossa työntekijät yhdessä suunnittelevat omat työvuoronsa, huomioiden yhteisesti sovitut säännöt ja reunaehdot. Aihe tälle työlle tuli kirurgian vuodeosaston osastonhoitajalta. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta, jossa oli avoimet kysymykset. Kohderyhmänä olivat Hyvinkään sairaalan kirurgian vuodeosaston hoitajat. Heitä on yhteensä 69 ja heistä 31 vastasi kyselylomakkeeseen. Kyselylomakkeiden vastaukset analysoitiin sisällön analyysillä. Tarkastelimme myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) työolobarometrien tuloksia vuosilta 2011-2015.
Kyselyssä selvitettiin millaiseksi hoitajat kokevat työssäjaksamisensa, miten työaika-autonomia on siihen vaikuttanut ja kuinka työaika-autonomia toimii käytännössä osastolla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että hoitajat kokivat autonomisen työvuorosuunnittelun vaikuttaneen työhyvinvointiin positiivisesti ja sen koettiin tukevan työssäjaksamista. Työvuorot saa suunnitella oman elämän ja jaksamisensa mukaan. Hoitajat olivat sopeutuneet vuorotyöhön. Moni koki vuorotyön sopivan itselleen luonnostaan. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen ja riittävä lepo, olivat hoitajien mielestä keinoja, jotka tukevat työssäjaksamista. Myös HUS työolobarometrien työhyvinvoinnista ja työssäjaksamisesta kertovat indeksiluvut, osoittautuivat muuttuneen työaikaautonomian käyttöönoton jälkeen merkittävästi paremmiksi.
Työaika-autonomian koettiin pääasiassa toimivan osastolla hyvin. Hoitajien suunnittelemat listat yleensä toteutuvat suunnitelman mukaan ja henkilökohtaiset tarpeet huomioidaan. Yhdessä sovittujen sääntöjen noudattamatta jättäminen koettiin ongelmalliseksi. Hoitajat toivoivat työaikaautonomiaan joustavuutta, tasapuolisuutta ja keskustelua, niin työkavereiden kuin esimiesten kesken. Tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaisia aiempiin tutkimuksiin verrattuna....
The purpose of this thesis was to investigate Hyvinkää hospital surgery ward nurses experiences of working time autonomy and its effect on nurses well being at work. Working time autonomy means shift planning where employees plan their own shifts...
The purpose of this thesis was to investigate Hyvinkää hospital surgery ward nurses experiences of working time autonomy and its effect on nurses well being at work. Working time autonomy means shift planning where employees plan their own shifts...
MAPA-koulutus opiskelijoiden kokemana
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ovatko MAPA (Management of Actual or Potential Aggression)-koulutuksen käyneet opiskelijat hyötyneet ammattitaitoa edistävässä työharjoittelussa tai työtehtävissä koulutuksesta. Tarkoituksena oli myös selvittää opiskelijoiden kokemuksia MAPA-koulutuksessa käyttöönotetusta työkirjamallista, sekä se olivatko he käyttäneet MAPA-koulutuksessa opeteltuja menetelmiä työelämässä. Tutkimuksen tuloksia pystytään jatkossa käyttämään MAPA-koulutuksen kehittämiseen. Työmme toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin käyttämällä palautelomaketta, joka annettiin opiskelijoille täytettäväksi MAPA-koulutuksen suorittamisen jälkeen. Lomakkeessa kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, vastaamista varten lomakkeessa oli valmiit numeraaliset vastausvaihtoehdot. Analysoimme ensin kurssin suorittaneiden välittömästi täyttämät palautelomakkeet. Sen lisäksi lähetimme jatkokyselylomakkeen MAPA-koulutuksen käyneille, kun koulutuksen käymisestä oli kulunut aikaa ja osallistujilla oli kertynyt kokemusta harjoitteluista ja/tai työtehtävistä. Näin halusimme selvittää koulutuksen mahdollista siirtovaikutusta arkeen. Tilaajana toimii Laurea ammattikorkeakoulu.
Kohderyhmä opinnäytetyöllemme koostuu Laurea sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista. Kyselylomake lähetettiin Hyvinkään, Porvoon sekä Lohjan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Opiskelijat olivat suorittaneet MAPA Perusteet tai MAPA Vaativien ja hätätilanteiden hallinta -kurssin. Suurin osa kyselyyn vastanneista olivat sairaanhoitajaopiskelijoita, kyselyyn vastasi myöskin jonkin verran sosionomiopiskelijoita.
Heti MAPA-koulutuksen päätyttyä vastaajista 81,71% koki sen relevantiksi oppisisällöiltään omiin tarpeisiinsa nähden ja 72,76% koki MAPA-koulutuksen joko hyväksi tai erittäin hyväksi. Koulutuksen päätyttyä uusintakyselyyn vastanneista suurin osa, 74,75%, koki hyötyneensä koulutuksesta ainakin jossain määrin; heistä todella paljon 32,22%. Koulutuksen myötä suurin osa, 70,32%, koki saaneensa lisää itsevarmuutta kohdata haastavia asiakastilanteita. Vastaajista yhteensä 72,22% ajatteli, että pidempää viiden päivän MAPA-koulutusta joko tulisi tai kannattaisi järjestää kaikille. Tällä hetkellä viiden päivän koulutus on suunnattu vain päihde ja mielenterveystyöhön syventäville opiskelijoille. Englanninkielisen kirjan käyttö näkyi myös kyselyyn vastanneiden kommenteista negatiivisena palautteena, koska kurssissa käytettävä termistö koettiin vaikeaksi. Tämä muuttui vuoden alussa, kun käyttöön otettiin suomennettu MAPA Osallistujan työkirja, jota aletaan käyttää koulutuksessa. Vastaajat kokivat, että kertauskurssi olisi tarpeellista järjestää koulussa. 63% oli käyttänyt MAPAn ennaltaehkäiseviä strategioita. 74,73% kertoi käyttäneensä verbaalisia strategioita, kuten rajojen asettamista. Ranteesta irtautumisotteita oli käyttänyt 48,19%. Vaatetuksesta irtautumisotteita oli käyttänyt 43,75%. Vastaajista 25,32% oli käyttänyt irtautumisotteita vartalosta. Rajoitustoimia istuen oli käyttänyt 18,17% vastaajista. Rajoitustoimia seisten tai kävelyttäen oli käyttänyt 24,67% vastaajista. Rajoitustoimia maassa oli käyttänyt 15,79% vastaajista. Jatkokehittämishaasteena nousee esiin kertauskurssien järjestäminen koulutuksen aikana. Tutkimus kannattaisi toistaa siten, että MAPA-koulutuksesta olisi kulunut vielä selkeästi enemmän aikaa...
The purpose of this thesis is to find out if the students who have participated in the MAPA (Management of Actual or Potential aggression)-training have benefited from the training in their working life. The purpose is to also find out how students...
The purpose of this thesis is to find out if the students who have participated in the MAPA (Management of Actual or Potential aggression)-training have benefited from the training in their working life. The purpose is to also find out how students...
”Murkut, kukat ja mehiläiset” – Opas murrosiästä Lahden kaupungin 5.-luokkalaisille
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa murrosikää käsittelevä opas Lahden kaupungin 5.-luokkalaisille tytöille ja pojille. Opas tuli Lahden kaupungin kouluterveydenhoitajien käyttöön murrosikää käsittelevän tunnin yhteydessä jaettavaksi materiaaliksi. Opas välitettiin sähköisesti kouluterveydenhoitajille, jotka tulostavat sen oppilaille. Oppaassa käsitellään murrosiän fyysistä, psyykkistä, sosiaalista sekä seksuaalista kehitystä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kouluterveydenhoitajien työtä tukeva apuväline, edistää 5.-luokkalaisten oppilaiden seksuaaliterveyttä ja lisätä tietoa murrosiästä. Tarkoituksena oli tuottaa käyttötarkoitukseensa sopiva opas, joka on hyödyllinen sekä kohderyhmälle että kouluterveydenhuollon ammattilaisille. Tarve toiminnalliseen opinnäytetyöhön tuli Lahden kaupungin kouluterveydenhoitajilta, joilla ei aiemmin ole ollut jaettavana kattavaa murrosikäopasta. Oppaan tavoitteena oli tukea murrosikää käsittelevän tunnin sisältöjä ja antaa oppilaille asiallista tietoa murrosiästä. Lisäksi tarkoituksena oli painottaa murrosiän kehitysaikataulujen yksilöllisyyttä sekä itsensä ja muiden hyväksymistä ja kunnioittamista.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin monipuolisesti sekä tyttöjen että poikien fyysiseen kehitykseen, psyykkisiin ja sosiaalisiin muutoksiin sekä seksuaalisuuden heräämiseen. Kerätty teoriatieto rajattiin kohderyhmän ikätason ja kehitysvaiheen mukaan. Opinnäytetyön tiedonkeruu toteutettiin käyttäen kattavasti sähköisiä tietokantoja, kuten Cinahlia, ja painettuja lähteitä. Oppaan sisältö muodostettiin kerätyn teoriapohjan perusteella, jonka lisäksi tehtiin alustavaa tarvekartoitusta selvittämällä kouluterveydenhoitajilta, mitä sisältöjä oppaaseen toivottiin.
Palaute oppaasta kerättiin työstämisvaiheen lopussa Lahden kaupungin kouluterveydenhoitajilta kyselylomakkeen avulla. Palautetta kysyttiin oppaan sisällöstä, rakenteesta, selkeydestä ja käytettävyydestä. Palaute oppaasta oli pääosin myönteistä. Opasta pidettiin kohderyhmälle sopivana ja selkokielisenä. Muutamien kehitysehdotusten pohjalta opas muokattiin lopulliseen muotoonsa. Lopullinen opas on 24-sivuinen A5-kokoinen lehtinen, jossa on käytetty kirkasta värimaailmaa ja murrosikäisen elämään liittyvää kuvitusta.
Oppaan käytettävyyttä voitaisiin tutkia tulevaisuudessa selvittämällä, kuinka aktiivisesti kouluterveydenhoitajat ovat ottaneet oppaan käyttöön ja miten 5.-luokkalaiset ovat ottaneet sen vastaan. Lisäksi voitaisiin tehdä tutkimusta siitä, olisiko vastaavalle oppaalle tarvetta muissakin kaupungeissa. Jatkossa kouluterveydenhoitajien murrosikätunneille voitaisiin kehittää yhtenäiset raamit, joiden avulla oppaan ja tunnin sisältö tukisivat toisiaan parhaalla mahdollisella tavalla....
The purpose of the thesis was to develop and complete a puberty guide for the girls and boys in the 5th grade in the city of Lahti. The guide was developed for the school nurses of Lahti to be distributed during the lessons which deal with puberty...
The purpose of the thesis was to develop and complete a puberty guide for the girls and boys in the 5th grade in the city of Lahti. The guide was developed for the school nurses of Lahti to be distributed during the lessons which deal with puberty...
Islamin uskonnon ja kulttuurin kohtaaminen lasten Foniatrisella poliklinikalla : - Opas hoitohenkilökunnalle
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa islamin kulttuuripiirteistä kertova sähköinen opas Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Foniatrian poliklinikan henkilökunnalle. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää hoitotyötä Foniatrian poliklinikalla kulttuurisensitiivisemmäksi. Oppaan tarkoituksena on tarjota tietoa islamin kulttuurista hoitohenkilökunnan käyttöön. Opinnäytetyö toteutettiin osana Laurea ammattikorkeakoulun Ohjaus hoitotyössä-hanketta.
Viitekehystä rajattiin yhdessä poliklinikan henkilökunnan kanssa. Aihe valittiin ajankohtaisuuden vuoksi sekä poliklinikan henkilökunnan toiveiden mukaisesti. Aiheen valintaa ja sen eettisyyttä perusteltiin lailla potilaan asemasta ja oikeuksista. Teoreettinen viitekehys rakentui rajatun aiheen ympärille sisältäen yleistä sekä tutkittua tietoa aiheesta. Opinnäytetyön eettisyyttä ja luotettavuutta arvioitiin toiminnallisen opinnäytetyön kriteereiden mukaisesti.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Powerpoint-ohjelmalla toteutettu sähköinen opas. Oppaaseen on kerätty tietoa islamin uskontoon liittyvistä uskomuksista, tavoista sekä käytänteistä. Opas on hoitotyön näkökulmasta kirjoitettu, mutta soveltuu kaikkien ammattialojen käyttöön. Henkilökunnalta kerätyn suullisen arvioinnin perusteella oppaan raakaversio muokattiin lopulliseen muotoon. Opas on tarkoitus julkaista HUS:in intranetissä, josta se on saatavilla henkilökunnan käyttöön.
Jatkossa aihetta voisi laajentaa tuottamalla lisää tutkimustietoa islaminuskoisen lapsipotilaan hoidosta. Myös uskontoon, kulttuuriin ja perhekäsitteeseen liittyvät tutkimukset auttavat kehittämään kulttuurisensitiivistä hoitotyötä. Jatkossa myös oppaan käytettävyyden tutkiminen hoitotyössä antaa mahdollisuuden arvioida oppaan hyödyllisyyttä. Tämän opinnäytetyön pohjalta oppaita voitaisiin toteuttaa myös muista uskonnoista ja kulttuureista....
The purpose of this thesis was to produce an electronic guide of cultural features in Islam for the personnel in the Phoniatric outpatient clinic in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS). The aim of the thesis was to improve...
The purpose of this thesis was to produce an electronic guide of cultural features in Islam for the personnel in the Phoniatric outpatient clinic in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS). The aim of the thesis was to improve...
Afasiapotilaan hoitotyön suosituksia
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Opinnäytetyö on osa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurokirurgian klinikan kliinisiä hankkeita 2016, jonka tavoitteena oli kehittää neurologisen potilaan hoitotyötä. Koska hoitajille ei ole olemassa virallisia suosituksia afasiapotilaan...
The thesis is part of the clinical projects in the Department of Neurosurgery at Helsinki University Central Hospital in 2016 having an aim to improve the care of the neurological patient. Because there are no official recommendations for the aphasia patient’s care and there is only little education about the subject it was considered necessary to create the best practice recommendations for the aphasia patient’s care. The purpose of this thesis was to study and create the best practice recommendations for the aphasia patient’s care and the aim was to produce information about these recommendations. This study discusses what kind of best practice recommendations there are for the aphasia patient’s care. This thesis is a literature review. The data consisted of selected research papers and literature published between the years 2005-2016 as well as the expertise of the clinical professionals of the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS). Based on the data nine best practice recommendations for the aphasia patient’s care were created. The recommendations discuss co-operation between a nurse and a speech therapist, aphasia screening, use of communication methods that support and replace speech and communication tools, adding communicating opportunities and guidance of communicating partners and involving them as part of the rehabilitation process. In addition the recommendations deal with providing information, taking into account culture and language as well as supporting sexual health. The results show that an early diagnosis of aphasia is important so that a proper treatment is begun in the early stages and the rehabilitation outcome is better. Acute care and early rehabilitation must be intensified where routine aphasia screening of all stroke patients is beneficial. The recommendations gathered in this thesis can be useful in implementation and development of the aphasia patient’s care and they can support that aphasia patients receive quality care everywhere. The first development proposal for the aphasia patient’s care in the future is to translate the selected aphasia screens into Finnish and to put them to use so that aphasia is recognized early and language therapy is begun at an early stage. The second development proposal is that nurses and speech therapists develop together a communication tool which includes pictures and words and serves the conversation between a patient and a nurse in the best possible way. The third development proposal is to provide more education for new neurological nurses about the aphasia patient’s care because it is a topic that is not dealt so much in the curriculum of the degree programme in nursing. The fourth development proposal is to create official best practice recommendations for the aphasia patient’s care that they act as the base for evidence-based care work....
The thesis is part of the clinical projects in the Department of Neurosurgery at Helsinki University Central Hospital in 2016 having an aim to improve the care of the neurological patient. Because there are no official recommendations for the aphasia patient’s care and there is only little education about the subject it was considered necessary to create the best practice recommendations for the aphasia patient’s care. The purpose of this thesis was to study and create the best practice recommendations for the aphasia patient’s care and the aim was to produce information about these recommendations. This study discusses what kind of best practice recommendations there are for the aphasia patient’s care. This thesis is a literature review. The data consisted of selected research papers and literature published between the years 2005-2016 as well as the expertise of the clinical professionals of the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS). Based on the data nine best practice recommendations for the aphasia patient’s care were created. The recommendations discuss co-operation between a nurse and a speech therapist, aphasia screening, use of communication methods that support and replace speech and communication tools, adding communicating opportunities and guidance of communicating partners and involving them as part of the rehabilitation process. In addition the recommendations deal with providing information, taking into account culture and language as well as supporting sexual health. The results show that an early diagnosis of aphasia is important so that a proper treatment is begun in the early stages and the rehabilitation outcome is better. Acute care and early rehabilitation must be intensified where routine aphasia screening of all stroke patients is beneficial. The recommendations gathered in this thesis can be useful in implementation and development of the aphasia patient’s care and they can support that aphasia patients receive quality care everywhere. The first development proposal for the aphasia patient’s care in the future is to translate the selected aphasia screens into Finnish and to put them to use so that aphasia is recognized early and language therapy is begun at an early stage. The second development proposal is that nurses and speech therapists develop together a communication tool which includes pictures and words and serves the conversation between a patient and a nurse in the best possible way. The third development proposal is to provide more education for new neurological nurses about the aphasia patient’s care because it is a topic that is not dealt so much in the curriculum of the degree programme in nursing. The fourth development proposal is to create official best practice recommendations for the aphasia patient’s care that they act as the base for evidence-based care work....









