Haku

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Helsingin Tekniikan museon esteettömyyden ja saavutettavuuden nykytilaa. Tutkimuksella ei ollut virallista toimeksiantajaa, mutta se tehtiin yhteistyössä Tekniikan museon kanssa. ...

Opinnäytetyössä selvitetään Bosnia ja Hertsegovinan tämänhetkisiä matkailun näkymiä sekä maan teemamatkailullista potentiaalia. Tavoitteena on selvittää Bosnia ja Hertsegovinan matkailun nykytilaa, Bosnia ja Hertsegovinan ...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli ennakoida Helsingin matkailijamääriä tulevaisuudentutkimuksen avulla. Työssä selvitettiin Helsingin nykyiset markkinoinnin kohderyhmät sekä mitä ne mahdollisesti tulevat olemaan huomioon ...

Tämä tutkimus on tehty case-pohjaisena kohdeyritykselle, turvaistuimien ja lastenvaunujen maahantuojalle Britax Pohjolan Lapset Oy:lle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asiakas-segmentoinnin toteutumista kohdeyrityksessä ...

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan multisensorisen matkailumarkkinoinnin toimivuutta. Tutkimuksessa perehdytään siihen, kuinka hyvin multisensorinen tila toimii matkailullisessa markkinoinnissa, arkikulttuurin pohjalta ...

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa toimeksiantajayritykselle kehitysideoita sekä –ehdotuksia fast casual -konseptin ravintolan arki -iltojen myynnin elävöittämiseksi. Työn tavoitteena oli, että toimeksiantaja saa ...

Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää toimeksiantajan, Finnairin Helsinki-Vantaan lentoaseman, virkailijoiden perehdyttämistehtäviä ja luoda yhtenäisen perehdyttämisen toimintatavat osaksi perehdyttämistä. Työn tavoitteena ...

Tämän opinnäytetyön aiheena on venäläisten matkailijoiden taloudelliset vaikutukset Lappeenrannassa sijaitseville majoituspalveluille. Venäläisten osuus kaupungissa majoittuvista matkailijoista on toiseksi suurin, heti ...

Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli löytää hyväntekeväisyysyhdistys UFF:lle uusia markkinointi-ideoita. UFF:n toiminta perustuu vaatekierrätyksestä saatuihin tuloihin, jotka ohjataan kehitysapu-na Afrikkaan ja Intiaan. ...

Riihimäen seutukunnan matkailullinen vetovoima ja imago Opinnäytetyöni käsittelee Riihimäen seutukunnan tämän hetkistä matkailullista vetovoimaa ja ima-goa. Tarkoituksena on selvittää, miten vetovoimaisena seutukunnan ulkopuolelta tulevat kotimaanmatkailijat pitävät seutukuntaa, miten he tuntevat alueen, ja mitä mielikuvia heillä nousee kohteesta. Lisäksi tämän opinnäytetyön tarkoitus on vertailla tutkimustuloksia matkai-lutarjontaan ja matkailun kehittämisstrategioihin. Tutkimuksen tavoite on arvioida Riihimäen seutukunnan matkailullista tilannetta, aiheenantajaa, Riihimäen Erämessuja, joka on messuja järjestävä yritys, ja alueen matkailun kehittämistä varten. Riihimäen seutukunta kuuluu Kanta-Hämeeseen, joka sijaitsee Etelä-Suomessa. Seutukunta muodostuu Riihimäestä, Lopesta ja Hausjärvestä. Matkailutarjontaa on eniten Riihimäellä, Hausjärvellä puolestaan on vähiten matkailupalveluita. Matkailutarjonnan teemat ovat kulttuuri, tapahtumat, harrastukset ja aktiviteetit, kokous, ruoka ja majoitus, ostokset ja liikenne. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu vetovoimasta ja imagosta. Vetovoimateorian ja seutukunnan matkailutarjonnan avulla tarkastellaan kohdealueen vetovoimatekijöitä. Imagoa koskeva teoria tukee puolestaan alueen matkailun kehittämisen tarkastelua, jonka pohjana on Riihimäen seutukuntaa koskeva kulttuuristrategia. Lähtökohtana oli mukauttaa tutkimus osaksi Riihimäen Erämessujen kävijätutkimusta. Tämä vaikutti opinnäytetyön tutkimusmenetelmien valintaan. Tutkimus toteutettiin 10.-13.6.2010 Riihimäen Erämessuilla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin monimenetelmällisyyttä. Aineistonkeruu tapahtui lomakehaastattelulla, joka koostui strukturoiduista ja yhdestä avoimesta kysymyksestä. Aineistonkeruun jälkeen tulokset käsiteltiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Tutkimustuloksista ilmenee, että Riihimäen seutukunnan vetovoima koostuu tapahtumista, aktiviteeteista ja ostoksista. Myös luonto koetaan kiinnostavaksi. Kehysvetovoimaa, joka koostuu ruoka- ja majoituspalveluista, käytetään kuitenkin eniten alueella. Vetovoima ylettyy ainoastaan lähiseuduille. Matkailijoiden mielikuvat syntyvät enimmäkseen Internetin ja heidän lähipiirin avulla. Alueesta syntyvät mielikuvat ovat neutraaleja, mikä näkyy myös alueen tunnettavuuden heikkoutena. Matkailijoiden mielikuvat Riihimäkeä kohtaan ovat positiiviset, mutta matkailijoilla on vähiten mielikuvia Lopesta ja etenkin Hausjärvestä. Vetovoimaisuuden kannalta tutkimustulokset tukevat osittain kulttuuristrategiaa. Alueen vetovoimatekijät on osattu määritellä, mutta niitä pitää vielä kehittää oikeanlaisen matkailuprofiilin rakentamiseksi. Kehitysorganisaation syntyminen on vielä suunnitteilla, mikä hidastaa muita sisäisiä kehitystehtäviä. Lisäksi palveluverkoston kokoaminen ja eri organisaatioiden verkostoituminen ovat vielä kesken. Näiden kehitystehtävien keskeneräisyys hidastaa prosessin muita tehtäviä ja seutukunnan ulkopuolelle suunnattujen kehitystehtävien toteuttamista, mikä puolestaan vaikuttaa matkailun kehittämiseen. Asiasanat: matkailukohde, matkailupalvelu, vetovoima, imago, mielikuva...
of the region, consider the area, how well they know the region and what kinds of images they have of the destination. In addition, the purpose of this thesis is to compare research results with tourism supply and development strategies. The aim of this study...