Haku
Viitteet 1111-1120 / 2216
Kuvitetut laulukortit monikulttuuristen lasten kielen kehityksen tukena
(2019)
tekemiseen sekä kehittää menetelmä varhaiskasvatukseen sopivaksi. Kehitystyö tehtiin kolmena toteutuskertana yhden Espoossa sijaitsevan monikulttuurisen ja pedagogisesti vahvistetun esiopetusryhmän kanssa. Tämä on toiminnallinen opinnäytetyö, jossa...
education. The development work was carried out on three implementation rounds with one multicultural and pedagogically confirmed preschool group in Espoo. This is a functional thesis that utilises elements of constructive research and service design...
education. The development work was carried out on three implementation rounds with one multicultural and pedagogically confirmed preschool group in Espoo. This is a functional thesis that utilises elements of constructive research and service design...
”Mun Tarina” : Tyttöjen kokemuksia luovan toiminnan ryhmään osallistumisesta
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2019)
, naisille ja sellaiseksi itsensä kokeville. Opinnäytetyö toteutettiin osana jalkautuvan monikulttuurisen tyttötyön Sorella-kehittämishanketta. Sorellan toiminnan tarkoituksena oli kehittää eri kulttuuritaustoista tuleville tytöille ja nuorille naisille...
The aim of this functional thesis was to plan and execute a Mun Tarina (My story) group that was based on creative methods in co-operation with Espoon Tyttöjen Talo (Girls’ House). The main work in Girls’ House is social youth work with a gender...
The aim of this functional thesis was to plan and execute a Mun Tarina (My story) group that was based on creative methods in co-operation with Espoon Tyttöjen Talo (Girls’ House). The main work in Girls’ House is social youth work with a gender...
Päiväkodin pienryhmätoiminnan suunnittelua ja dokumentointia parantava kehittämistyö
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2019)
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä yksityisen päiväkotiketjun yhden päiväkotiyksikön kanssa. Tavoitteena oli luoda päiväkodin henkilökunnan käyttöön työkalu, joka tukee lapsilähtöistä ryhmätoiminnan suunnittelua ja dokumentointia. Työkalu nimettiin...
The thesis was made in cooperation with a day-care center which is part of a private chain of kindergartens. The goal was to create a tool for the staff that supports a child-focused approach to planning and documenting a group activities. A tool...
The thesis was made in cooperation with a day-care center which is part of a private chain of kindergartens. The goal was to create a tool for the staff that supports a child-focused approach to planning and documenting a group activities. A tool...
“Ehdottomasti mun rooli valmentajana on kasvattaja.” : 6-7-vuotiaiden lasten joukkueliikunnan valmentajien ohjausosaaminen
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2019)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää esikoululaisten ja ekaluokkalaisten jalkapalloharrastuksen parissa toimivien vapaaehtoisten kokemuksia valmentamisesta sekä tehdä seuroille näkyväksi valmentajien mahdollinen tuen tarve. Opinnäytetyötä varten haastateltiin lasten jalkapallovalmentajia. Halusimme selvittää ovatko vapaaehtoisina toimivat valmentajat pohtineet omaa rooliaan valmentajina, ohjaajina ja kasvattajina. Vapaaehtoisten valmentajien ohjausosaamista ei ole juuri tutkittu, joten tutkimuksemme tuo uutta näkökulmaa lasten joukkuevalmentamiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jota varten haastateltiin kuutta 6-7 –vuotiaiden lasten jalkapallovalmentajaa. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Teemahaastattelu mahdollisti kysymysten joustavan muotoilun ja etenemisen teemoittain. Tutkimuksemme teemat käsittelivät valmentajan roolia, vuorovaikutustaitoja, lapsen kohtaamista, lasten itsetunnon ja kasvun tukemista, motivaatiota ja palautteen antoa.
Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään valmentajien näkemyksiä hyvästä ohjaamisesta sekä ajatuksia siitä millaisia ominaisuuksia ja taitoja hyvällä valmentajalla on. Haastatellut valmentajat näkivät roolinsa ennen kaikkea kasvattajina. Haastatteluissa useimmiten esille nousseet teemat olivat valmentajan rooli, vuorovaikutustaidot ja lapsen itsetunnon tukeminen. Valmentajat olivat hyvin tietoisia roolistaan kasvattajana, joka yllätti kirjoittajat positiivisesti. Valmentajat kokivat myös olevansa turvallisia aikuisia, urheilijan esimerkkejä sekä ryhmätyö- että sosiaalisten taitojen opettajia.
Vuorovaikutustaidoista monet valmentajat nostivat esille lapsen kohtaamisen. Lapsen yksilöllinen kohtaamien koettiin tärkeäksi. Valmentajien mielestä hyvällä valmentajalla oli myös hyvät pedagogiset ja sosiaaliset taidot. Pienten lasten valmentamisessa korostui ohjaamisen merkitys. Hyvä ohjaaminen on sekä tietoperustan, että tutkimuksemme perusteella lapsen kokonaisvaltaista kohtaamista yksilönä, ei vain pelaajana ja vuorovaikutusta lapsen kanssa. Kukaan haastatelluista ei nostanut lajitietoutta valmentajan tärkeimmäksi taidoksi. Valmentajat kertoivat innostamisen tärkeydestä sekä liikunnallisen elämäntavan mallintamisesta lapsille. Lajitekniikkaa tärkeämpää oli valmentajien mukaan luoda onnistumisen kokemuksia ja kokea yhdessä liikkumisen riemua....
The aim of Bachelor’s thesis was to find out how football coaches working on a voluntary basis with children aged 6-7 experience their work as coaches. The aim was also to highlight the possible needs of support the coaches could have...
The aim of Bachelor’s thesis was to find out how football coaches working on a voluntary basis with children aged 6-7 experience their work as coaches. The aim was also to highlight the possible needs of support the coaches could have...
SPR:n Vantaan Nuorten turvatalon nuorten vapaaehtoisten kokemukset ja toiminnan kehittäminen
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2019)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisia kokemuksia nuorilla vapaaehtoisilla on vapaaehtoistoiminnasta sekä, miten toimintaa voisi kehittää. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin Vantaan Nuorten turvatalon kanssa...
The purpose of the thesis was to clarify what kind of experiences young volunteers have of the Finnish Red Cross voluntary work and how the operation could be developed. The target group consisted of underage young volunteers who have been active since year 2017 in the organization. The objective of the thesis was to increase the awareness of the organization of the experiences of those volunteers that are minors, and to provide development proposals. The thesis was based on the guidelines of voluntary work, and youth work. The thesis was also based on the wishes presented by our cooperation partner. The guidelines are the Finnish Red Cross´s definitions of voluntary work, which include the objectives and guidelines for the whole voluntary work. The thesis was carried out with a qualitative research method utilizing theme interviews for gathering of the material. Theme interviews were arranged during November 2018 on two different interviewing days. Three young people were interviewed. The material from the interviews was analyzed using theory guided content analysis. The findings could be divided into practices that work and improvement proposals. The practices which were functional in the voluntary work were easy participating, comprehensive orientation, versatile possibilities of influencing the operations, appreciation, feeling of trust, a suitable level of responsibility, sufficient support and control, and an opportunity to self-development. The development proposals were to increase the visibility of the operation, increase the flow of information and create more opportunities to meet other volunteers. The findings show that young volunteers’ experiences were mainly positive. There is room for improvements and concrete suggestions on how to improve the voluntary work in the future....
The purpose of the thesis was to clarify what kind of experiences young volunteers have of the Finnish Red Cross voluntary work and how the operation could be developed. The target group consisted of underage young volunteers who have been active since year 2017 in the organization. The objective of the thesis was to increase the awareness of the organization of the experiences of those volunteers that are minors, and to provide development proposals. The thesis was based on the guidelines of voluntary work, and youth work. The thesis was also based on the wishes presented by our cooperation partner. The guidelines are the Finnish Red Cross´s definitions of voluntary work, which include the objectives and guidelines for the whole voluntary work. The thesis was carried out with a qualitative research method utilizing theme interviews for gathering of the material. Theme interviews were arranged during November 2018 on two different interviewing days. Three young people were interviewed. The material from the interviews was analyzed using theory guided content analysis. The findings could be divided into practices that work and improvement proposals. The practices which were functional in the voluntary work were easy participating, comprehensive orientation, versatile possibilities of influencing the operations, appreciation, feeling of trust, a suitable level of responsibility, sufficient support and control, and an opportunity to self-development. The development proposals were to increase the visibility of the operation, increase the flow of information and create more opportunities to meet other volunteers. The findings show that young volunteers’ experiences were mainly positive. There is room for improvements and concrete suggestions on how to improve the voluntary work in the future....
Lasten ja vanhempien osallistaminen päiväkodin toiminnan suunnitteluun – kasvattaja näkökulma
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2019)
Uuden varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan lapsia ja vanhempia tulee osallistaa toiminnan ja varhaiskasvatuksen suunnitteluun päiväkodissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten toimintakulttuuri on muuttunut Vantaalaisessa varhaiskasvatusyksikössä toiminnan kehittämisen myötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä näkyväksi toimintakulttuurin muutoksen vaikutukset. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli myös, että kyseinen varhaiskasvatusyksikkö voisi hyödyntää tutkimuksen tuloksia osallisuuden kehittämisessä ja osallistamisen tietouden ja käytäntöjen lisäämisessä henkilökunnan kesken. Tutkimuskysymyksiksi muodostuvat: Miten vanhempien ja lasten osallistaminen on muuttanut varhaiskasvatushenkilöstön työtä Vantaalaisessa varhaiskasvatusyksikössä? Onko osallistamisen toimintakulttuuri vakiintunut työntekijöiden kesken?
Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena; ensin kyselylomake 14 kasvattajalle ja sitten haastattelu (teemahaastattelu) 7 kasvattajalle. Tutkimusote oli osittain laadullinen, eli kvalitatiivinen ja osittain määrällinen, kvantatiivinen. Tutkimuksessa käytettiin molempia lähestymistapoja, koska ne nähdään toisiaan täydentävinä suuntauksina. Teemahaastattelussa käytiin läpi kyselylomakkeen analysoinnin perusteella esiin nousseita teemoja, joita haluttiin käsitellä tarkemmin. Teemahaastattelun valinta kyselylomakkeen lisäksi tukee tavoitetta saada tietoa kasvatushenkilöstön subjektiivisesta kokemuksesta.
Teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin aiempien tutkimusten lisäksi varhaiskasvatuslakia, varhaiskasvatussuunnitelman perusteita ja lapsen oikeuksien sopimusta. Keskeisiä käsitteitä opinnäytetyössäni ovat osallisuus, kasvatuskumppanuus ja toimintakulttuuri.
Osallisuus -käsitteen merkitys oli tutkimukseen osallistuneilla selvä. Vastaajat tiesivät, että heidän tulee varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja varhaiskasvatuslain mukaan osallistaa vanhempia ja lapsia toiminnan ja varhaiskasvatuksen suunnitteluun. Siihen kuinka usein osallistamista tehdään, vastaajilla oli paljon hajontaa. Aiemmissa tutkimuksissa tuli esille osallistamisen sallivan ilmapiirin tärkeys. Tutkimukseen osallistuneilla oli erilaisia käytäntöjä lasten ja vanhempien osallistamiseen. Osa koki osallistamisen haastavaksi ja työmäärää lisääväksi, osa taas näki työn muuttuneen mielenkiintoisemmaksi osallistamisen myötä. Myös aiemmissa tutkimuksissa osallistaminen nähtiin toisinaan positiivisena ja toisinaan vähemmän positiivisena asiana. Osa vastaajista koki osallistamisen toimintakulttuurin olevan jo vakiintunut käytäntö työyksikössämme ja osa näki siinä olevan vielä harjoiteltavaa....
According to the recently revised early childhood education programme, children and parents must be included in the activities and early childhood education planning in day cares. The purpose of this thesis was to describe how the activity culture...
According to the recently revised early childhood education programme, children and parents must be included in the activities and early childhood education planning in day cares. The purpose of this thesis was to describe how the activity culture...
Päihdetyömalli Karkkilan yhteiskoululle ja nuorisotyölle
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2019)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Karkkilan yhteiskoululle ja nuorisotyölle päihdetyömallit. Yhteiskoululla on ollut käytössä aiemmin suppeahko malli päihdetyöskentelyyn, mutta nuorisotyöllä ei ole ollut lainkaan ...
Esittelymateriaalin kehittäminen Live Palveluiden nuorten ryhmävalmennukseen
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2019)
, ennen kuin tekee päätöksen osallistumisestaan ryhmävalmennukseen.
Opinnäytetyö on toiminnallinen, joka koostuu teoreettisesta raporttiosuudesta, sekä esittelymateriaalin kehittämisen kuvauksesta. Teoriaosuudessa käsitellään kuntoutusta, kuntouttavaa...
The purpose of this thesis was to develop presentation material for Live Palvelut about Rehabilitative Work Activity for the young that is implemented as group coaching. This presentation material contains the main content of group coaching...
The purpose of this thesis was to develop presentation material for Live Palvelut about Rehabilitative Work Activity for the young that is implemented as group coaching. This presentation material contains the main content of group coaching...
Biologisten lasten kokemuksia sijaissisaruudesta lyhytaikaisissa sijaisperheissä
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2019)
Opinnäytetyöni on selvitys lyhytaikaisten sijaisperheiden biologisten lasten kokemuksista ja ajatuksista lyhytaikaisessa sijaisperheessä elämisestä ja sen mukana tuomasta sijaissisaruudesta. Opinnäytetyölläni halusin selvittää myös kokevatko lyhytaikaisten sijaisperheiden biologiset lapset saavansa vanhemmiltaan vähemmän huomiota, jos sijoitettu lapsi vaatii erityistä hoitoa ja huolenpitoa. Opinnäytetyössäni keskityn lyhytaikaisten sijaisperheiden biologisten lasten näkökulmaan tarkoituksena antaa eräälle lastensuojelun työyksikölle lisätietoa ja materiaalia työn kehittämiseen sekä sellaista tietoa, jota voidaan jatkossa hyödyntää lyhytaikaisten sijaisperheiden tukemisessa ja koulutuksissa. Lastensuojelun työyksikön nimeä ei käytetä opinnäytetyössä tietoturvasyistä.
Opinnäytetyöni on laadullinen eli kvalitatiivinen ja se perustuu teoreettisiin lähteisiin sekä tutkimusmenetelmänä käyttämääni teemahaastatteluun. Teoriaosuudessa käsittelen lastensuojelua, perhehoitoa, perhesuhteita sekä sijaisperheisiin liittyvää sijaissisaruutta. Teemahaastattelut toteutin haastattelemalla seitsemää 7-17-vuotiasta lyhytaikaisen sijaisperheen biologista lasta. Haastattelut suoritin eräässä Etelä-suomalaisessa kaupungissa. Keskeisiä teemoja haastatteluissa olivat: perhe, sijaisperheessä eläminen ja sijaissisaruus. Haastatteluaineiston litteroin ja aineiston analysoimiseen käytin kahta menetelmää, jotka ovat laskeminen ja teemoittelu.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan sanoa, että lyhytaikaisten sijaisperheiden biologisten lasten kokemukset sijaissisaruudesta olivat pääosin positiivisia. Haastateltujen lasten kokemukset sijaissisaruudesta vaihtelivat jonkin verran lasten iän ja sijoitetun lapsen iän mukaan, mutta pääasiassa haastatellut lapset suhtautuivat sijaislapseen tapauskohtaisesti, eikä niinkään iällä ollut merkitystä. Enemmistö vastanneista koki sijoitettujen lasten kuuluvan heidän perheeseen ainakin sijoituksen keston ajan. Perheen biologiset lapset pitivät sijoitettuja lapsia usein myös sisaruksinaan. Lähes kaikki vastanneet olivat sitä mieltä, että sijaisperheenä toimiminen on ihan normaalia ja luonnollista. Monet vastanneista toivat esille myös ymmärryksensä vanhempiensa työtä kohtaan ja sijoitettujen lasten vaatiman ajan suhteen. Lähes kaikki haastatellut kertoivat jääneensä jossakin kohtaa hieman sijoitetun lapsen varjoon tämän viedessä vanhemman huomiota. Erityisesti vanhempien aika biologisille lapsille koettiin vähentyneen, jos perheessä on monta sijoitettua lasta yhtä aikaa, tai jos sijoitettu lapsi on käytökseltään kovin haastava....
This thesis studies the experiences and thoughts of short-term foster care families’ biological children about living in a short-term foster care family and the role of being a foster sibling. The purpose of the study was also to discover...
This thesis studies the experiences and thoughts of short-term foster care families’ biological children about living in a short-term foster care family and the role of being a foster sibling. The purpose of the study was also to discover...
Varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä lasten laaja-alaisen osaamisen tukemisesta
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2019)
.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää varhaiskasvatuksen opettajaa Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, koska tarkoituksena oli selvittää...
The thesis was conducted to study how children’s transversal competence is supported. The aim was to chart how the objectives set for the activities in the National core curriculum for early childhood education and care are met in early childhood...
The thesis was conducted to study how children’s transversal competence is supported. The aim was to chart how the objectives set for the activities in the National core curriculum for early childhood education and care are met in early childhood...









