Haku
Viitteet 1351-1360 / 2228
Työvalmennuksen tuki kehitysvammaisen henkilön työnantajalle
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2017)
Tässä opinnäytetyössä on haastateltu kehitysvamma-alan työvalmentajia sekä kehitysvammaisille henkilöille eli työvalmentajan asiakkaille työtoimintapaikan tarjonneita työnantajia. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tukea työnantajat saavat ja tarvitsevat työvalmentajalta työllistäessään kehitysvammaisen henkilön. Lisäksi tutkimuksen pohjalta toteutettiin palautelomake yhteistyökumppanille, Salon kaupungin kehitysvammapalveluiden työvalmennukselle. Lomaketta on tarkoitus käyttää asiakkaan työnantajan kanssa säännöllisten tapaamisten yhteydessä keskustelun tukena. Lomakkeen avulla pystytään kehittämään työvalmennusta työnantajan ja sen myötä myös asiakkaan tarpeiden mukaan.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin ja tuloksia peilattiin aiheesta aiemmin saatuun tutkimustietoon ja alan teosten kertomiin faktoihin ja kokemuksiin. Haastateltuja henkilöitä oli yhteensä kuusi; kolme työvalmentajaa ja kolme työnantajaa. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Tulokset on jaettu aihepiireittäin teoreettisen taustan sekä haastattelutulosten mukaisesti. Tuloksista kävi ilmi, että työvalmentajat ja työnantajat näkevät asioita monesti eri tavalla. Kuitenkin yhteistyö sujuu ja molemmat tahot kokevat olevansa pääosin tyytyväisiä tilanteeseen. Molempien näkemys oli se, että kaiken tuen tulisi edistää asiakkaan toimintakykyä ja työolosuhteita....
This thesis studies job coaching in the field of intellectual disability and employers who offer a place for integrated sheltered work for job coaching clients. The aim was to find out what kind of support employers receive and need when employing...
This thesis studies job coaching in the field of intellectual disability and employers who offer a place for integrated sheltered work for job coaching clients. The aim was to find out what kind of support employers receive and need when employing...
Liikuntakartta : Liikunnan lisääminen varhaiskasvatukseen lähiympäristön avulla
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2017)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä lasten ikätasoille sopivaa liikuntaa sekä tietoisuutta heidän omasta lähiympäristöstään kehittämäni Liikuntakartan avulla. Liikuntakartta toimii osana Forssan kaupungin Päiväkoti Axel Wahrenin liikuntakasvatusta toimintakaudella 2017-2018. Liikuntakartta toimii auttavana työvälineenä päiväkodin kasvattajille. Tavoitteenani oli luoda jokaiselle Päiväkoti Axel Wahrenin päiväkotiryhmälle oma Liikuntakartta sekä Liikuntakartan opas päiväkodin kasvattajille. Liikuntakartta on konkreettisesti seinälle asetettava taulu, jossa on näkyvillä lasten kotikaupunki Forssa. Kartassa on numeroituna 15 erilaista liikuntarastia, joita päiväkotiryhmät suorittavat toimintakauden aikana. Kaikki rastit suoritettuaan lapsille jaetaan kunniakirjat Liikuntakartan toimintaan osallistumisesta. Liikuntarastit ovat suunniteltu lasten ikää, kehitystä sekä lähiympäristön hyödyntämistä silmällä pitäen. Päiväkodin kolme ryhmää koostuvat yhdestä 2-3-vuotiaiden ryhmästä sekä kahdesta 3-5-vuotiaiden ryhmästä. Opinnäytetyöni toinen osa koostuu kasvattajille suunnatusta oppaasta, jossa on jokaisen 15 liikuntarastin teoreettinenpohja sekä ohjeet rastin suorittamiseen.
Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimii muun muassa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, Forssan kaupungin oma varhaiskasvatussuunnitelma sekä erityisesti liikuntakasvatukseen perustuva teoriatieto. Opinnäytetyön teoriapohja tukee kasvattajille tarkoitetun oppaan sisältöä.
Arvioinnin Liikuntakartoista sain suullisena sekä kirjallisena Päiväkoti Axel Wahrenin kasvattajilta. Opinnäytetyötä aloittaessa kävin keskustelemassa ja kuuntelemassa kasvattajien toiveita sekä mielipiteitä työhöni liittyen. Otin toiveet huomioon ja aloin toteuttamaan opinnäytetyötäni. Heinäkuussa 2017 palautin Liikuntakartat sekä kasvattajille tarkoitetut oppaat päiväkodille ja he aloittivat niiden käytön elokuussa 2017. Lokakuussa 2017 sain arvion Liikuntakarttojen toimivuudesta noin kahden kuukauden käytön jälkeen. Arviointi perustuu kasvattajien mielipiteisiin sekä lasten haastatteluihin, joita kasvattajat olivat tehneet. Kasvattajien antamassa arvioinnissa selvisi myös vanhempien ajatuksia Liikuntakartoista. Kasvattajien mukaan Liikuntakartta on toimiva työväline, jossa esiintyvät liikuntarastit ovat monipuolisia sekä lapsia motivoivia. Liikuntakartta sai positiivista palautetta myös sen ajattomuudesta, joten Liikuntakarttaa voi hyödyntää myös tulevaisuudessa. Myös lapset ovat olleet arvioin mukaan innoissaan Liikuntakartoista, sekä näkyvissä on jo ollut positiivista muutosta lasten fyysisessä aktiivisuudessa....
The purpose of this active thesis is to increase childrens exercising by their age level and increase their knowledge of their close environment with the help of an exercise map which I invented. The exercise map is a part of Forssas daycare Axel...
The purpose of this active thesis is to increase childrens exercising by their age level and increase their knowledge of their close environment with the help of an exercise map which I invented. The exercise map is a part of Forssas daycare Axel...
Kasvumatkalla lasten osallisuuteen : Kasvattajien näkemyksistä lasten osallisuuden edellytyksiksi Oppivan yhteisön avaimet -hankkeen varrella
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2017)
pohdintaa lasten osallisuuden kehittämisestä ja tuottaa reflektointia ja arviointia tukevat arviointityökalut varhaiskasvatusyhteisöjen käyttöön.
Opinnäytetyö toteutui toimintatutkimuksellisesti päiväkotien kehittämisprojekteissa prosessiarviona...
Early Childhood Education during the year 2017. The aim of the project was to develop the culture of early childhood education towards a culture of an active learning society and to improve children’s participation and the agency. The aim of this thesis...
Early Childhood Education during the year 2017. The aim of the project was to develop the culture of early childhood education towards a culture of an active learning society and to improve children’s participation and the agency. The aim of this thesis...
Asukaskysely palveluasumisen yksikön asukkaille kulttuuri- ja viriketoiminnasta
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2017)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa palvelutalo Mainiokoti Mäntykodon asukkaiden toiveita kulttuuri- ja viriketoiminnasta sekä tuoda asukkaiden ääni kuuluviin tulevan toiminnan suunnittelua varten. Tavoitteena oli myös selvittää, millaisia esteitä ja haasteita on asukkaiden osallistumisessa kulttuuri- ja viriketoimintaan. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa asukkaiden toimijuuden merkityksestä heidän hyvinvoinnilleen. Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä asukkaiden omaa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia viriketoiminnan suunnittelussa. Asukkaiden toiveiden kartoittamisen avulla on tarkoitus lisätä heidän hyvinvointiaan ja tuottaa palvelutalon henkilöstölle tietoa asukkaiden toiveista.
Palvelutalo Mainiokoti Mäntykodon kulttuuri- ja viriketoiminnan suunnitelmassa on tavoitteena kartoittaa asukkaiden toiveita säännöllisesti kerran vuodessa. Opinnäytetyöni tutkimuksellinen osuus on tämän kartoituksen toteuttaminen asukaskyselynä sekä kyselyn vastausten analysointi. Asukaskyselyssä on käytetty puolistrukturoitua kyselylomaketta. Asukaskyselyyn vastasi 43 asukasta ja kyselyn vastausprosentti oli 43,9. Asukaskyselyn tuloksia on analysoitu laadullisin ja määrällisin menetelmin. Kyselyn vastauksia on analysoitu SPSS-tilasto-ohjelman avulla. Analyysimenetelmänä on käytetty myös teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Kyselyyn vastanneet olivat pääosin tyytyväisiä nykyisin järjestettäviin tapahtumiin ja harrastustoimintaan. Suurin osa kyselyyn vastanneista asukkaista koki tapahtumiin ja harrastustoimintaan osallistumisen lisäävän heidän hyvinvointiaan. Asukkaiden vastauksissa toivottiin samankaltaista toimintaa kuin palvelutalossa oli aikaisemmin järjestetty. Asukkaille merkityksellistä on se, että tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman. Asukkaiden mielestä tarjolla pitää olla myös sellaista toimintaa, johon voi osallistua, vaikka toimintakyky on heikko. Päivittäinen mahdollisuus tehdä omia valintoja ja toteuttaa itsemääräämisoikeutta lisää asukkaiden hyvinvointia.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsittelen yleisesti ikääntyneen hyvinvointiin vaikuttavia osa-alueita. Käsittelen myös palveluasumisen mahdollisuuksia tukea ikääntyneen hyvinvointia ja toimintakykyä. Tässä opinnäytetyössä olen käyttänyt viitekehyksenä ikääntyneen toimijuutta. Toimijuus on ikääntyneen ihmisen kyvykkyyttä ja mahdollisuuksia käyttää jäljellä olevaa toimintakykyään omassa arkielämässään, tehdä valintoja ja elää toimintakyvyn alentuessakin omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaista elämää. Toimijuuden modaaliset ulottuvuudet ovat osata, kyetä, täytyä, voida, tuntea ja haluta. Asukaskyselyssä modaliteeteista esiin nousi erityisesti voida ja tuntea. Toimijuuden näkökulmasta mahdollisuus toteuttaa valinnanvapautta ja tuntea turvallisuutta, ystävällisyyttä ja yhteisöllisyyttä nousivat asukkaiden vastauksissa tärkeiksi....
The objective of this bachelor´s thesis was to survey the service house and to bring the inhabitants´ voice to the ones belonging to the hopes of the inhabitants of Mainiokoti Mäntykoto of the culture- and recreational activities, for the planning...
The objective of this bachelor´s thesis was to survey the service house and to bring the inhabitants´ voice to the ones belonging to the hopes of the inhabitants of Mainiokoti Mäntykoto of the culture- and recreational activities, for the planning...
Vanhemmat arvioimassa varhaiskasvatuksen laatua : Kyselytutkimus espoolaisessa varhaiskasvatusyksikössä
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2017)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia espoolaisen yksittäisen päiväkodin asiakasperheiden tyytyväisyyttä heidän saamaansa varhaiskasvatuspalveluun. Tavoitteena oli saada selville lasten huoltajien mielipiteitä päiväkodissa toteutettavasta varhaiskasvatuksesta ja yhteistyöstä perheiden sekä päiväkodin henkilökunnan välillä. Lisäksi haluttiin selvittää huoltajien kehitystoiveita näitä seikkoja koskien. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli päiväkodin toiminnan kehittäminen kyselyn tulosten pohjalta. Viitekehyksenä opinnäytetyössä käytettiin varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavia säädöksiä ja päiväkodissa toteutettavaa toimintaa, varhaiskasvatuksen osallisuutta henkilökunnan ja huoltajien välisen kasvatusyhteistyön sekä lasten osallisuuden näkökulmasta ja varhaiskasvatuksen laadun kehittämistä.
Opinnäytetyössä hyödynnettiin sekä määrällistä että laadullista menetelmää. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Vastaukset analysoitiin strukturoitujen kysymysten osalta tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Avoimet kysymykset käsiteltiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin kautta teemoitellen.
Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 47 prosenttia. Tulosten perusteella huoltajat olivat tutkimushetkellä pääosin tyytyväisiä tutkimuspäiväkodissa toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Huoltajat olivat erityisen tyytyväisiä henkilökunnan toimintaan ja vuorovaikutukseen lasten kanssa. Kehittämistarpeet koskivat ensisijaisesti päiväkodin toiminnasta tiedottamista sekä vanhemmille viestimistä. Tiedottamisen lisäksi kehittämistarpeista nousi selkeimmin huoltajien toive liikunnan ja ulkoilun lisäämisestä ja lasten toiminnan ohjaamisesta päiväkodin arjessa. Tutkimuksen tulokset esiteltiin päiväkodissa ja ne huomioitiin suunniteltaessa kehittämiskohteita päiväkodin toimintakaudelle 2017-2018....
The aim of this Bachelor’s thesis was to study customer satisfaction regarding the early childhood education services provided in a kindergarten in Espoo. The goal was to discover parents’ opinions concerning the early childhood education provided...
The aim of this Bachelor’s thesis was to study customer satisfaction regarding the early childhood education services provided in a kindergarten in Espoo. The goal was to discover parents’ opinions concerning the early childhood education provided...
Teoriasta toimintaan : Monikulttuurisuushankkeen jalkauttaminen päiväkodin arkeen
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2017)
Tämä opinnäytetyö oli toiminnallinen kehittämistyö. Opinnäytetyöskentelyn tavoitteena oli juurruttaa päiväkodin arkeen S2-lasten kielellisten valmiuksien tukeminen ja innostaa ja motivoida päiväkodin henkilökuntaa hyödyntämään S2-lapsille suunnatun...
This thesis was a functional development project. The purpose of this thesis was to stimulate the support of multilingual children's language skills and to inspire and motivate day-care staff to make use of the material package created during...
This thesis was a functional development project. The purpose of this thesis was to stimulate the support of multilingual children's language skills and to inspire and motivate day-care staff to make use of the material package created during...
”Pohjaton riittämättömyyden tunne, oot sitten siellä tai täällä” : Haastattelu äitiyden haastavista tunteista Maria Akatemian asiakkaana olleille äideille
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2017)
Äitiys tutkimuskohteena on moniulotteinen ja sitä voi katsoa monesta eri näkökulmasta. Äitiyden kuvataan olevan miltei kaikissa yhteiskunnissa sosiaalisesti tunnistettu ilmiö, joka pitää sisällään äideille asetettuja odotuksia, vaatimuksia ja normeja. Äitiyden kokemukset voivat kuitenkin olla hyvinkin ristiriitaisia suhteessa äitiyden instituutionaaliseen näkemykseen. Ristiriidat yhteiskunnallisen näkemyksen ja oman kokemuksen välillä voivat aiheuttaa haasteita.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea opinnäytetyön toimeksiantajana toimivan Maria Akatemian ehkäisevän väkivaltatyön kehittämistä sekä tuoda esiin kuinka tärkeää on kohdata äitiyden haastavat tunteet ja niistä aiheutuva mahdollinen väkivallan uhka. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli pohtia aineiston avulla erilaisia mahdollisia työskentelytapoja tai –asenteita, jotka olisi mahdollista ottaa käyttöön myös muissa äitien palveluverkostoissa. Opinnäytetyön tarkoitusena oli nostaa äitiydessä esiintyviä haastavia tunteita yleiseen keskusteluun sekä herätellä äitien palveluverkostoissa toimivia ammattihenkilöitä huomioimaan miten itse voisivat vaikuttaa myönteisesti äitien haastavista tunteista puhumiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esiin Demeter-työskentelystä saatu tuki haastaviin tunteisiin, josta voitaisiin saada apua äitien kanssa työskentelyyn.
Opinnäytetyötä ohjasi laadullinen tutkimusote, johon aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastateltaviksi valikoitui kolme Maria Akatemian Demeter-työskentelyn käynyttä äitiä. Haastattelun aineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teoreettinen viitekehys pitää sisällään tutkimustietoa ja kirjallisuutta äitiydestä, äitiyden haastavista tunteista, tunteista puhumisesta sekä Maria Akatemian Demeter-työskelystä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella äitiys pitää sisällään myös paljon haastavia tunteita, jotka liittyvät elämäntilanteisiin, omiin ja muiden odotuksiin äitiydestä sekä omaan itsehillintään. Tulosten perusteella äitien tunteista puhumiseen vaikuttavat niin ulkoiset kuin sisäiset tekijät. Tulosten perusteella puhumiseen vaikuttavia sisäisiä tekijöitä on huomattavasti ulkoisia tekijöitä enemmän. Opinnäytetyön tulosten mukaan Demeter-työskentely ja siitä saatu tuki haastaviin tunteisiin koetttiin merkityksellinä ryhmätyöskentelyn, elämäntilanteen kannatteluun sekä omaan henkiseen kasvuun saadun tuen vuoksi....
of this thesis was to support Maria Akatemia’s preventive work of domestic violence. Maria Akatemia is also a client for this thesis. The aim of this thesis was also to shed some light on the importance of the emotional challenges mothers face and the possible...
of this thesis was to support Maria Akatemia’s preventive work of domestic violence. Maria Akatemia is also a client for this thesis. The aim of this thesis was also to shed some light on the importance of the emotional challenges mothers face and the possible...
Tukea arkeen ja vanhemmuuteen? : äitien kokemuksia perheryhmästä ja mietteitä palvelun kehittämiseksi
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2017)
Laadullisen opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää ja kuvailla äitien omakohtaisia kokemuksia perheryhmässä tapahtuvasta vanhemmuuden ja arjen tukemisesta. Lisäksi halusimme kuulla äitien mielipiteen siitä, kuinka he kehittäisivät perheryhmää entistä toimivammaksi ja perhettä tukevammaksi. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli antaa toimeksiantajallemme toiminnan kehittämisen ja osallisuuden parantamisen kannalta olennaista tietoa.
Teoriaosuudessa avaamme perhetyön ja perhekuntoutuksen käsitettä, mutta tärkein teoreettinen tausta liittyy arjen vanhemmuuteen ja sen tukemiseen. Käsittelemme etenkin vuorovaikutuksen ja mentalisaatiokyvyn merkitystä arjen vanhemmuuteen saadun tuen osa-alueina. Lopuksi esittelemme vielä tarkemmin perheryhmätoimintaa ja sen historiaa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla kesän 2017 aikana. Yksilöhaastatteluihin osallistui yhteensä kuusi äitiä, jotka olivat olleet mukana perheryhmässä viimeisen viiden vuoden aikana. Saatu aineisto litteroitiin ja analysointiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tulosten perusteella äidit kokivat saaneensa perheryhmästä merkittävää tukea. Tuen kuvailtiin olleen äitiyttä vahvistavaa ja arkea helpottavaa. Henkiseen jaksamiseen saatu tuki koettiin erityisen tärkeänä ja sen antamisessa työntekijöiden rooli oli merkityksellinen. Kaikki äidit kuvailivat perheryhmää positiivisesti, mutta uskalsivat tuoda esiin myös epäkohtia, ristiriitoja ja kehittämisehdotuksia. Äitien kehittämisehdotukset liittyivät etenkin yhteisen vapaa-ajan ja aloitustapaamisten määrän lisäämiseen sekä tilojen somistamiseen.
Tuloksissamme osin yllättävää ja aiempiin tutkimuksiin verrattuna uutta, oli työntekijöiden antaman tuen ensisijaisuus vertaisryhmään verrattuna. Vertaisryhmän merkitys näkyi lähinnä ystävyyssuhteiden luomisessa, mutta muuten siitä saatu tuki jäi hyvin marginaaliseksi. Tuen vähyyden voisi olettaa johtuvan esimerkiksi ryhmän heterogeenisyydestä, ryhmäläisten välisistä ristiriidoista, yksilöllisten tarpeiden huomioinnista, asiantuntijalähtöisyydestä tai ryhmässä alati tapahtuvista muutoksista.
Toivomme opinnäytetyömme auttavan perheryhmätoiminnan kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa myös osaksi valtakunnallista perhepolitiikka ohjelmaa. Jatkotutkimusaiheina haluaisimme selvittää vertaisryhmätoiminnan ohella isien roolia osana perheryhmätoimintaa ja kuinka heitä voisi aktivoida mukaan toimintaan....
The aim of our qualitative thesis was to clarify and describe mothers' personal experiences of how their parenting and everyday life were supported in the family group service. In addition, mothers’ opinions on how to develop family groups to become...
The aim of our qualitative thesis was to clarify and describe mothers' personal experiences of how their parenting and everyday life were supported in the family group service. In addition, mothers’ opinions on how to develop family groups to become...
Harrastetori : Toiminnallinen info liikunnasta ja Padasjoen harrastusmahdollisuuksista 7-luokkalaisille
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2017)
Harrastetori oli kehittämishankkeena tuotettu opinnäytetyö. Kehittämishankeen tarkoituksena oli tuottaa toimintamalli, jonka avulla lisättäisiin padasjokelaisten nuorten tietoisuutta liikunnasta ja harrastusmahdollisuuksista. Opinnäytetyön...
”Hobby Market” is a bachelor´s thesis executed as a development project. The main purpose of the project was to produce an operating model to increase the knowledge of exercising and hobby possibilities among the youth in Padasjoki. The functional...
”Hobby Market” is a bachelor´s thesis executed as a development project. The main purpose of the project was to produce an operating model to increase the knowledge of exercising and hobby possibilities among the youth in Padasjoki. The functional...
Perhetyön prosessi nuoren avohuollon sijoituksessa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2017)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, minkälainen on toimiva perhetyön prosessi nuoren avohuollon sijoituksen aikana. Lisäksi tarkasteltiin, minkälaisia erityispiirteitä perhetyön prosessissa on nuoren itsenäistyessä ja nuoren palatessa kotiin avohuollon sijoituksesta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Lystimäen lastensuojelupalvelut. Tulosten pohjalta muodostettiin perhetyön malli, jonka tarkoitus on tukea Lystimäen ohjaajien työtä avohuollon sijoitusten osastolla. Avohuollon sijoitus on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, jonka aikana tehdään perhetyötä esimerkiksi nuoren perhesuhteiden parantamiseksi ja itsenäistymisen tukemiseksi. Perhetyön prosessi koostuu aloitusvaiheesta, työskentelyvaiheesta ja päätösvaiheesta.
Tutkimusaineisto kerättiin työntekijöiden teemahaastatteluilla. Haastattelujen pohjana olivat perhetyön vaiheet. Aineiston analysointi tapahtui aineiston luokittelun kautta. Toimiva perhetyön prosessi alkaa hyvällä tilanteen kartoittamisella. Prosessi on suunnitelmallinen ja edistää yhteistyötä työntekijöiden, perheen ja verkostojen kesken. Prosessia tulee arvioida jatkuvasti ja tarpeen tullen muuttaa suuntaa. Itsenäistyvän nuoren ja kotiin palaavan nuoren perhetyön prosesseissa eroavat käsiteltävät teemat ja yhteistyötahot. Avohuollon sijoituksen jälkeistä tukea aletaan suunnitella ajoissa.
Prosessin mallintaminen auttaa hahmottamaan kokonaisuutta. Perhetyön mallia voidaan jatkokehittää työyhteisössä ja sitä voidaan hyödyntää asiakastyössä ja verkostoissa. Johdonmukainen työskentely ja avoimuus sen etenemisestä on nuoren ja perheen etu....
The purpose of the thesis was to discuss successful family work process during a young person's open care placement. Additionally, the special features of the process when a young person becomes independent or returns home from an open care...
The purpose of the thesis was to discuss successful family work process during a young person's open care placement. Additionally, the special features of the process when a young person becomes independent or returns home from an open care...









