Haku
Viitteet 1841-1850 / 2228
Kohtaamassa uutta! Moniaistinen tila sosiokulttuurisen innostamisen mahdollistajana
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2012)
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö on toteutettu Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Aistien-hankkeessa. Hanke on ESR-rahoitteinen. Hankkeen tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla voidaan toteuttaa sosiokulttuurista innostamista erilaisten...
. Now as we are graduating to be Bachelors of Social Services we feel that this thesis has increased our professionalism in working with multicultural client groups, specifically in project management and in the skills of adjustment and tolerance...
. Now as we are graduating to be Bachelors of Social Services we feel that this thesis has increased our professionalism in working with multicultural client groups, specifically in project management and in the skills of adjustment and tolerance...
Tukea haastavan lapsen kohtaamiseen : - Kasvattajien ja opettajien näkemyksiä Järvenpään perhekoulusta 2011
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2012)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut kerätä Järvenpään perhekouluun vuonna 2011 osallistuneiden Järvenpään kaupungin työntekijöiden näkemyksiä siitä, onko perhekoululla ollut vaikutusta omiin toimintatapoihin ja ...
Sosionomi-lastentarhanopettajan kehittyvä ammatti-identiteetti : Narratiivinen analyysi kolmen sosionomin ammatti-identiteetistä
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2012)
Sosionomi-lastentarhanopettajan kehittyvä ammatti-identiteetti – Narratiivinen analyysi kolmen sosionomin ammatti-identiteetistä
Opinnäytetyössä selvitimme sosionomi-lastentarhanopettajien kehittyvää ammatti-identiteettiä. Sosionomien kehittyvää ammatti-identiteettiä tarkasteltiin seuraavien tutkimuskysymysten kautta: Mitä sosionomit kertovat itsestään lastentarhanopettajana? Mitä sosionomit kertovat ammatti-identiteetistään? Mitä he kertovat ammatti-identiteettinsä kehittymisestä?
Tutkimme kolmea sosionomi (AMK) -koulutuksen suorittanutta henkilöä, jotka olivat pätevöityneet lastentarhanopettajan ammattiin ja työskennelleet lastentarhanopettajana korkeintaan neljä vuotta. Tiedonkeruumenetelmänä käytimme sähköpostin avulla kerättyä vapaamuotoista kirjallista tuotosta sekä niiden pohjalta tehtyjä yksilöllisiä teemahaastatteluja. Aineiston analyysissa käytimme narratiivista lähestymistä, minkä avulla pyrimme ymmärtämään tarinoiden laadullista sisältöä ja rakentamaan niiden pohjalta uusia merkityksiä sekä näkökulmia.
Opinnäytteen aineistosta ilmeni, että sosionomit eivät olleet niin vahvasti kiinnittyneitä omaan ammatti-identiteettiinsä lastentarhanopettajana vaan identiteetti kiinnittyi sosionomikoulutukseen. Tulokset kertovat tutkittavien sosionomien työkiireestä, avoimista ja epävarmoista tulevaisuudensuunnitelmista, samaistumisen kohteista sekä pedagogisesta epävarmuudesta.
Opinnäytteen teoreettisessa osiossa on käsitelty varhaiskasvatuksen ja lastentarhanopettajien nykytilaa, lastentarhanopettajakoulutuksen kahta väylää sekä ammatti-identiteettiä ja sen rakentumista. Käsittelimme myös narratiivista lähestymistapaa metodina ja konstruktivismia tietopohjana.
Opinnäytteemme tehtiin osaksi Opinnosta osaajaksi -hanketta, mikä oli pääkaupunkiseudun kuntien kehittämishanke. Hankkeessa keskityttiin osaajien uramahdollisuuksien avaamiseen ja varmistamiseen. Kehittämisen pilottina oli varhaiskasvatus ja lastentarhanopettajat.
Asiasanat: Varhaiskasvatus, ammatti-identiteetti, lastentarhanopettajan kelpoisuus, sosionomi, päivähoito, narratiivisuus....
Evolving professional identity of kindergarten teachers with a Bachelor of Social Services degree – Narrative analysis of three professional identity We examined in this thesis the evolving professional identity of kindergarten teachers whose...
Evolving professional identity of kindergarten teachers with a Bachelor of Social Services degree – Narrative analysis of three professional identity We examined in this thesis the evolving professional identity of kindergarten teachers whose...
Lastensuojelun rakkaus ja raskaus - Työhyvinvointi lastensuojelulaitoksessa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2012)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää erään lastensuojelulaitoksen työntekijöiden työhyvinvointia. Tärkeää tässä tutkimuksessa oli tarkastella nimenomaan jatkuvasti lapsiryhmän ja heidän perheidensä kanssa ...
Kokemuksia Starttiryhmän antamasta tuesta kuntoutumisprosessissa : ”Tääl kyllä saa sen avun, mitä pyytää, kun vaan ite uskaltaa avaa suun.”
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2012)
Työttömyys vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn sitä alentavasti. Työttömyys saattaa aiheuttaa muun muassa arkisen toimintakyvyn heikkenemistä, sosiaalisen suhteiden supistumista, mielenterveys- ja päihdeongelmia, asumisen ...
Työssäoppimisjaksojen kehittäminen vartijan peruskoulutuksessa Virossa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2012)
Kehittämishankkeen tarkoitus oli kehittää Viron vartijan peruskoulutuksen työssäoppimisjaksoja. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Sisekaitseakadeemian vartijan peruskoulutuksen päiväopiskelijat sekä koulutusvankiloiden harjoittelunohjaajat ja aktiiviset perehdyttäjät. Empiirisen tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään selkeitä kehittämiskohteita, joiden tehostamisella voitaisiin parantaa työssäoppimisjaksojen laatua ja tukea täydellistä oppimista.
Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, joka suoritettiin sähköisenä tutkimuslomakekyselynä. Tutkimus sisälsi myös kvantitatiivista aineistoa. Tutkimusotteena oli kehittävän työntutkimus. Teoreettiseen viitekehykseen sisällytettiin pedagogiikan, didaktiikan ja työssäoppimisen teoriaa kognitiivisen oppimiskäsityksen ollessa vallitsevana käsityksenä työssäoppimisprosessin toteutuksessa. Tutkimustuloksiin haettiin selitystä teoriasta sekä aikaisemmista tutkimuksista työssäoppimisesta. Vertailtavina tutkimuksina oli kolme akateemista väitöskirjaa, yksi pro gradu ja yksi alemman ammattikorkeakoulun lopputyö työssäoppimisesta. Samankaltaisia tutkimustuloksia havaittiin aikaisemmissa tutkimuksissa, erityisesti vuonna 2009 Suomessa tehdyssä saman ammattialan tutkimuksessa Työssäoppiminen osana vankeinhoidon perustutkintoa. Tutkimuksen empiirinen osa koostui Sisekaitseakadeemian vartijakoulutuksen päiväopiskelijoille suoritetusta kyselystä (n=8) sekä koulutusvankiloiden harjoittelunohjaajille ja perehdyttäjille (n=18) suoritetusta kyselystä. Nämä yhdessä muodostivat tutkimuksen primaarisen aineiston, joka kerättiin ja analysoitiin Webropolin datan analysointi- ja kyselytyökalulla. Myös kyselyn kirjalliset vastaukset analysoitiin ja luokiteltiin. Tutkimuksen päätavoitteena oli löytää harjoittelujaksoilla työssäoppimisen toteutukseen liittyviä kehittämiskohteita ja saada ne toteutettaviksi mahdollisimman laaja-alaisesti työssäoppimisprosessissa.
Keskeisinä tutkimustuloksina voitiin mainita mm. että palautekeskustelujen pitämiseen ja haasteellisten oppimistehtävien luomiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. Työssäoppimisprosessia ja siihen liittyviä pedagogisia ja didaktisia ratkaisuja olisi tehtävä tunnetuksi toiminnassa mukana oleville virkamiehille. Tähän liittyen kaivattiin täydennyskoulutusta työssäoppimisjaksojen toteutukseen. Kommunikaatioon vaikuttavina tekijöinä havaittiin mm. perehdyttäjien ja harjoittelunohjaajien aito kiire ja työmäärä virkatöissä sekä osan henkilöstön negatiivinen suhtautuminen harjoittelijaan. Harjoittelijalta kaivattiin enemmän ennakkotietoa tai osaamista perehdytettävästä asiasta; esille nousi venäjän kielen huono taito. Huomioitavana seikkana mainittiin myös arvostuksen puute työssäoppimisprosessia ja sen toteutusta kohtaan. Harjoittelunohjaajat ja perehdyttäjät kaipasivat myös lisää yhteistyötä Sisekaitseakadeemian ja koulutusvankiloiden välille.
Kehittämisehdotuksina nostettiin esille mm. perehdytyspassin käyttöönotto, yhtenäisen harjoitteluohjelman laatiminen ja IVA- portaalin laaja-alainen käyttäminen myös harjoittelunohjaajille sekä aktiivisille ja koulutetuille perehdyttäjille. Esille nousi myös perehdytystyöstä maksettava erillinen korvaus ja täydennyskoulutuksen tarjoaminen pedagogiikan ja didaktiikan teorioista sekä työssäoppimisprosessin toteutuksesta....
explained through theory and previous studies on OJT learning. We compared three doctorate theses, one university graduate thesis and one university of applied sciences bachelor’s degree thesis on the same area oi research. Previous studies, especially a...
explained through theory and previous studies on OJT learning. We compared three doctorate theses, one university graduate thesis and one university of applied sciences bachelor’s degree thesis on the same area oi research. Previous studies, especially a...
Työaika-autonomiaan siirtyminen vuodeosastolla
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2012)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää henkilökunnan kokemuksia tuen ja tiedon saannista työaika-autonomiaan siirtymisen aikana Etelä-Suomessa eräässä sairaalassa vuodeosastolla. Opinnäytetyön tavoitteena oli ...
”Kaikki saa kuitenki olla sellasia kun on” : Lapsen yksilöllinen huomioiminen päiväkodissa eräiden varhaiskasvattajien näkökulmasta
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2012)
Opinnäytetyössämme tutkimuskohteena oli lapsen yksilöllisen huomioimisen toteutuminen päiväkodissa. Erityisesti tarkoituksenamme oli saada tietoa siitä, miten se näkyy ja miten sitä toteutetaan arjessa. Olimme kiinnostuneita selvittämään päiväkodin varhaiskasvattajien näkemyksiä aiheesta. Halusimme saada tietoa muun muassa heidän ajatuksistaan, arvoistaan ja kokemuksistaan sekä käytännöistä ja menetelmistä liittyen yksilölliseen huomioimiseen niin yksittäisen kasvattajan toiminnan kuin työyhteisön tasolla. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys koostuu neljästä pääteemasta, joita ovat varhaiskasvatus, päiväkoti ja varhaiskasvattajat, yksilö ja ryhmä sekä vuorovaikutus. Olemme valinneet nämä teemat, sillä koemme, että ne pohjustavat ja avaavat opinnäytetyömme aihetta.
Toteutimme opinnäytetyömme kvalitatiivisena tutkielmana. Tutkielmamme aineistonkeruu-menetelmänä käytimme haastattelua, joka oli malliltaan puolistrukturoidun ja teemahaastattelun välimuoto. Haastattelimme keväällä 2011 työmme yhteistyökumppanina toimineen erään vantaalaisen päiväkotiyksikön kuutta varhaiskasvattajaa heidän yksilöllisistä kokemuksistaan. Analysoimme kattavan tutkimusaineistomme teoriasidonnaisella sisällönanalyysimenetelmällä. Haastattelujen jälkeen laadimme kirjallisen jälkikyselyn haastatteluille henkilöille selvittääksemme heidän ajatuksiaan haastattelusta.
Tulokset osoittivat, että kaikki haastatellut kasvattajat pitivät lapsen yksilöllistä huomioimista tärkeänä ja kokivat sen olevan merkityksellistä myös koko työyhteisölle. Heidän mielestään jokainen lapsi pääsee yksilönä ja persoonana esille heidän päiväkotiyksikössään. Aineiston mukaan keskeisiä keinoja toteuttaa lapsen yksilöllistä huomioimista päiväkodissa ovat pienryhmätoiminta, kasvatuskumppanuus sekä läsnäolo ja vuorovaikutus lapsen kanssa arjen tilanteissa. Näiden lisäksi edistävinä tekijöinä pidettiin muun muassa toimivaa yhteistyötä työyhteisössä sekä varhaiskasvattajien koulutusta ja sitoutumista yksilölliseen huomioimiseen. Haastaviksi tekijöiksi puolestaan koettiin esimerkiksi henkilökunnan poissaolot, isot lapsiryhmät ja ajan riittämättömyys. Jokaisen haastateltavan mukaan lapsen yksilöllinen huomioiminen on vahvasti osa nykypäivän kasvatustyötä. Sen merkityksen uskottiin vahvistuvan entisestään tulevaisuudessa.
Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että tilanne lapsen yksilöllisen huomioimisen kannalta on yleisesti hyvä kyseisessä päiväkotiyksikössä. Lapsen yksilölliseen huomioimiseen ja sen toteutumiseen päiväkodissa näyttää liittyvän hyvin monenlaisia tekijöitä ja sitä voidaan toteuttaa hyvin erilaisin keinoin ja menetelmin. Parhaiten toteutuakseen koemme sen edellyttävän useampien asioiden yhtäaikaista toteutumista....
thoughts, values, experiences and the practices and methods relating to noticing a child individually in a work community. The theoretical framework of our thesis consists of four main themes which are early childhood education, day-care center and early...
thoughts, values, experiences and the practices and methods relating to noticing a child individually in a work community. The theoretical framework of our thesis consists of four main themes which are early childhood education, day-care center and early...
Toimintataulujen käyttö vuorovaikutuksen tukena leikkitilanteissa päiväkodin integroidussa erityisryhmässä
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2012)
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Hyvinkää
Sosiaalialan koulutusohjelma
Nora Korhonen & Niina Timonen
Toimintataulujen käyttö vuorovaikutuksen tukena leikkitilanteissa päiväkodin integroidus-sa ...
Viriketoiminnan kartoitus dementiaryhmäkoti Annin kammarissa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2012)
Opinnäytetyöni on laadullinen tutkielma, jolla kartoitetaan viriketoimintaa dementiaryhmäkoti Annin kammarissa. Työn tavoitteena oli selvittää Annin kammarin viriketoiminnan nykytilan lisäksi viriketoiminnan merkitystä ...









