Haku
Viitteet 11-19 / 19
Erityisvarhaiskasvatus ja sen tuomat haasteet päiväkodin henkilökunnan näkökulmasta
(2024)
Oppinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä erityisvarhaiskasvatuksesta. Tavoitteena oli tuoda esille, mitä haasteita henkilöstö kokee erityisvarhaiskasvatuksessa. ...
Kokemuksia varhaiskasvatuksen digipedagogiikasta - Vopeka- ja Jopeka-kyselyiden pilotointi Lohjan varhaiskasvatuksessa
(2023)
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Vopeka- ja Jopeka-kyselyiden pilotointiprosessia sekä pilottiyksiköiden henkilöstön kokemuksia Vopeka-kyselyn perusteella digiosaamisesta ja digipedagogiikasta varhaiskasvatuksessa. ...
Äänet kuuluviin : ”Varhaiskasvatuksen työntekijöiden näkemyksiä moniammatillisesta yhteistyöstä”
(2024)
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Helsingin varhaiskasvatusyksikön henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia moniammatillisesta yhteistyöstä. Työntekijöiden käsityksillä ja kokemuksilla oli keskeinen rooli tämän yhteistyön onnistumisessa ja kehittämisessä. Heidän äänensä oli tärkeää saada kuuluviin, jotta varhaiskasvatuspalveluja voitaisiin kehittää entistä paremmin vastaamaan lasten ja perheiden tarpeita.
Opinnäytetyön tavoitteena oli syventää ymmärrystä moniammatillisen yhteistyön merkityksestä ja sen toteutumisesta. Tutkimuksen laadullinen lähestymistapa pyrki selvittämään, miten moniammatillinen yhteistyö ilmeni Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen yksikössä ja millaisia näkemyksiä työntekijöillä oli aiheesta. Tavoitteena oli hankkia tietoa nykytilanteesta ja henkilöstön kokemuksista moniammatillisesta yhteistyöstä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee varhaiskasvatusta, eri ammattiryhmien rooleja, moniammatillisuutta varhaiskasvatuksessa sekä moniammatillista tiimityötä. Tutkimusaineistona hyödynnettiin haastatteluja, joissa käytettiin yksilö-, teema- ja ryhmähaastattelumenetelmiä. Tulokset antoivat arvokasta tietoa yksikön henkilöstön näkemyksistä moniammatillisuudesta ja yhteistyöstä.
Tutkielman perusteella moniammatillisuus tunnistetaan kyseisessä yksikössä, mutta käytännössä sitä ei aina nähdä muutoin kuin neuvolan tai verkoston välityksellä. Yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä voidaan kehittää tapaamalla säännöllisesti eri ammattilaisia ja lisäämällä resursseja varhaiskasvatukseen, esimerkiksi oman erityisosaajan, kuten fysioterapeutin, puheterapeutin tai veon, muodossa. Tällaiset toimenpiteet edistävät lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja vahvistavat työntekijöiden moniammatillista osaamista.
Asiasanat: Varhaiskasvatus, moniammatillisuus, varhaiskasvatuksen sosionomi, yhteistyö...
The aim of the bachelor’s thesis was to examine the views and experiences of the personnel at a Helsinki early childhood education unit regarding multiprofessional cooperation. The perceptions and experiences of the employees play a crucial role...
The aim of the bachelor’s thesis was to examine the views and experiences of the personnel at a Helsinki early childhood education unit regarding multiprofessional cooperation. The perceptions and experiences of the employees play a crucial role...
Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia lastensuojeluilmoituksen tarpeellisuuden tunnistamisesta
(2022)
ja varhaiskasvatuksessa tehtävästä yhteistyöstä, toimintakulttuurista sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto tutkimukseen kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastattelu toteutettiin...
Huoltajien ja henkilöstön kokemuksia kasvatusyhteistyöstä korona-aikana Riihimäen varhaiskasvatustoiminnassa
(2021)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää huoltajien sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia kasvatusyhteistyön toteutumisesta korona-aikana Riihimäen kaupungin kunnallisen varhaiskasvatuksen piiristä. Tutkielma ...
Työhyvinvointi, laatu ja resurssit : ajatuksia varhaiskasvatuksesta
(2021)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia resurssien vaikutuksesta työhyvinvointiin ja edelleen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen laadukkaan pedagogiikan toteuttamiseen ja tasaisuuteen. Tarkoitus oli kartoittaa ja esittää varhais-kasvatuksen kentällä työskentelevien ajatuksia ja kokemuksia sekä niiden jakautumista vastaajien kesken ja syventää ammatillista ymmärrystä työhyvinvointiin liittyen niiden kautta. Selvitys tehtiin Lempäälän kunnan varhaiskasvatuksen yksiköissä. Tutkimusta varten haettiin tutkimuslupa.
Teoriapohjan kautta käsitellään työhyvinvointia ja syvemmin työhyvinvoinnin erikoispiirteitä varhaiskasvatuksessa, sekä laadukkaan varhaiskasvatuksen tunnuspiirteitä. Näiden teemojen alta avataan laadukasta varhaiskasvatusta tukevia, sekä heikentäviä piirteitä, sekä erityisesti varhaiskasvatuksen työkentällä työhyvinvointiin vaikuttavia asioita. Teoriapohja nostaa esiin myös opinnäytetyön tekohetkellä mediassa esillä olleen varhaiskasvatuksen resurssien tilan-teen. Aineiston keräys toteutettiin verkkokyselynä Lempäälän kunnan varhaiskasvatuksen yksiköille. Kysely lähetettiin yksiköiden johtajille, jotka välittivät sen edelleen henkilöstölle. Vastaukset analysoitiin teoriasidonnaisesti sisältöanalyysina.
Kyselytuloksista kävi ilmi, että vastaajat olivat pääsääntöisesti työhönsä sitoutuneita ja am-mattitaitoonsa tyytyväisiä. Työn toteuttamiseen vaaditut konkreettiset resurssit kuitenkin koettiin riittämättömiksi, erityisesti liittyen henkilöstöresurssiin. Avoimien kysymysten vastauksissa nousi vahvasti esiin resurssipula, ja sen heikentävä vaikutus tasalaatuisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen pedagogiikan toteuttamiseen koettiin todellisena, tilannetta määrittävänä ongelmana. Resurssien siirtely päivätasolla koettiin erityisen ongelmalliseksi ja työ-hyvinvointia heikentäväksi.
Tulosten pohjalta voitiin päätellä, että tilanne Lempäälän kunnassa näyttäytyy osin samanlaisena kuin muualla maassa. Varhaiskasvatuksen kentän kiristyneet resurssit heikentävät luonnollisesti työhyvinvointia ja edelleen näin vaikeuttavat pedagogisen toiminnan tasalaatuista toteutumista. Resurssiongelmat näkyvät erityisesti sijaisten saamisen niukkuutena, joka edelleen kärjistää ongelmia, kun henkilöstöä joudutaan järjestämään usein uudelleen päivätasolla. Henkilöstön uudelleenjärjestely aiheuttaa epävarmuutta ja suunnitelmien toteutumattomuutta. Henkilöstö Lempäälän kunnassa on kuitenkin työhönsä sitoutunutta ja pääsääntöisesti valmiudet laadukkaan pedagogiikan toteutumiseen ovat olemassa, kunhan resurssit ovat riittävät....
The objective of this thesis was to survey the thoughts of early childhood education staff on how resources affect well-being at work and how this correlation in turn affects the uniform, high-quality execution of planned, pedagogical activities...
The objective of this thesis was to survey the thoughts of early childhood education staff on how resources affect well-being at work and how this correlation in turn affects the uniform, high-quality execution of planned, pedagogical activities...
Musiikki osana varhaiskasvatuksen työkalupakkia : henkilöstön kokemuksia alle kolmivuotiaiden musiikkikasvatuksesta
(2024)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Nurmijärven varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia musiikkikasvatuksen toteuttamisesta omassa työympäristössään sekä heidän näkemyksiään itsestään musiikkikasvattajina. Tavoitteena oli lisätä tietoa siitä, miten kunta työnantajana voisi tukea ja vahvistaa musiikkikasvatuksen hyödyntämistä ja järjestämistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen kohteina olivat 1–3-vuotiaiden lasten ryhmien työntekijät. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan taidekasvatus toteutuu erityisesti alle kolmivuotiaiden varhaiskasvatuksen arjessa vain osittain, ja henkilöstö kokee herkästi, ettei sillä ole riittäviä valmiuksia musiikkikasvatuksen toteuttamiseen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, varhaiskasvatuslaista, minäpystyvyydestä, alle kolmivuotiaiden musiikillisesta kehityksestä sekä musiikin merkityksestä varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kolmena ryhmähaastatteluna ja aineisto analysoitiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkimuksessa saatiin vastauksia viiteen teemaan: musiikin käyttöön varhaiskasvatuksen arjessa, henkilöstön musiikilliseen minäpystyvyyteen, musiikkikasvatuksessa koettuihin mahdollistajiin ja haasteisiin sekä henkilöstön toivomaan tukeen. Tutkitussa joukossa musiikkikasvatuksen koettiin toteutuvan pääsääntöisesti hyvin ja suhtautuminen aiheeseen oli myönteistä. Musiikki koettiin monipuoliseksi työkaluksi varhaiskasvatuksen arjessa. Tiimin merkitys musiikkikasvatuksen järjestämisessä on suuri ja tiimin sisäinen hyväksyvä ilmapiiri rohkaisee musiikkikasvatuksen toteuttamiseen. Lisäksi pitkän työkokemuksen huomattiin vahvistavan musiikillista minäpystyvyyttä. Musiikkikasvatuksen toteutumisen haasteiksi nimettiin muun muassa materiaalien käyttö ja niiden saavutettavuus. Henkilöstö kaipasi myös käytännönläheistä koulutusta musiikkikasvatuksesta. Työntekijöiden omalla suhtautumisella oli suuri merkitys musiikkikasvatuksen toteutumiseen. Tutkimuksesta tehtiin alustava kehitysehdotus TI-MA-KO-toimintamallista musiikkikasvatuksen kehittämiseksi työyksiköissä. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää musiikkikasvatuksen kehittämisessä varhaiskasvatuksessa sekä koulutustarpeiden arvioinnissa....
This thesis surveyed the implementation and experiences of music education in early childhood education in Nurmijärvi. Focused on the 1–3-year-old age group, the study explored the staff's perspectives on their roles as music educators...
This thesis surveyed the implementation and experiences of music education in early childhood education in Nurmijärvi. Focused on the 1–3-year-old age group, the study explored the staff's perspectives on their roles as music educators...
Perehdytyssuunnitelma Keravan vankilan valvontahenkilöstölle
(2022)
Keravan vankilan muutettua uusiin toimitiloihin nousi esiin ilmeinen tarve päivittää vankilan valvontahenkilöstön perehdyttämistä koskevat käytänteet sekä aineisto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Keravan vankilan ...
Päiväkirja lastenkodin vaativan päihdekuntoutusosaston avaamisesta
(2023)
Tässä päiväkirjamallisessa opinnäytetyössä seurattiin Helsingin kaupungin uuden vaativan päihdekuntoutusosaston suunnittelua sekä avaamista. Seurannan tavoitteena oli kolmen osa-alueen havainnointi ja kehittäminen, joita ...








