Haku
Viitteet 11-20 / 37
Laurean sosionomiopiskelijoiden kokemuksia lastensuojeluun suuntautuvasta mentorointiohjelmasta
(2022)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Laurean sosionomiopiskelijoiden kokemuksia lastensuojeluun suuntautuvasta mentorointiohjelmasta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä koululähtöisiä lastensuojelupalveluita tuottavan Go Strong Oy...
Näkökulmia kehitysvammaisten onnistuneesta työllistymisestä palkkatöihin
(2020)
Kehitysvammaisten potentiaalia työmarkkinoilla ei ole vielä hyödynnetty niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista. Liian usein kehitysvammaisen työllistymisessä ainoana mahdollisena vaihtoehtona nähdään avotyötoiminta, jossa he työskentelevät vailla kunnon korvausta työpanoksestaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esiin näkökulmia siitä, mitä kehitysvammaisten työllistämiseen liittyy työnantajan näkökulmasta. Tavoitteena on edistää kehitysvammaisten työllistymistä palkkatöihin näillä onnistuneilla kokemuksilla. Opinnäytetyössämme yhteistyökumppaninamme toimiva Kehitysvammaliitto tunnetaan kehitysvammaisten työllisyyden edistäjänä. Kehitysvammaliitto voi hyödyntää opinnäytetyötämme osana heidän vaikuttamistyötään.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullista tutkimusotetta hyödyntäen. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla, jossa haastateltiin kolmea kehitysvammaisia työllistävää henkilöä. Kaksi heistä oli yrittäjiä ja yksi yhdistyksen toiminnanjohtaja. Haastattelut toteutettiin helmi-maaliskuussa 2020 kahden osalta heidän omilla työpaikoillaan ja yhden työnantajan kanssa erikseen sovitussa paikassa. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen.
Tulosten mukaan, kehitysvammaisten työllistämiseen vaikutti suuresti työvalmentajan tuki. Haastateltavat työnantajat olivat aidosti sitä mieltä, että työllistämällä kehitysvammaisia hyötyy monella tavalla. Positiivisiksi asioiksi nähtiin muun muassa, työyhteisön rikastuminen, motivoituneet ja ahkerat työntekijät sekä tiivis tuki muilta kehitysvammaisia työllistäviltä tahoilta. Kaikki työnantajat mainitsivat sen, että työllistämiseen voisi tulla enemmän tukea eri organisaatioilta, näin kynnystä työllistää kehitysvammaisia voisi mahdollisesti madaltaa....
are working without proper compensation for their work input. The aim of this Bachelor’s thesis was to introduce perspectives that are associated with the employment of people with intellectual disabilities from the employer's perspective. The intention...
are working without proper compensation for their work input. The aim of this Bachelor’s thesis was to introduce perspectives that are associated with the employment of people with intellectual disabilities from the employer's perspective. The intention...
Lastensuojelutaustaisten nuorten kokemuksia Palvelukeskus Telakan toiminnasta
(2021)
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Perhekuntoutuskeskus Lausteen Palvelukeskus Telakka-hankkeen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä asiakkaiden kokemuksia hankkeen toiminnasta, ja sitä kautta hankkia palautetta ja kehittämisideoita...
Romaniäitien kokemuksia häveliäisyystapojen mukaisesta elämästä
(2023)
ammattilaiset voivat työssään hyödyntää opinnäytetyön tuloksia. Opinnäytetyö lisää ammattilaisten tietoisuutta romanikulttuurista ja sen erityispiirteistä sekä auttaa valitsemaan työhön sopivia auttamisen keinoja....
The purpose of this thesis was to find out what kind of experiences Roma mothers in Finland have of living according to the manners of modesty. The aim was to produce information about Roma mothers experiences of life according to manners of modesty and to increase the awareness of manners of modesty that belong to Roma culture. Exploring the phenomenon is important because there is no previous research on the subject. Introducing the Roma perspective is necessary because the Roma people are part of Finnish society and belong to Finland's traditional cultural minorities. The thesis was made in cooperation with Kanta-Hämeen perhetyö ry. The theoretical frame of reference of the thesis consisted of multiculturalism, cultural sensitivity, Roma, Roma culture, modesty and its close concept shame, and manners of modesty. The most central theme of the theoretical framework was the manners of modesty. The thesis was made by using qualitative research methods. The perspective of the thesis was phenomenological, beacause the thesis examined the world of experience of the target group. The data was collected through thematic interviews. The interviews were attended by three Roma mothers, who had personal experience of living according to the manners of modesty. Data-based content analysis was used to analyse the collected data. From the interview responses, it was seen that modesty and manners of modesty were emphasized in the lives of Roma women in early adulthood, when young Roma people begin to become independent and move towards adulthood. Roma mothers most central experiences of modesty were tied to puberty, dressing, dating and relationships, and having a child. The Roma mothers stated that modesty had an effect on receiving support, because due to modesty it is not appropriate to discuss many themes related to that stage of life. Getting support or its challenges were described occuring especially in adolescence and in connection with having a child. Social and health care professionals can use the findings of the thesis in their work. The thesis increases professionals awareness of Roma culture and its special features, and helps to choose suitable methods of helping in social work practice....
The purpose of this thesis was to find out what kind of experiences Roma mothers in Finland have of living according to the manners of modesty. The aim was to produce information about Roma mothers experiences of life according to manners of modesty and to increase the awareness of manners of modesty that belong to Roma culture. Exploring the phenomenon is important because there is no previous research on the subject. Introducing the Roma perspective is necessary because the Roma people are part of Finnish society and belong to Finland's traditional cultural minorities. The thesis was made in cooperation with Kanta-Hämeen perhetyö ry. The theoretical frame of reference of the thesis consisted of multiculturalism, cultural sensitivity, Roma, Roma culture, modesty and its close concept shame, and manners of modesty. The most central theme of the theoretical framework was the manners of modesty. The thesis was made by using qualitative research methods. The perspective of the thesis was phenomenological, beacause the thesis examined the world of experience of the target group. The data was collected through thematic interviews. The interviews were attended by three Roma mothers, who had personal experience of living according to the manners of modesty. Data-based content analysis was used to analyse the collected data. From the interview responses, it was seen that modesty and manners of modesty were emphasized in the lives of Roma women in early adulthood, when young Roma people begin to become independent and move towards adulthood. Roma mothers most central experiences of modesty were tied to puberty, dressing, dating and relationships, and having a child. The Roma mothers stated that modesty had an effect on receiving support, because due to modesty it is not appropriate to discuss many themes related to that stage of life. Getting support or its challenges were described occuring especially in adolescence and in connection with having a child. Social and health care professionals can use the findings of the thesis in their work. The thesis increases professionals awareness of Roma culture and its special features, and helps to choose suitable methods of helping in social work practice....
Kuntouttavien lastensuojelunyksiköiden kuntouttavat elementit - Työntekijöiden kokemuksia
(2024)
työntekijöiden kokemuksia toimivista kuntoutuksen elementeistä. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksenä oli, millaisia kokemuksia työntekijöillä on kuntouttavien lastensuojeluyksiköiden kuntouttavista elementeistä. Opinnäytetyö toteutettiin Keusoten Auerkulman...
Autismikirjon henkilöiden kokemuksia luonto- ja eläinavusteisuudesta: Lipon maatilan toiminnan kehittäminen
(2022)
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Autismisäätiön kanssa. Autismisäätiö oli kiinnostunut kehittämään omistamansa Lipon maatilan toimintaa siten, että asiakkaat hyötyisivät siitä mahdollisimman paljon. Tämän pohjalta opinnäytetyön tarkoitukseksi...
Mobiilityön vaikutukset työntekijän koettuun työhyvinvointiin
(2022)
Opinnäytetyö oli tutkielma, jonka tarkoituksena oli kartoittaa erään suuren kaupungin lapsi- ja perhepalveluiden yksikön työntekijöiden kokemuksia siitä, millä tavoin mobiilityö on vaikuttanut heidän työhyvinvointiinsa omassa arjessa. Tarkoituksena...
Laurean sosionomiopiskelijoiden kokemuksia opiskelijayhteistyöstä SOS-Lapsikylä ry:n Apuu-chatissa
(2023)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Laurean sosionomiopiskelijoiden kokemuksia opiskelijayhteistyöstä SOS-Lapsikylä ry:n kanssa, tarkastellen onnistumisia ja sitä, mitä olisi voitu tehdä toisin. Tavoitteena oli myös saada selville, mitä opiskelijat olivat saaneet opiskelijayhteistyöstä omaan asiantuntijuuteensa. Opiskelijayhteistyössä sosionomiopiskelijat keskustelivat lasten ja nuorten kanssa Apuu-chatissa toimien luotettavina aikuisina heille. Oli perusteltua saada opiskelijoiden ääni kuuluviin, koska aiheesta ei ollut saatavilla riittävästi tutkimustietoa.
Tietoperustassa kuvataan opiskelijayhteistyön lisäksi sosionomitutkintoa, tarkastellaan asiantuntijuuden ja ammatillisen kasvun käsitteitä sekä verkkoauttamisen periaatteita. Sen jälkeen kuvataan opinnäytetyön menetelmällisiä valintoja aineiston keruumenetelmistä aineiston analyysimenetelmiin.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin Google Forms -kyselyn avulla. Kyselyyn vastanneita opiskelijoita pyydettiin arvioimaan opiskelijayhteistyötä monesta eri näkökulmasta. Kysely sisälsi avoimia sekä strukturoituja kysymyksiä liittyen kokemuksiin siitä, miten opiskelijayhteistyö oli onnistunut ja siihen, mitä olisi voitu tehdä toisin. Lisäksi kysely sisälsi kysymyksiä opiskelijoiden ammatilliseen kasvuun liittyen.
Tulokset osoittivat, että opiskelijayhteistyö jakoi mielipiteitä. Opiskelijayhteistyössä onnistuttiin positiivisen ja hyväksyvän ilmapiirin luomisessa, koulutuksessa ja ohjauksessa chatin aikana. Opiskelijoiden mielestä asiat, joihin jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota, olivat koulutus, avainkysymysten ja -vastausten läpikäyminen ja vahvempi tuki chatin aikana ja sen jälkeen. Kokonaisuudessaan opiskelijat kokivat, että opiskelijayhteistyö oli kehittänyt heitä ammattilaisena ja he kertoivat oppineensa paljon esimerkiksi kohtaamisen, kuuntelemisen ja kärsivällisyyden tärkeydestä.
Tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että opiskelijoiden vastaukset olivat ristiriidassa toistensa kanssa. Osan mielestä tietyissä asioissa onnistuttiin, kun taas osan mielestä samoissa asioissa olisi kehitettävää. Opinnäytetyön tulokset ovat vain suuntaa antavia, eikä yleistyksiä voida tehdä. Jatkoa ajatellen opiskelijayhteistyön koulutus, tuki ja konkreettisten asioiden, esimerkiksi avainkysymysten läpikäyminen on tärkeää. Jatkokehittämiskohteena olisi hyvä tutkia aihetta laajemmalla joukolla esimerkiksi eri alojen opiskelijoiden välillä, jotta tuloksista saataisiin tehtyä yleistyksiä. Tämän opinnäytetyön yhtistyökumppanin SOS-Lapsikylä ry:n lisäksi tuloksia voivat hyödyntää kaikki toimijat, jotka haluavat kehittää opiskelijayhteistyötä opiskelijalähtöisempään suuntaan.
Asiasanat: opiskelijayhteistyö, verkkoauttaminen, chat, ammatillinen kasvu...
The objective of the thesis was to study the experiences and success stories of the student collaboration that involved chatting with children and youths on the Apuu helpline chat as reliable adults. Moreover, the thesis aimed to investigate how...
The objective of the thesis was to study the experiences and success stories of the student collaboration that involved chatting with children and youths on the Apuu helpline chat as reliable adults. Moreover, the thesis aimed to investigate how...
Sijaishuollon työntekijöiden kokemuksia psykologisten perustarpeiden täyttymisestä vastaanottolaitostyössä
(2021)
Opinnäytetyömme toteutettiin yhteistyössä erään Uudellamaalla toimivan kunnan vastaanottolaitoksen kanssa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautui Frank Martelan näkemykseen neljästä psykologisesta perustarpeesta ...
Erityisvarhaiskasvatus ja sen tuomat haasteet päiväkodin henkilökunnan näkökulmasta
(2024)
Oppinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä erityisvarhaiskasvatuksesta. Tavoitteena oli tuoda esille, mitä haasteita henkilöstö kokee erityisvarhaiskasvatuksessa. ...









