Haku

Opinnäytetyömme aiheena on Konkkaronkka-peli sosiaalis-emotionaalisen kehityksen tukena. Konkkaronkka on lautapeli, jonka suunnittelimme ja toteutimme yhteistyössä varhaiserityis-kasvatuksen ammattilaisten kanssa. Peliin sisältyy tehtäviä, joissa keskustellaan sosiaalisiin ja tunnetaitoihin liittyvistä kysymyksistä. Lähtökohtana pelin kehittämiselle ja opinnäytetyöllemme oli lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien lisääntyminen ja sosiaalis-emotionaa-lista kehitystä tukevien leikkivälineiden puute. Tämän kehityksen osa-alueen vaikeudet näkyvät sosiaalisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa, tunteiden käsittelyssä, ilmaisussa ja kontrolloimisessa. Ensimmäinen tutkimuskysymyksemme oli, miten lapsen sosiaalis-emotionaalista kehitystä voidaan tukea Konkkaronkka–pelin avulla. Toinen tutkimuskysymyksemme oli, miten Konkkaronkka–peli soveltuu lasten oppimisen tueksi varhaiserityiskasvatuksessa. Samalla tarkoitus oli selvittää, miten peliä voidaan kehittää toimivammaksi. Tutkimus toteutettiin järvenpääläisen päiväkodin esikouluryhmässä ja erityisryhmässä. Opin-näytetyömme on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytimme osallistuvaa havainnointia, teemahaastattelua ja lomakeseurantaa. Havainnoimme kahdeksaa pelituokiota, joihin osallistui neljä esikouluryhmän lasta. Haastattelimme esikouluryhmän lastentarhanopettajaa ja erityisryhmän erityislastentarhanopettajaa. Erityisryhmässä seurattiin pelin käyttöä seurantalomakkeen avulla. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytimme teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen perusteella Konkkaronkka–pelin avulla voidaan tukea lasten sosiaalis-emotionaa-lista kehitystä. Pelituokioissa käytyjen keskustelujen välityksellä lapset voivat oppia sosiaalisia ja tunne-elämän taitoja, joita he kykenevät siirtämään myös arjen toimintaan. Tämän tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että lapsi voi oppia pelituokioissa uusia sosiaalis-emotionaalisia taitoja ja vertaisryhmän ja aikuisen tuella. Lapsen oppimista tukee parhaiten tutun ja turvallisen aikuisen läsnäolo pelituokioissa. Pelin tehtävistä hyötyy eniten lapsi, jolle kysymykset ovat riittävän haasteellisia ja joka voi oppia taidoissaan edistyneemmiltä lapsilta. Konkkaronkka-peli soveltuu oppimisen tueksi varhaiserityiskasvatuksessa. Sitä voidaan käyttää niin sosiaalis-emotionaalisen kehityksen kuin kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Tutkimuksen perusteella pelin avulla voidaan edistää myös lapsen puheen ja ajattelun kehitystä, matemaattisia taitoja ja hahmotuskykyä. Peli on helppokäyttöinen ja lapsia motivoiva väline, jota voidaan käyttää yhtenä menetelmänä sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja korjaamisessa. Peliä on hyvä kehittää niin, että sen tehtäviin lisätään toiminnallisia tehtäviä, ja että tehtävät kohdennetaan eri ikä- ja kehitystasoja vastaaviksi...
childhood special education. When playing the game children solve tasks dealing with social and emotional questions. The basis of game implementation and the bachelor’s thesis are socio-emotional difficulties which seem to become more common and more severe...

Perhetyötä käsittelevä opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin teemahaastattelulla. Teoriaosuudessa selvitin perheen ja perhetyön käsitteitä, varhaista tukea sekä perhetyön tarpeellisuutta tänä päivänä. Teoria osuuteen sisältyy myös perhetyötä koskevien hankkeiden ja tutkimusten esille tuominen. Perhetyö on laaja käsite ja perhetyötä tehdään monilla eri sektoreilla, opinnäytetyössäni käsittelen perhetyötä varhaista tukea antavien perhe- ja sosiaalipalveluiden alueella. Haastattelin opinnäytetyötäni varten seitsemää Espoon lapsiperheiden perhetyön varhaista tukea saanutta perhettä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten perheet olivat kokeneet perhetyöltä saamansa avun; mihin he olivat tyytyväisiä ja mitä parannettavaa perhetyössä olisi. Mihin asiaan perheet olivat apua toivoneet saavansa? Oliko avun saaminen vaikeaa? Millaista yhteistyö työntekijöiden kanssa oli? Oliko perhetyön vastaanottaminen helppoa? Minkälaisia kehittämisehdotuksia perheillä oli Espoon lapsiperheiden perhetyöhön liittyen? Tutkimustuloksia Espoon lapsiperheiden perhetyö voi hyödyntää työnsä kehittämisessä. Tutkimus osoitti, että perheiden avuntarpeet ovat moninaiset. Perheet tarvitsevat sekä konkreettista apua että perheen omia voimavaroja vahvistavaa tukea keskustelun ja kuuntelemisen keinoin. On tärkeää, että perhetyön perheohjaajilla on hyvät mahdollisuudet toimia eri yhteistyötahojen kanssa perheissä tarvittavan avun järjestämiseksi. Kaikki haastatellut perheet olivat kokeneet saaneensa tukea ja/tai apua tarvitsemaansa asiaan. Asiakasperheet olivat kokeneet tulleensa kuulluiksi ja antoivat kiitosta perheiden kokonaisvaltaisen tilanteen huomioimisesta, myös isät oli hyvin huomioitu yhteistyötä tehdessä. Työntekijöiden vuorovaikutustaitoja pidettiin hyvinä. Varhaista tukea antavan perhetyön vastaanottaminen oli pääosin helppoa, perheiden kokemuksissa korostui kiitollisuus avun saamisesta. Tietoa Espoon perhetyön olemassaolosta perheillä oli huonosti. Asiakasperheet olivat yllättyneitä paitsi avun saamisesta myös avun saannin nopeudesta. Perhetyön saatavuutta ja lastenhoidollisen avun edullisuutta pidettiin tärkeänä. Kotikäynnit koettiin perhettä ja työntekijöitä lähentävinä sekä yhteistyön kannalta hyvinä. Perheet toivoivat kotikäyntien vakinaistamista normaali käytännöksi ensimmäisen lapsen saaneiden perheiden luo. Kaikissa perheissä tehtynä kotikäynnit häivyttävät ennakkoluuloja ja mahdollistavat työntekijän ammatillisen avun saamisen matalan kynnyksen palveluna ja ennaltaehkäisevänä työnä. Muut perheiden kehittämisideat liittyivät perhetyön parempaan tiedottamiseen, perhetyöntekijöiltä saadun lastenhoitoavun pituuteen ja joustavuuteen, perhevalmennuksen laajentamiseen koskemaan muita kuin ensisynnyttäjiä sekä vertaisryhmien järjestämiseen kaksosperheille....
researched in the theory part of the thesis. The aforesaid part brings forward also on-going or past projects and studies regarding the family work. Family work is a vast notion and is practiced in several sectors. The thesis concentrates on the early...

Työn tarkoituksena oli tutkia esiopetuksen henkilökunnan tarjoamaa tukea pidennetyn oppi-velvollisuuden piiriin kuuluvien esikoululaisten vanhemmille nivelvaiheessa eli vaiheessa, jol-loin lapsi siirtyy esiopetuksesta ...

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien näkemyksiä työtyytyväisyydestä Espoon keskuksen aikuissosiaalityössä. Opinnäytetyömme on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja Espoon keskuksen aikuissosiaalityön alueellista yhteistyöhanketta, joka on alkanut vuonna 2006 ja jatkuu toistaiseksi. Hankkeen tarkoituksena on tutkia ja kehittää Espoon keskuksessa tehtävää aikuissosiaalityötä. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkielma, jossa käytimme tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimuskysymyksemme selvittivät, mitä sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat kertovat työtyytyväisyydestä Espoon keskuksen aikuissosiaalityössä sekä mitä Espoon keskuksen aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat kertovat työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Haastattelimme yhteensä yhdeksää sosiaalityöntekijää ja sosiaaliohjaajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina keväällä 2009. Haastattelujen teemat pohjautuivat erityisesti Wexleyn ja Yuklin yhdentävään teoriaan työtyytyväisyydestä. Analysoimme aineistoin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Saamiemme tulosten mukaan kokemus omasta työtyytyväisyydestä vaihteli Espoon keskuksen aikuissosiaalityössä työntekijöiden välillä. Työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä merkittävimmiksi muodostuivat esimiehen johtamistyyli, työn sisältö ja työn kuormittavuus. Muita aineistossa paljon huomiota saaneita tekijöitä olivat työyhteisö sekä Espoon kaupungin toiminta. Palkka koettiin pääsääntöisesti huonoksi, mutta sen merkitys työtyytyväisyyden kannalta vaihteli. Ylenemismahdollisuudet olivat ainoa työtyytyväisyyteen vaikuttava tekijä, joka kuvattiin selkeästi merkityksettömäksi. Ajatukset tulevaisuuden kehityskohteista painottuivat Espoon keskuksen aikuissosiaalityön sisälle. Jatkotutkimusehdotuksena suosittelemme vertailevaa tutkimusta Espoon kaupungin aikuissosiaalityön yksiköiden välillä. Näin voisi saada esiin työtyytyväisyyttä tukevia käytäntöjä eri yksiköissä. Vertailevassa tutkimuksessa voisi arvioida myös työsuhteen keston, koulutuksen tai työtehtävien vaikutusta työtyytyväisyyteen sekä vaikuttavien tekijöiden painotukseen....
The aim of our thesis was to determine social workers’ and social counselors’ views regarding job satisfaction in central Espoo. The thesis is a part of a regional collaborative effort between Laurea Polytechnic and adult social work in central...

social work” -project during 2007-2009. The meaning of this project is to develop the role and job description of these mentors as part of the social services range offered by the city of Vantaa. The aim of this thesis is to gain knowledge of how clients...

Opinnäytetyömme oli toiminnallinen, joka toteutettiin osana VKK –metro –hanketta eli pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämishanketta. Teimme projektin yhdessä hankkeen tutkimuspäiväkodeista ja aihe nousi päiväkodin ...

Varokaa käytävällä juoksevia lapsia! Liikunnan vuosisuunnitelma Hyvinkään päivähoitoon Tein opinnäytetyönäni liikunnan vuosisuunnitelman Hyvinkään päivähoitoon. Opinnäytetyöni on työelämälähtöinen ja siinä on huomioitu ...

Tämä opinnäytetyö toteutettiin varhaiskasvatuksen VKK-Metro -hankkeessa. Hanke toteute-taan yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin yliopiston ja sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn kanssa ajalla 2008 – 2009. Sen tarkoituksena...
Child observation as a working method in early childhood education This thesis was carried out in the VKK-Metro program of early childhood education and care in co-operation with the municipalities in Helsinki region, the University of Helsinki, and the Center of Expertise on Social Welfare (SOCCA) during the years 2008 - 2009. Its purpose is to develop the evaluation and documentation of early childhood education and to increase the research-based knowledge on early childhood education. This thesis was implemented in the pre-school education group in Mankkaa day-care center in Espoo. The aim for improvement in the pre-school group was the transfer of information gained from child observation to the employees' daily work and to parents, leading eventually to educational partnership. The aim of this thesis was to find out how child observation is carried out in the pre-school education group in Mankkaa day-care center, and how the knowledge gathered from it is delivered to parents through the discussions on upbringing. This thesis utilizes the ethnographic research design, where data is gathered through partaking observation and stimulating interviews. The stimulus in the interviews was a video clip of a discussion on upbringing with a parent. The gathering of data took place in the early spring of 2009 and the information obtained was analyzed with the help of a theory bound content analysis. The results showed that the children in a pre-school group are observed in many different ways. The observations were discussed, documented, and the knowledge gathered from them utilized in the routines of the group. Child-centeredness was highlighted in the results - evident in both the speech and actions of the employees. Parents' experiences of the discussions on upbringing were positive, and they felt they gained necessary information about their child. The quality and amount of information transferred to the parent varied from discussion to discussion, however, especially in terms of how and how much the parent found out about the development of the child and his or her levels of skill. Both our observations and interviews showed that the educational partnership is well carried out between the parents and the staff of the pre-school group. New ideas for the development of child observation and the transfer of knowledge to parents were generated on the basis of this thesis. These dealt with increasing consistency in the ac-tions of the staff, improvement of quality and consistency in documentation, increase on the systematic observation of children, more effective use of the child observation form, and more thorough covering of the children's levels of skill in the discussions on upbringing....

Suomalaisen päivähoidon johtajuus on elänyt muutosvaiheiden keskellä viime vuosien aikana. Yritysmaailmassa jo pidempään tunnettu käsite, hajautettu organisaatio, on rantautunut myös päivähoidon kentälle. Käytännössä ...

Opinnäytetyönäni suunnittelin ja toteutin vanhempainryhmän Vantaalaisessa päiväkodissa. Vanhempainryhmään osallistuvat vanhemmat tulivat asukaspuistoa käyttävien vanhempien joukosta. He ilmoittautuivat ryhmään oman ...