Haku

Varamummot lasten ja perheiden tukena Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia Keravan Vapaaehtoisen Hyvinvointikeskuksen Talkoo-renkaan varamummo- ja -pappatoimintaa. Selvitin opinnäytetyössäni erityisesti minkälainen ...

Tutkielmassa selvitettiin mitä merkityksiä liikunnalla on arjen hallintaa tavoittelevassa mielenterveyskuntoutuksessa eräässä Human Care Network palveluketjun toimipisteessä. Tutkielma toteutettiin osana Suomen Mielenterveysseuran Liiku Mieli Hyväksi –hanketta. Teoriaosuudessa aihetta tarkasteltiin selventämällä elämänhallinnan käsitettä, määriteltiin arjen hallinnan tavoitetta kuntoutuksessa sekä motivaation merkitystä kuntoutukselle. Lisäksi tarkasteltiin liikunnan osaa mielenterveyskuntoutuksessa. Tutkielman aineisto kerättiin toteuttamalla kuusi teemahaastattelua mielenterveyskuntoutujille, joista kolme asui HCN:n palvelukodissa ja kolme osallistui palvelukodin työsalitoimintaan. Mielenterveyskuntoutujan elämässä sairaus näytteli suurta osaa. Sairaus toi mukanaan kokonaisvaltaisia muutoksia, mistä vahvimpana näyttäytyi tippuminen niin kutsutusta normaalista elämästä, mihin liitettiin vahvimmin työ ja itsenäinen asuminen. Tärkeimpinä kuntoutujan arjen hallinnan edellytyksinä nousivat esiin säännöllinen elämänrytmi sekä sosiaaliset suhteet, jotka mahdollistivat hyvinvoinnin kokemuksen. Säännöllinen elämänrytmi oli välttämätöntä mielen tasapainon säilymiseksi. Läheiset ihmissuhteet toivat elämään merkitystä ja motivoivat monenlaiseen toimintaan. Sairauden oireilla oli vaikutusta hyvinvointiin ja hyvinvoinnin kokemus saattoikin vaihdella päivittäin tai jopa hetkittäin. Tutkimusjoukosta lähes kaikki harrastivat liikuntaa säännöllisesti. Liikunnan harrastamisessa tärkeänä pidettiin sen sosiaalista luonnetta, edullisuutta sekä kilpailuhenkisyyttä joskin aineistossa korostui myös omassa tahdissa liikkumisen merkitys. Liikunta saattoi ihmisiä yhteen ja mahdollisti luonnollisen vertaisten kohtaamisen. Liikunta näyttäytyi halpana ajanvietteenä verrattuna moniin muihin vapaa-ajan aktiviteetteihin. Liikunnan kilpailuhenkisyys piti mielenkiintoa yllä ja motivoi huomaamatta raskaaseenkin suoritukseen. Omassa tahdissa liikkumisen mahdollisuus alensi kynnystä lähteä liikkumaan. Liikunnan vaikutukset koettiin pääsääntöisesti positiivisina, mutta esille nousi myös liikunnan negatiivisia vaikutuksia. Liikunnan koettiin piristävän ja pitävän mielen virkeänä, auttavan painonhallinnassa sekä toimivan pienenä pakohetkenä omasta elämästä. Liikunnan nähtiin helpottavan sairauden oirehdintaa hetkellisesti. Liikunta saattoi myös pahentaa sairauden tilaa esimerkiksi laukaisemalla masennuksen epäonnistuneen urheilusuorituksen seurauksena. Liikuntaa ei pääsääntöisesti nähty osana mielenterveyskuntoutusta. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe olisikin tutkia sitä, kuinka liikunta voitaisiin tehdä tiedostetummaksi osaksi kuntoutusta ja korostuisiko tällöin liikunnan merkitys kuntoutumiselle....
. The material was collected from mental health clients living at one of the service homes of Human Care Network company. The study was completed in co-operation with the Finnish Association for Mental Health. The theory section of the thesis focuses...

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yhteiskunnallisen isovanhemmuuden merkitystä maahanmuuttajaperheille ja sijaisisovanhempina toimiville vapaaehtoisille. Työssä on tarkasteltu maahanmuuttajaperheille suunnattuun ...

Tuotoksellinen opinnäytetyömme on opaskirja mielenterveyskuntoutujien liikuntapäivän jär-jestämisestä. Opinnäytetyö on toteutettu osana Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallista Liiku Mieli Hyväksi- hanketta. Opaskirja sisältää ohjeita...
Handbook on how to organize a sports day for rehabilitation clients with mental health problems This thesis is an instructional handbook on how to organize a sports day for rehabilitation clients with mental health problems. The handbook focuses on the practical part of arranging the day. It also includes information on how to operate as an instructor in such an event and a theory section on the effects of exercise on people who are dealing with mental problems. To be able to compile the handbook, literature on exercise and social and health care was used in addition to some material from the internet. Also, the handbook was read thrice by professionals who work daily with rehabilitation clients. Based on all the materials and the feedback received, the handbook was further edited so that it would be easy to read and follow. We co-operated with the Finnish Association for Mental Health who assigned us to create the handbook. Other partners during this project were the representatives of city of Vantaa, Lahti University of Applied Sciences and Laurea University of Applied Sciences. The handbook is intended to help arranging a sports day especially for rehabilitation clients with mental health problems but it can also be used in assistance when planning any kind of sports day. All in all, the whole thesis process was very instructive and we learned a lot about mental well-being....

Lupa löytää uutta – projektin vaikuttavuus Katriinan sairaalan työntekijöiden työhyvinvointiin Tämä tutkimus oli osa Laurea-ammattikorkeakoulun Lupa löytää uutta -projektia. Projektissa toimi yhteistyökumppaneina ...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida Hakunilan koulussa oppilaiden välisten ristiriitatilanteiden selvittämiseen käytettyä toimintatapaa. Lähestyimme aihetta sosionomin näkökulmasta ja valitsimme ratkaisukeskeisen ...

Vantaan päiväkodeissa kielen kehityksen tukeminen on keskeinen varhaiskasvatuksen osa-alue. Kielen kautta lapsi oppii omaksumaan tunteiden ilmaisua, ajattelua ja keinoja olla yhteydessä muiden kanssa. Vantaalla on varhaiskasvatuksessa painopistetyöskentelyn teemana ollut keväästä 2008 syksyyn 2009 ”Innostu kielestä.” Koemme kielen kehityksen ja sen tukemisen myös henkilökohtaisesti tärkeäksi asiaksi, joten halusimme olla mukana tässä hankkeessa opinnäytetyömme kautta. Opinnäytetyömme tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa päiväkodin alle 3-vuotiaiden lasten ryhmään soveltuvia lapsilähtöisiä kielellistä kehitystä tukevia toimintatuokioita. Tutkimusotteemme oli laadullinen havainnointitutkimus. Halusimme opinnäytetyömme kautta myös vahvistaa tietämystämme lasten kielellisestä kehityksestä, sekä oppia lisää lasten havainnoimisesta. Toimintatuokioiden keskeisenä hahmona oli huovuttamalla tekemämme käsinukke, jonka nimi on Vellu Veijari. Suunnittelimme oman teeman sisältävän toimintatuokion viikon jokaiselle päivälle. Tuokioiden perusajatuksena oli lapsilähtöisyys. Annoimme lapsille tilaisuuden vaikuttaa tuokioiden kulkuun ja sisältöön. Tarjosimme lapsille monia eri aistielämyksiä, jotta saimme heidät innostumaan ja sitoutumaan mukaan yhteiseen toimintaan omien voimavarojen mukaisesti. Toteutimme opinnäytetyömme toiminnallisen osuuden eräässä vantaalaisessa päiväkodissa, jossa on toimintamuotona käytetty jo useamman vuoden ajan pienryhmätyöskentelyä. Rajasimme toimintamme käsittämään yhtä pienryhmää, jossa sillä hetkellä oli viisi alle 3 -vuotiasta lasta. Opinnäytetyömme on toiminnallinen, sisältäen teoreettisen viitekehyksen sekä havainnointia. Teoriaosuudessa perehdyimme kirjallisuuden avulla lasten kielelliseen kehitykseen ja sen tukemiseen, sekä kartoitimme mistä elementeistä muodostuu lapsia motivoiva sekä innostava toimintatuokio. Havainnoimalla toimintatuokioiden kulkua suunnittelemamme havainnointilomakkeen avulla keräsimme materiaalia lasten reaktioista ja osallisuudesta. Käytimme havainnoinnin tukena myös nauhuria. Tutkimuksemme perusteella, pienet alle 3-vuotiaat lapset lähtevät innostuneesti mukaan erilaisiin toimintatuokioihin. Suunnittelemalla ja toteuttamalla pieniä toimintatuokioita päiväkotipäivään, rikastutetaan lapsen kielellistä valmiutta. Lapset oppivat leikkimällä, joten lapsille tulee antaa siihen mahdollisuus ja aikuisen tuki. Aidosti lapsista kiinnostunut ja lapsia kuunteleva aikuinen tukee lasta kokonaisvaltaisesti tämän kasvussa ja kehityksessä....
and carry out activity hours suitable for children under the age of three in a day-care centre. These child-oriented activity hours would support children’s linguistic development. Through our thesis, we also wanted to strengthen our knowledge of children’s...

Vanhemmuuden tuki lastensuojelun avohuollon asiakasprosessin eri vaiheissa vanhempien kertomana Lastensuojeluprosessi käynnistyy sosiaalityöntekijän saatua tietää lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta ja perheestä. Sosiaalityöntekijä laatii yhdessä perheen kanssa asiakassuunnitelman, joka on tärkeä väline suunnitella ja arvioida, mitä juuri tämä lapsi tai perhe tarvitsee. Perhetyössä pitäisi pyrkiä löytämään perheiden omat voimavarat ja näin perheet saisivat voimaantumisen kokemuksia. HyvinvointiTV:n lastensuojelun pilottihanke toteutettiin kevään ja kesän 2008 aikana. Hanke perustui lastensuojelun avohuollon palvelujen kehittämiseen tavoitteenaan lastensuojelun palvelujen kehittäminen hyvinvointiteknologiaa hyödyntäen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kahden perheen omia kokemuksia vanhemmuuden tuesta lastensuojelun avohuollon asiakasprosessin eri vaiheissa. Lisäksi selvitimme vanhempien kokemuksia HyvinvointiTV:n lähetyksistä, joiden tavoitteena oli vanhemmuuden tukeminen. Aineisto on hankittu puolistrukturoidun teemahaastattelun menetelmää käyttäen. Haastattelimme kahden perheen äitejä syksyllä 2008. Haastatteluaineiston analysoimme teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla. Tuloksista ilmeni, että neuvolalla on tärkeä rooli vanhemmuuden tukemisessa. Huolen puheeksi ottaminen on ensimmäinen askel kohti tuen saamista. Neuvolan tärkeä tehtävä on osata kuunnella perheitä ja lähteä etsimään oikeanlaista tukea. Tämän lisäksi on tärkeää motivoida perhettä ottamaan tukea vastaan. Haastattelemamme äidit kokivat, että perhetukikeskuksen kuntoutusjakson konkreettinen tuki oli erittäin tärkeä. Perheet saivat kuntoutusjaksollaan tukea arjessa selviytymiseen ja ohjausta arjen rutiinien opettelussa. Kuntoutusjaksollaan saamansa tuen avulla he kokivat vahvistuneensa vanhempina. Kuntoutusjakson jälkeen perheohjaajat kävivät kotikäynneillä jonkin aikaa, mutta tuen tarpeeseen ei enää ollut tarvetta muutaman kerran jälkeen. HyvinvointiTV:n tarjoama tuki tuli näille perheille liian myöhään. HyvinvointiTV:stä olisi perheille hyötyä, jos se olisi prosessissa mukana aikaisemmassa vaiheessa tukemassa avohuollon perhetyötä. Lastensuojelun avohuollon asiakasprosessissa on mukana monia eri toimijoita, joten oikeanlaisen tuen saaminen oikeaan aikaan on tärkeää. Neuvolan antama lyhytkestoinenkin tuki voi jo auttaa perheitä paljon. On kuitenkin tärkeää saada perheiden omat voimavarat näkyviksi ja käyttöön....
services for child protection us-ing welfare technology. The purpose of our thesis was to find out two families’ experiences of parenthood support in non-institutional child protection at the different stages of client proc-ess. In addition we investigated...

Yhteistyössä työelämän kanssa tehtävän projektin tavoitteena oli kehittää Hinthaaran päiväkodin ulkoista verkkoviestintää ja laatia informatiiviset kotisivut Porvoon kaupungin ohjeiden mukaisesti. Samalla halusin tutustua ...

Toiminnallisen opinnäytetyöni toteutin Vantaan Ehkäisevän päihdetyön yksikössä, Vantaa välittää–hankkeessa. Hanke toteutetaan vuosina 2007-2009. Hankkeen ensisijainen tavoite on vähentää alaikäisten päihteiden käyttöä. Vantaa-välittää –hanke on yhdessä nuorisotoimen ja Laurean sosionomi opiskelijoiden kanssa kehittänyt Aika-Välittää! intervention, joka on tarkoitettu seitsemännen luokan oppilaille. Opinnäytetyöni tuotoksena syntyi rastinohjaajan ja Aika Välittää-ope!-oppaat. Nämä oppaat tulevat koulujen käyttöön päihdeinterventio päivää varten sekä opettajille apuvälineiksi päihdetunteja varten.Oppaiden tarkoituksena on antaa nuorille asiallista tietoa päihteistä sekä vaikuttaa heidän päihdeasenteisiinsa. Rastinohjaajan oppaassa on selkeät toimintaohjeet, joiden mukaan ohjaajan on helppo toimia, kun taas. Aika-Välitää-ope! –oppaaseen olen koonnut vinkkejä, kuinka opettaja voi halutessaan jatka aiheen käsittely luokassa. Teoriaosuudessa kerron nuoruusiästä, nuorten päihteidenkäytöstä sekä siitä miten päihteidenkäyttö vaikuttaa nuoren elämään. Tarkastelen myös suomalaista päihdekulttuuria ja ehkäisevää päihdetyötä....
" -project was to decrease the level of underage intoxicant use. The project was comissioned and completed during 2007-2009 together with youth work and Laurea bachelor´s Thesis in Social Work students. The project practised Time to Care! -intervention, which...