Haku
Viitteet 31-37 / 37
Musiikki osana varhaiskasvatuksen työkalupakkia : henkilöstön kokemuksia alle kolmivuotiaiden musiikkikasvatuksesta
(2024)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Nurmijärven varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia musiikkikasvatuksen toteuttamisesta omassa työympäristössään sekä heidän näkemyksiään itsestään musiikkikasvattajina. Tavoitteena oli lisätä tietoa siitä, miten kunta työnantajana voisi tukea ja vahvistaa musiikkikasvatuksen hyödyntämistä ja järjestämistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen kohteina olivat 1–3-vuotiaiden lasten ryhmien työntekijät. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan taidekasvatus toteutuu erityisesti alle kolmivuotiaiden varhaiskasvatuksen arjessa vain osittain, ja henkilöstö kokee herkästi, ettei sillä ole riittäviä valmiuksia musiikkikasvatuksen toteuttamiseen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, varhaiskasvatuslaista, minäpystyvyydestä, alle kolmivuotiaiden musiikillisesta kehityksestä sekä musiikin merkityksestä varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kolmena ryhmähaastatteluna ja aineisto analysoitiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkimuksessa saatiin vastauksia viiteen teemaan: musiikin käyttöön varhaiskasvatuksen arjessa, henkilöstön musiikilliseen minäpystyvyyteen, musiikkikasvatuksessa koettuihin mahdollistajiin ja haasteisiin sekä henkilöstön toivomaan tukeen. Tutkitussa joukossa musiikkikasvatuksen koettiin toteutuvan pääsääntöisesti hyvin ja suhtautuminen aiheeseen oli myönteistä. Musiikki koettiin monipuoliseksi työkaluksi varhaiskasvatuksen arjessa. Tiimin merkitys musiikkikasvatuksen järjestämisessä on suuri ja tiimin sisäinen hyväksyvä ilmapiiri rohkaisee musiikkikasvatuksen toteuttamiseen. Lisäksi pitkän työkokemuksen huomattiin vahvistavan musiikillista minäpystyvyyttä. Musiikkikasvatuksen toteutumisen haasteiksi nimettiin muun muassa materiaalien käyttö ja niiden saavutettavuus. Henkilöstö kaipasi myös käytännönläheistä koulutusta musiikkikasvatuksesta. Työntekijöiden omalla suhtautumisella oli suuri merkitys musiikkikasvatuksen toteutumiseen. Tutkimuksesta tehtiin alustava kehitysehdotus TI-MA-KO-toimintamallista musiikkikasvatuksen kehittämiseksi työyksiköissä. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää musiikkikasvatuksen kehittämisessä varhaiskasvatuksessa sekä koulutustarpeiden arvioinnissa....
This thesis surveyed the implementation and experiences of music education in early childhood education in Nurmijärvi. Focused on the 1–3-year-old age group, the study explored the staff's perspectives on their roles as music educators...
This thesis surveyed the implementation and experiences of music education in early childhood education in Nurmijärvi. Focused on the 1–3-year-old age group, the study explored the staff's perspectives on their roles as music educators...
Kokemusasiantuntijat verkossa hanke -verkkovuorovaikutuksen käsikirja kokemusasiantuntijoille
(2023)
Tämän kehittämismuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa verkkovuorovaikutuksen käsikirja Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen suomenkielisille rikos- ja päihdetaustaisille kokemusasiantuntijoille. Kehittämistyön tavoitteena oli, että käsikirjan avulla kokemusasiantuntijat oppivat vuorovaikutuksen perusteet matalan kynnyksen verkkoauttamisessa. Kehittämistehtävä toteutettiin etänä verkkovuorovaikutuksen avulla. Teorioista sosiaalinen konstruktionismi ja käyttäjäpsykologia määrittelivät lähtökohdan kehittämistyölle. Kehittämistyön tietoperustaa muodostettaessa keskeiseksi verkkovuorovaikutuksen haasteeksi tunnistettiin tunteiden digitalisointi ja välittyminen.
Tunteisiin liittyvässä tietoperustassa sosiaalisen läsnäolon ja tietoisuuden tunteet ovat keskeisiä kokemusasiantuntijoiden toteuttamassa matalan kynnyksen toiminnassa. Tietotekniikan avulla tapahtuva verkkovuorovaikutus edellyttää tunnetekijöiden digitalisointia ja siirtämistä verkkoyhteyksien avulla. Verkossa tapahtuva vuorovaikutus rajoittaa tunteiden välittymistä verrattuna perinteiseen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. Tunteiden välittymiseen liittyvät rajoitteet vaikuttavat dialogisuuteen, johon liittyy keskeisesti elintilan, piirteiden ja eleiden tulkinta. Ymmärtämällä verkkovuorovaikutukseen liittyvät mahdollisuudet ja haasteet kokemusasiantuntija voi valita verkkovuorovaikutustavan, joka huomioi sosiaalisen läsnäolon ja tietoisuuden tunteet verkkovuorovaikutustilanteissa.
Laadullisella tutkimusotteella tehtyjen digitaalisten kyselyiden, analyysien ja kokeiluversioiden avulla kehittämiskohteesta hankittiin lisätietoa, jolla verkkovuorovaikutuksen käsikirjan suunnittelua ja toteutusta ohjattiin kokemusasiantuntijoille sopivaksi. Aluksi kyselyt kohdistettiin kokemusasiantuntijoita havainnoiviin hanketyöntekijöihin ja lopuksi sekä hanketyöntekijöihin että kokemusasiantuntijoihin. Kyselyihin liittyvistä analyyseistä keskeisimmäksi haasteeksi nousi kokemusasiantuntijoiden moninainen osaamistaso ja kohderyhmälle soveltuvan teoriasidonnaisen tekstisisällön tuottaminen. Haasteeseen vastattiin kehittämällä kahdella eri esitysgrafiikkasovelluksella ja tekstinkäsittelysovelluksella verkkovuorovaikutuksen käsikirjan kokeiluversioita. Kokeiluversioiden perusteella hanketyöntekijät pitivät verkkovuorovaikutuksen käsikirjaa hyvänä, kokemusasiantuntijat kiitettävänä. Työelämäpalautteen mukaan verkkovuorovaikutuksen käsikirja tukee hankkeen tavoitteita ja on sisällöllisesti merkityksellinen ja laaja. Onnistuneen kehitystyön tuloksena syntyi uusi tuote, joka vastaa kehittämistyön tarkoitusta ja jota voidaan ylläpitää ja jatkokehittää myös tulevaisuudessa....
The purpose of this development-oriented Bachelor’s thesis was to produce an online interaction handbook for Finnish-speaking experience experts with a criminal and substance abuse backgrounds, as part of the Experience Experts Online project...
The purpose of this development-oriented Bachelor’s thesis was to produce an online interaction handbook for Finnish-speaking experience experts with a criminal and substance abuse backgrounds, as part of the Experience Experts Online project...
Kotikummit-projektin ikääntyneet poikkeusoloissa - kokemuksia voimavaroista, yksinäisyydestä ja vapaaehtoistyöstä
(2020)
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lahden Diakonialaitoksen Kotikummit-projektin kanssa. Kotikummit antavat vapaaehtoistyön avulla tukea lahtelaisille yksin asuville ikääntyneille, jotka ovat kotihoidon asiakkaita. Mukana yhteistyössä oli myös...
Vertaissuhdeväkivalta lastensuojelun perhehoidossa
(2023)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lastensuojelun sijaishuollon aikaisissa vertaissuhteissa ilmenevän lasten keskinäisen väkivallan ilmenemismuotoja, syitä ja seurauksia sekä käsittelyn ja ehkäisemisen keinoja ...
"Evakkous on jättänyt jälkensä minuunkin": evakkolasten jälkeläisten vertaistoimintaa kehittämässä
(2023)
Kehittämismuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa suunnitelma evakkolasten jälkeläisille suunnatun vertaistoiminnan käynnistämiseksi. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Evakkolapset ry, jonka vertaistoiminta ...
Kasvokkaisen kohtaamisen merkitys sähköisiä sosiaalipalveluita kehitettäessä : pälkäneläisten starttipajanuorten kokemuksia palvelujärjestelmästä
(2019)
Tämä opinnäytetyö toteutettiin Pälkäneen kunnan nuorten starttipajalle kesällä 2019. Tarkoituksenamme oli tuoda esille 17-29 vuotiaiden nuorten näkökulmia sähköisiä palveluita kehitettäessä. Tavoitteenamme oli selvittää, minkälaisesta tuesta...
This thesis was implemented at the start of a young people workshop in the municipality of Pälkäne during the summer of 2019. The purpose of this thesis was to acknowledge the point of view of young people (between the age of 17-29) when digital...
This thesis was implemented at the start of a young people workshop in the municipality of Pälkäne during the summer of 2019. The purpose of this thesis was to acknowledge the point of view of young people (between the age of 17-29) when digital...
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemuksia kohtaamisesta väkivaltatyössä
(2020)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden kokemuksia kohdatuksi tulemisesta väkivaltatyön palveluissa ja selvittää heidän näkemyksiään näiden palveluiden saavutettavuudesta. Lisäksi työssä kartoitettiin heidän näkemyksiään palveluiden mahdollisista kehityskohteista sekä sitä, koettiinko tarvetta sateenkaarierityiselle väkivaltatyölle. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada haastateltavilta tietoa heidän palvelukokemuksistaan, jota voitaisiin käyttää kehittämään väkivaltatyön palveluita vastaamaan paremmin LHBTIQA+ ihmisten tarpeisiin. Tutkielman tietoperustassa käsitellään muun muassa vähemmistöstressiä, onnellisuusmuuria, lähisuhdeväkivaltaa, väkivaltatyötä, saavutettavuutta, kokemuksen tutkimusta sekä kohtaamista. Opinnäytetyön on tilannut Seta ry:n alaisuudessa toimiva Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus (SMOK).
Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastattelun ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastatteluihin osallistui viisi aikuista, joista kolme kuului seksuaalivähemmistöön ja kaksi sekä sukupuoli- että seksuaalivähemmistöihin. Haastateltavien palvelukokemukset ajoittuvat vuosille 2012-2018. Opinnäytetyössä havaittiin, että neljä viidestä haastateltavasta koki omaan identiteettiinsä liittyvien tekijöiden vaikuttavan jollain tavalla palveluun hakeuduttaessa kynnystä nostavasti. Haastateltavat toivoivat ammattilaisten saavan lisää koulutusta LHBTIQA+ ihmisiin liittyen ja tarkastavan asenteitaan. Lisäksi kaikki haastateltavat kokivat tarvetta sateenkaarierityiselle väkivaltatyölle, sillä se varmistaisi työntekijöiden asiantuntemuksen, palvelun sensitiivisyyden ja esimerkiksi vertaisuuden kokemukset. Näyttää siltä, että lähisuhdeväkivaltatyötä tulisi kehittää huomioimaan paremmin sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta, jotta se olisi saavutettavampaa ja siinä kohdattaisiin paremmin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa sellaisissa palveluissa, joissa potentiaalisesti kohdataan lähisuhdeväkivaltaa kokeneita henkilöitä, lähisuhdeväkivaltatyöhön erikoistuneissa palveluissa sekä SMOK:in palveluiden ja Seta:n koulutussisältöjen kehittämiseen....
The purpose of this thesis was to survey encounter experiences of interpersonal violence victims who belong to sexual and gender minorities of violence prevention work services, and to find out their views on the accessibility of these services...
The purpose of this thesis was to survey encounter experiences of interpersonal violence victims who belong to sexual and gender minorities of violence prevention work services, and to find out their views on the accessibility of these services...






