Haku
Viitteet 441-450 / 976
Tunnetaidot varhaiskasvatuksessa
(2022)
Toiminnallisessa opinnäytetyössä tavoitteena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida pedagogisia tunnetaitotuokioita. Opinnäytetyö tapahtui yhteistyössä Tiedonjyvän päiväkodin kanssa, jossa toteutettiin neljä eri tunnetaitotuokiota sisarusryhmässä...
The aim of this functional thesis was to plan, implement and evaluate pedagogical emotional skills sessions. The thesis was carried out in collaboration with Tiedonjyvä kindergarten, where four different emotional skills sessions were executed with 3-6-year-old children. The aim of the sessions was for children to learn to recognize and name different emotional states. Learning emotional skills from an early age is very important for children’s development. Different kindergartens use different methods to learn emotional skills. Children come from different kinds of families and backgrounds, therefore their emotional skills have developed in different ways. Based on the implemented sessions, a booklet for the staff to be used in daily activities was produced. The staff can use the sessions in the booklet with children of different ages, adapting the sessions to the needs and interests of the children if necessary and / or using the options suggested. The theme for the thesis was selected based on the needs of children in early childhood education plans. In kindergarten, there are a lot of children who speak Finnish as their second language and need three-step support. The need to develop emotional and friendship relationships on both group and individual level had also emerged from early childhood education plans. Emotional skills should be developed in the collaborating unit as well as in all day care centres in general. The thesis stated how significant it is to develop and support children's emotional skills. The sessions were evaluated through a thematic interview with an early childhood education teacher, who was observing and evaluating the sessions from the perspective of a group of children. The evaluation was utilized in the preparation of the booklet. In our development work, the importance of methods used in emotional education, such as emotion cards, exercise, music, literature, art, and guided activities was highlighted. The thesis found that functional sessions act as support for emotional education. Emotional skills sessions support the learning of emotional skills at an early age....
The aim of this functional thesis was to plan, implement and evaluate pedagogical emotional skills sessions. The thesis was carried out in collaboration with Tiedonjyvä kindergarten, where four different emotional skills sessions were executed with 3-6-year-old children. The aim of the sessions was for children to learn to recognize and name different emotional states. Learning emotional skills from an early age is very important for children’s development. Different kindergartens use different methods to learn emotional skills. Children come from different kinds of families and backgrounds, therefore their emotional skills have developed in different ways. Based on the implemented sessions, a booklet for the staff to be used in daily activities was produced. The staff can use the sessions in the booklet with children of different ages, adapting the sessions to the needs and interests of the children if necessary and / or using the options suggested. The theme for the thesis was selected based on the needs of children in early childhood education plans. In kindergarten, there are a lot of children who speak Finnish as their second language and need three-step support. The need to develop emotional and friendship relationships on both group and individual level had also emerged from early childhood education plans. Emotional skills should be developed in the collaborating unit as well as in all day care centres in general. The thesis stated how significant it is to develop and support children's emotional skills. The sessions were evaluated through a thematic interview with an early childhood education teacher, who was observing and evaluating the sessions from the perspective of a group of children. The evaluation was utilized in the preparation of the booklet. In our development work, the importance of methods used in emotional education, such as emotion cards, exercise, music, literature, art, and guided activities was highlighted. The thesis found that functional sessions act as support for emotional education. Emotional skills sessions support the learning of emotional skills at an early age....
Etäopinnoista työelämään: Sosionomin ammatti-identiteetin kehittyminen pandemian keskellä
(2022)
COVID-19 julistettiin pandemiaksi Maailman Terveysjärjestö WHO:n toimesta 11. maaliskuuta 2020. Ammattikorkeakoulujen opetus siirrettiin etäopiskeluiksi maaliskuussa 2020 valtioneuvoston suosituksesta. Lähiopetukseen ...
Seksuaalikasvatuksen tietopankki varhaiskasvattajille
(2022)
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli rakentaa kasvattajille tietopankki seksuaalikasvatuksesta alle kouluikäisten kanssa. Tutkimusosa opinnäytetyössä oli pienessä roolissa ja materiaalia kerättiin pitkälti...
Uuden asiakkaan opas Riilahden toimintakeskuksen päivätoimintaan
(2022)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda siirtymävaihetta ja päivätoiminnan arkea helpottava opas. Opasta käytetään uuden asiakkaan sopeutumisen tukena asiakkaan siirtyessä koulumaailmasta päivätoimintaan Riilahden ...
Johtamisen tekijät työntekijän työnhyvinvoinnin edistämisessä
(2022)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hoitotyöntekijöiden kokemuksia siitä, mitkä tekijät johtamisessa vaikuttavat heidän työhyvinvointiinsa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tutkimustulokset hyödyntävät opinnäytetyön ...
Lapsen oppimisen tukeminen inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa henkilöstön näkökulmasta
(2022)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten inkluusio vaikuttaa lapsen oppimiseen varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli tarkastella inkluusion positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia lapsen oppimiseen liittyen. Tämän lisäksi tavoitteena oli luoda keskustelua varhaiskasvatusyksiköissä siitä, miten inkluusio vaikuttaa niihin lapsiin, joilla ei ole erityisen tuen tarvetta.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä kahden Vantaan kaupungin varhaiskasvatusyksikön kanssa. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi inkluusio, varhaiskasvatus sekä varhaiskasvatusikäisen lapsen oppiminen ja mahdolliset tukitoimet. Opinnäytetyötä ohjasi laadullinen tutkimusmenetelmä, joka toteutettiin sähköisenä verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi 15 varhaiskasvatuksen työntekijää, joihin lukeutui varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen erityisopettajia sekä varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Verkkokyselystä saadut vastaukset analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysi menetelmällä.
Teoreettisen viitekehyksen avulla saatiin aiempaa tietoa, joka tuki opinnäytetyön tutkimuksesta saatuja tuloksia. Tuloksista ilmeni lapsen oppimisen tukemisen haasteita, mutta myös onnistumisia. Pienryhmät ja kasvattajien läsnäolo olivat tulosten mukaan merkittävässä osassa oppimisen tukemisessa. Inkluusion vaikutus lapsen oppimiseen nähtiin lisäävän suvaitsevaisuutta, nostavan lapsen itsetuntoa sekä tukevan vertaisoppimista lasten välillä. Kuitenkin resurssipula sekä isot lapsiryhmät koettiin suureksi haasteeksi lapsen oppimisen kannalta, johon toivottiinkin tulosten mukaan muutosta....
The purpose of this thesis was to find out how inclusion affects a child's learning in early childhood education. The aim was to look at the positive and negative effects of inclusion on a child's learning. In addition, the aim was to create a...
The purpose of this thesis was to find out how inclusion affects a child's learning in early childhood education. The aim was to look at the positive and negative effects of inclusion on a child's learning. In addition, the aim was to create a...
Asunnottomien naisten palvelut asunnottomuutta kokeneiden naisten kertomana
(2022)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asunnottomuutta kokeneiden ja asunnottomuusuhan alla olleiden naisten palvelukokemuksia. Tavoitteena oli saada selville, mitkä syyt johtivat asunnottomuuteen, millaisia palveluita ...
Perehdytyssuunnitelma Keravan vankilan valvontahenkilöstölle
(2022)
Keravan vankilan muutettua uusiin toimitiloihin nousi esiin ilmeinen tarve päivittää vankilan valvontahenkilöstön perehdyttämistä koskevat käytänteet sekä aineisto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Keravan vankilan ...
Hyvinvoiva lapsiryhmä varhaiskasvatuksessa
(2022)
Päiväkodin toimintaympäristössä ryhmä on sen perusyksikkö, kasvattajat ja lapset toimivat siinä yhdessä päiväkodin struktuurien ja pedagogiikan vaikuttaessa koko ajan taustalla. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää varhaiskasvattajien ja erityisesti vastaavien opettajien näkemyksiä lapsiryhmien hyvinvoinnista. Opettajien näkemyksiä siksi, koska heillä on pedagoginen vastuu lapsiryhmästä sekä siihen vaadittava koulutus.
Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa, miten lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksen ryhmissä voidaan lisätä, millä tavoin lasten hyvinvointi ryhmissä näkyy ja miten ryhmädynamiikalla voidaan vaikuttaa lasten kokemaan hyvinvointiin varhaiskasvatuksen ryhmissä. Opinnäytetyön tarkoitus oli tarkastella myös, millaista ammatillista osaamista tarvitaan lasten hyvinvoinnin edistämiseksi varhaiskasvatuksen ryhmissä. Tavoitteena oli herättää kiinnostusta lasten hyvinvointia kohtaan varhaiskasvatuksen ryhmissä, edistää lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksen ryhmissä ja toimia ammatillisuuden kehittämisvälineenä varhaiskasvatushenkilöstölle.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä ja aineistonkeruumenetelmäksi teemahaastattelu. Haastateltiin neljää varhaiskasvatuksen opettajaa kahdesta eri päiväkodista pääkaupunkiseudulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tietoperusta johdettiin ryhmää, ryhmädynamiikkaa, lapsen sosialisaatiota, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kiusaamisilmiötä käsittelevistä tutkimuksista ja tietokirjallisuudesta. Haastattelut analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Keskeisinä tuloksina nousivat esille varhaiskasvattajien vuorovaikutustaitojen merkitys, varhaiskasvattajien osallisuus lapsiryhmässä, sosiaalisten taitojen opettaminen, ryhmädynamiikan havainnointi ja siihen vaikuttaminen sekä toimiva työyhteisö. Lasten hyvinvointi varhaiskasvatuksen ryhmissä edellyttää varhaiskasvattajalta hyviä vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja sekä halua ammatilliseen kehittymiseen. Lapset voivat hyvin ryhmissä, joissa heillä on luottamukselliset vuorovaikutussuhteet kasvattajiin. Hyvinvoivan lapsiryhmän ilmapiiri on myönteinen, lapsia autetaan sosiaalisten taitojen harjoittelemisessa ja huolehditaan siitä, että jokaisella lapsella on ainakin yksi kaveri ryhmässä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi varhaiskasvatuksen tiimipalavereissa, joissa tarkoituksena on työyhteisön reflektoiva kehittäminen....
of this Bachelor`s thesis was to examine how to increase the welfare of the children in the early childhood education groups, in what ways the welfare of the children is displayed and how the group dynamics can affect the wellbeing experienced by the children...
of this Bachelor`s thesis was to examine how to increase the welfare of the children in the early childhood education groups, in what ways the welfare of the children is displayed and how the group dynamics can affect the wellbeing experienced by the children...
Lukemaan innostaminen – materiaalipaketti esiopetukseen
(2022)
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö, jonka tavoitteena oli suunnitella, toteuttaa sekä arvioida lukemaan innostavaa toimintaa esiopetuksessa. Työelämäkumppanina toimi Cooperin päiväkoti, joka on osa Järvenpään kaupungin...









