Haku
Viitteet 41-50 / 98
Green Care -luontolähtöisyyteen perustuva palautumisopas ADHD-aikuisille
(2023)
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Indcare Oy:lle Green Care –luontolähtöisyyteen perustuva työväline. Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää Green Care -luontolähtöisyyteen perustuva palautumisopas, jota yhteistyökumppani ...
Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia yksinäisyydestä
(2023)
Korona vaikutti kaikkien suomalaisten elämään yli kaksi vuotta. Rajoitukset vaikuttivat erityisesti opiskelijoiden kokemaan yksinäisyyteen. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kolme viidestä korkeakouluopiskelijasta ...
Maatalousyrittäjien, yrittäjien ja ammatinharjoittajien hyvinvointi ja palvelutarpeet 2020-luvun Suomessa
(2023)
teettämän kyselytutkimuksen pohjalta. Pääosin opinnäytetyö antaa määrällistä tietoa. Kyselyyn vastanneiden 1005 vastaajan joukosta selvitettiin ne, jotka olivat ilmoittaneet asemakseen työmarkkinoilla maatalousyrittäjä, yrittäjä tai ammatinharjoittaja...
Taidelähtöisten työmenetelmien opas ammatilliseen tukihenkilötyöhön
(2023)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa EHJÄ ry:lle helposti toteutettava sähköinen taidelähtöinen menetelmäopas. Opinnäytetyö on kehittämispainotteinen työ, jonka tavoitteena on rakentaa erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin...
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kokemuksia etäkuntoutuksen vaikutuksesta hyvinvointiin Covid-19 pandemian aikana
(2022)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka Vantaan valmennustalojen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat kokivat Covid-19 pandemian aikaisen etätoiminnan vaikuttaneen hyvinvointiinsa. Lisäksi haluttiin kuulla kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden kehittämisehdotuksia etätoimintaa koskien. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa asiakaskokemuksista etäkuntoutuksen ajalta. Tietoa haluttiin, koska etätoimintaan siirtyminen oli tapahtunut ennalta suunnittelematta Covid-19 pandemian suljettua lähitoimintana järjestetyn kuntouttavan työtoiminnan. Tilanne oli uusi sekä asiakkaille että työntekijöille. Saadun tiedon avulla etätoimintaa on mahdollista kehittää tulevaisuudessa vastaamaan asiakkaiden tarpeita.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan pitkäaikaistyöttömyyttä sekä hallituksen työkykyohjelmaa ja pohjoismaista työvoimapalvelumallia. Lisäksi määritellään hyvinvoinnin käsitettä ja etäkuntoutusta sekä tutkitaan poikkeusolojen vaikutusta työttömyyteen ja hyvinvointiin.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Teemat nousivat teoriaosuudesta ja rakentuivat hyvinvoinnin ympärille. Aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä seitsemää Vantaan valmennustalojen kuntouttavan työtoiminnan asiakasta. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin.
Opinnäytetyön tuloksena todettiin, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaan oikeus perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, eli tässä tapauksessa kuntouttavaan työtoimintaan myös poikkeusoloissa ylläpiti heidän hyvinvointiaan. Etätoiminnan aikana tapahtui fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin heikkenemistä, mutta etätoiminta oli heikkenemistä lievittävä tekijä. Merkittävimmin pandemian aikainen etätoiminta vaikutti sosiaaliseen hyvinvointiin, sillä lähitoiminnassa tapahtuvien sosiaalisten suhteiden puuttuminen koettiin suurimmaksi hyvinvointia heikentäväksi tekijäksi. Opinnäytetyön perusteella Covid-19 pandemian aikana toteutettu etätoiminta ei edistänyt kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden ammatillisen osaamisen kehittymistä mutta ylläpiti heidän henkilökohtaisia voimavarojaan....
The purpose of the thesis was to find out how the clients of the rehabilitative work activities of Vantaa’s coaching houses felt remote activities during the Covid-19 pandemic had affected their wellbeing. In addition, clients’ suggestions...
The purpose of the thesis was to find out how the clients of the rehabilitative work activities of Vantaa’s coaching houses felt remote activities during the Covid-19 pandemic had affected their wellbeing. In addition, clients’ suggestions...
Läsnäolotaitojen hyödyt kohtaamistyössä : kirjallisuuskatsaus Loisto setlementti ry:lle
(2022)
Opinnäytetyön aihepiiri oli läsnäolotaitojen hyödyntäminen sosiaalialan ympäristöissä, kohtaamistyön asiakastyössä ja ammattilaisen työhyvinvoinnissa. Työn tarkoituksena oli koostaa tilaajataholle tutkittua tietoa tietoisen ...
Keho ja mieli -työskentely mielenterveyden tukena
(2022)
Tämä opinnäytetyö käsittelee keho ja mieli -työskentelyä, sen muotoja ja vaikutuksia. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa esitys osaksi Pro Lapinlahden Mental...
Hyvinvoiva lapsiryhmä varhaiskasvatuksessa
(2022)
Päiväkodin toimintaympäristössä ryhmä on sen perusyksikkö, kasvattajat ja lapset toimivat siinä yhdessä päiväkodin struktuurien ja pedagogiikan vaikuttaessa koko ajan taustalla. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää varhaiskasvattajien ja erityisesti vastaavien opettajien näkemyksiä lapsiryhmien hyvinvoinnista. Opettajien näkemyksiä siksi, koska heillä on pedagoginen vastuu lapsiryhmästä sekä siihen vaadittava koulutus.
Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa, miten lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksen ryhmissä voidaan lisätä, millä tavoin lasten hyvinvointi ryhmissä näkyy ja miten ryhmädynamiikalla voidaan vaikuttaa lasten kokemaan hyvinvointiin varhaiskasvatuksen ryhmissä. Opinnäytetyön tarkoitus oli tarkastella myös, millaista ammatillista osaamista tarvitaan lasten hyvinvoinnin edistämiseksi varhaiskasvatuksen ryhmissä. Tavoitteena oli herättää kiinnostusta lasten hyvinvointia kohtaan varhaiskasvatuksen ryhmissä, edistää lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksen ryhmissä ja toimia ammatillisuuden kehittämisvälineenä varhaiskasvatushenkilöstölle.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä ja aineistonkeruumenetelmäksi teemahaastattelu. Haastateltiin neljää varhaiskasvatuksen opettajaa kahdesta eri päiväkodista pääkaupunkiseudulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tietoperusta johdettiin ryhmää, ryhmädynamiikkaa, lapsen sosialisaatiota, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kiusaamisilmiötä käsittelevistä tutkimuksista ja tietokirjallisuudesta. Haastattelut analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Keskeisinä tuloksina nousivat esille varhaiskasvattajien vuorovaikutustaitojen merkitys, varhaiskasvattajien osallisuus lapsiryhmässä, sosiaalisten taitojen opettaminen, ryhmädynamiikan havainnointi ja siihen vaikuttaminen sekä toimiva työyhteisö. Lasten hyvinvointi varhaiskasvatuksen ryhmissä edellyttää varhaiskasvattajalta hyviä vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja sekä halua ammatilliseen kehittymiseen. Lapset voivat hyvin ryhmissä, joissa heillä on luottamukselliset vuorovaikutussuhteet kasvattajiin. Hyvinvoivan lapsiryhmän ilmapiiri on myönteinen, lapsia autetaan sosiaalisten taitojen harjoittelemisessa ja huolehditaan siitä, että jokaisella lapsella on ainakin yksi kaveri ryhmässä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi varhaiskasvatuksen tiimipalavereissa, joissa tarkoituksena on työyhteisön reflektoiva kehittäminen....
of this Bachelor`s thesis was to examine how to increase the welfare of the children in the early childhood education groups, in what ways the welfare of the children is displayed and how the group dynamics can affect the wellbeing experienced by the children...
of this Bachelor`s thesis was to examine how to increase the welfare of the children in the early childhood education groups, in what ways the welfare of the children is displayed and how the group dynamics can affect the wellbeing experienced by the children...
Green Care -toiminnan vaikutukset Villa Borgiksen mielenterveyskuntoutujien kokemuksissa
(2022)
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Niemikotisäätiö. Opinnäytetyö toteutettiin mielenterveyskuntoutujille suunnatussa päivätoimintakeskus Villa Borgiksessa, joka on osa Niemikotisäätiötä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Green Care -toiminnan...
Näkökulmia ekososiaaliseen hyvinvointiin : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
(2022)
Ihminen on osa maapallonlaajuista ekosysteemiä, joka on tiheä verkosto ympäristön, yhteiskuntien ja yksilöiden keskinäisriippuvuussuhteita. Tunnistamalla ekologisten ja sosiaalisten ongelmien yhteiset juuret, on mahdollista ...









