Haku
Viitteet 41-50 / 86
Hyvinvoiva lapsiryhmä varhaiskasvatuksessa
(2022)
Päiväkodin toimintaympäristössä ryhmä on sen perusyksikkö, kasvattajat ja lapset toimivat siinä yhdessä päiväkodin struktuurien ja pedagogiikan vaikuttaessa koko ajan taustalla. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää varhaiskasvattajien ja erityisesti vastaavien opettajien näkemyksiä lapsiryhmien hyvinvoinnista. Opettajien näkemyksiä siksi, koska heillä on pedagoginen vastuu lapsiryhmästä sekä siihen vaadittava koulutus.
Opinnäytetyön tarkoitus oli kartoittaa, miten lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksen ryhmissä voidaan lisätä, millä tavoin lasten hyvinvointi ryhmissä näkyy ja miten ryhmädynamiikalla voidaan vaikuttaa lasten kokemaan hyvinvointiin varhaiskasvatuksen ryhmissä. Opinnäytetyön tarkoitus oli tarkastella myös, millaista ammatillista osaamista tarvitaan lasten hyvinvoinnin edistämiseksi varhaiskasvatuksen ryhmissä. Tavoitteena oli herättää kiinnostusta lasten hyvinvointia kohtaan varhaiskasvatuksen ryhmissä, edistää lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksen ryhmissä ja toimia ammatillisuuden kehittämisvälineenä varhaiskasvatushenkilöstölle.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä ja aineistonkeruumenetelmäksi teemahaastattelu. Haastateltiin neljää varhaiskasvatuksen opettajaa kahdesta eri päiväkodista pääkaupunkiseudulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Tietoperusta johdettiin ryhmää, ryhmädynamiikkaa, lapsen sosialisaatiota, osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kiusaamisilmiötä käsittelevistä tutkimuksista ja tietokirjallisuudesta. Haastattelut analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Keskeisinä tuloksina nousivat esille varhaiskasvattajien vuorovaikutustaitojen merkitys, varhaiskasvattajien osallisuus lapsiryhmässä, sosiaalisten taitojen opettaminen, ryhmädynamiikan havainnointi ja siihen vaikuttaminen sekä toimiva työyhteisö. Lasten hyvinvointi varhaiskasvatuksen ryhmissä edellyttää varhaiskasvattajalta hyviä vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja sekä halua ammatilliseen kehittymiseen. Lapset voivat hyvin ryhmissä, joissa heillä on luottamukselliset vuorovaikutussuhteet kasvattajiin. Hyvinvoivan lapsiryhmän ilmapiiri on myönteinen, lapsia autetaan sosiaalisten taitojen harjoittelemisessa ja huolehditaan siitä, että jokaisella lapsella on ainakin yksi kaveri ryhmässä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan käyttää esimerkiksi varhaiskasvatuksen tiimipalavereissa, joissa tarkoituksena on työyhteisön reflektoiva kehittäminen....
of this Bachelor`s thesis was to examine how to increase the welfare of the children in the early childhood education groups, in what ways the welfare of the children is displayed and how the group dynamics can affect the wellbeing experienced by the children...
of this Bachelor`s thesis was to examine how to increase the welfare of the children in the early childhood education groups, in what ways the welfare of the children is displayed and how the group dynamics can affect the wellbeing experienced by the children...
Tunnetaitoja kehittävä sosiaalinen ja psyykkinen oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa
(2022)
varhaiskasvatuksen oppimisympäristöön sekä tunteisiin ja sosioemotionaalisiin taitoihin liittyvistä käsitteistä ja teoriasta. Tutkielman aineisto haettiin Finna.fi tietokannasta. Aineistoksi valikoitui neljä tutkimusta ja kolme tutkimusartikkelia. Aineisto...
Pienryhmätoiminta alle kolmevuotiaiden ryhmässä vuoropäiväkodissa
(2022)
Opinnäytetyössä oli tarkoituksena suunnitella, toteuttaa ja arvioida pienryhmätoimintaa lapsille vuoropäiväkodissa. Lisäksi tavoitteena toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin lisäksi oli oppia perustelemaan ...
Cool Kids -menetelmä lasten ja nuorten ahdistuneisuuden hoidossa työntekijöiden kokemana
(2022)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lasten ja nuorten ahdistuneisuuden hoitoon kehitetyn Cool Kids -menetelmän soveltuvuutta ennaltaehkäisevissä palveluissa. Cool Kids -menetelmä on Australiassa kehitetty ...
Aikuisen rooli lapsen itsesäätelytaitojen kehityksen tukemisessa
(2022)
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tarkoituksena oli luoda varhaiskasvatusyksikön henkilökunnalle opas aikuisen roolista lapsen itsesäätelytaitojen kehityksen tukemisessa. Tavoitteena oli kehittää ja tukea varhaiskasvatusyksikön...
This thesis was executed as a development work for the personnel of an early childhood education unit with the objective of creating a handbook on adults’ role in supporting the development of child’s self-regulation. The aim was to develop and support the personnel’s educational skills. Additionally, the students’ own learning process and the development of professional skills were objectives as well. The thesis was created in cooperation with the early childhood education unit of the city of Espoo. Early childhood education, self-regulation skills and their development, the importance of emotional skills in self-regulation as well as the role of an adult in supporting the development of a child's self-regulation skills were discussed in the theoretical framework of the thesis. In addition, the theoretical framework examined how an adult’s resources affect educational work. An online survey for the personnel of the early childhood unit was utilized in the planning and execution of the handbook. The online survey charted the personnel’s skills and resources concerning their role in supporting the development of a child’s self-regulation skills. The purpose of the survey was to involve the personnel as well as to obtain information on their expectations for the handbook. The handbook includes information about self-regulation skills, emotional skills, the role of an adult in supporting the development of a child’s selfregulation skills, as well as the importance of an adult’s resources in educational work. In addition, the handbook includes methods to support the development of a child’s self-regulation skills. Feedback from the early childhood education unit, collected through an online survey, was utilized to assess the objectives. According to the results of the survey, the handbook was experienced useful and intelligible. It also developed professional competence....
This thesis was executed as a development work for the personnel of an early childhood education unit with the objective of creating a handbook on adults’ role in supporting the development of child’s self-regulation. The aim was to develop and support the personnel’s educational skills. Additionally, the students’ own learning process and the development of professional skills were objectives as well. The thesis was created in cooperation with the early childhood education unit of the city of Espoo. Early childhood education, self-regulation skills and their development, the importance of emotional skills in self-regulation as well as the role of an adult in supporting the development of a child's self-regulation skills were discussed in the theoretical framework of the thesis. In addition, the theoretical framework examined how an adult’s resources affect educational work. An online survey for the personnel of the early childhood unit was utilized in the planning and execution of the handbook. The online survey charted the personnel’s skills and resources concerning their role in supporting the development of a child’s self-regulation skills. The purpose of the survey was to involve the personnel as well as to obtain information on their expectations for the handbook. The handbook includes information about self-regulation skills, emotional skills, the role of an adult in supporting the development of a child’s selfregulation skills, as well as the importance of an adult’s resources in educational work. In addition, the handbook includes methods to support the development of a child’s self-regulation skills. Feedback from the early childhood education unit, collected through an online survey, was utilized to assess the objectives. According to the results of the survey, the handbook was experienced useful and intelligible. It also developed professional competence....
Alle 3-vuotiaiden osallisuus varhaiskasvatuksen perustoiminnoissa
(2022)
Tässä opinnäytetyössä tarkoitus oli selvittää alle 3-vuotiaan lapsen osallisuuden toteutumista varhaiskasvatuksen perustoiminnoissa Pohjois-Tapiolan päiväkodissa ja tuoda näkyväksi lasten osallisuuden toteutumista. Tavoitteena ...
Perheohjaajien näkemykset ja kokemukset viihdepelaamisesta lastensuojelun kontekstissa
(2022)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen kokemus lastensuojelun perheohjaajilla on pelaamisesta lastensuojelutyössä ja miten perheohjaaja näkee pelaamisen hyödyntämisen lastensuojelutyössä. Opinnäytetyön ...
Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen toiminnallinen tukeminen
(2022)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisin toiminnallisin keinoin lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta voidaan varhaiskasvatuksessa tukea. Tavoitteena oli luoda lämmintä vuorovaikutusta edistävä, ...
Pedagogisen dokumentoinnin opas varhaiskasvatukseen
(2022)
Tämän opinnäytetyön aiheeksi valikoitui pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden keskeinen suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja kehittämisen työmenetelmä. Aikaisemman tutkimustiedon perusteella pedagoginen dokumentointi on aiheena melko uusi, eikä varhaiskasvattajilla ole siitä vielä riittävästi tietoa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoutta ja osaamista aiheesta.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Hiekkaharjun päiväkodin kanssa. Tavoitteena oli kehittää pedagogisen dokumentoinnin opas tukemaan varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa. Henkilökunnan tarpeiden ja toiveiden kartoittamiseksi toteutettiin Hiekkaharjun päiväkodin henkilökunnalle anonyymi alkukartoitus kasvattajien näkemyksistä pedagogisesta dokumentoinnista ja sen käytöstä lapsiryhmissä. Opas koottiin alkukartoituksen vastauksia apuna käyttäen. Opas koostuu pedagogisen dokumentoinnin määrittelemisestä, työmenetelmän hyödyntämiseen liittyvistä erilaisista vinkeistä sekä materiaalipankkiin kootuista aineistoista. Varhaiskasvattajat voivat käyttää oppaan vinkkejä sellaisenaan tai muokata niitä omaan käyttöönsä sopivammaksi.
Oppaan tarpeellisuudesta ja sisällöstä pyydettiin palautetta Hiekkaharjun päiväkodin henkilökunnalta anonyymisti sekä päiväkodin johtajalta. Palautteiden perusteella opas koettiin hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Henkilökunta koki, että opas vahvisti jo olemassa olevaa tietoa sekä antoi uusia ideoita pedagogisen dokumentoinnin toteuttamiseen. Kehittämiskohteena opinnäytetyöstä nousi esiin alle kolmevuotiaiden ryhmässä toteutettavan pedagogisen dokumentoinnin haasteet ja ideoiden vähäisyys. Opinnäytetyöprosessin johtopäätöksenä voidaan todeta, että aihe on tarpeellinen ja ajankohtainen varhaiskasvatuksessa....
The topic of this thesis was pedagogical documentation in early childhood education. Pedagogical documentation is a central work method of the national core curriculum for early childhood education and care for planning, implementing, evaluating...
The topic of this thesis was pedagogical documentation in early childhood education. Pedagogical documentation is a central work method of the national core curriculum for early childhood education and care for planning, implementing, evaluating...
Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö alle 3-vuotiaiden kielenkehityksen tukemisesta
(2022)
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena on kymmenen viikon aikana havainnoida kielenkehitystä alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä ja kehittää lasten tarpeiden pohjalta kielikerhotoiminta. Tavoitteena on tukea alle ...









