Haku
Viitteet 511-520 / 2216
Laurean sosionomiopiskelijoiden kokemuksia lastensuojeluun suuntautuvasta mentorointiohjelmasta
(2022)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Laurean sosionomiopiskelijoiden kokemuksia lastensuojeluun suuntautuvasta mentorointiohjelmasta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä koululähtöisiä lastensuojelupalveluita tuottavan Go Strong Oy...
Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia lastensuojeluilmoituksen tarpeellisuuden tunnistamisesta
(2022)
ja varhaiskasvatuksessa tehtävästä yhteistyöstä, toimintakulttuurista sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöstä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto tutkimukseen kerättiin teemahaastattelun avulla. Haastattelu toteutettiin...
Perheohjaajien näkemykset ja kokemukset viihdepelaamisesta lastensuojelun kontekstissa
(2022)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen kokemus lastensuojelun perheohjaajilla on pelaamisesta lastensuojelutyössä ja miten perheohjaaja näkee pelaamisen hyödyntämisen lastensuojelutyössä. Opinnäytetyön ...
Voimavarakeskeinen digitaalinen sosiaalityö ja hyvät käytännöt
(2022)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä digitaalisesta ja voimavarakeskeisestä yksilöllisestä asiakaskohtaamisesta sosiaalialalla. Tämä on tärkeää, jotta digitaalisen sosiaalityön välineitä ja uusia palvelumalleja voidaan hyödyntää ja kehittää mahdollisimman tarvelähtöisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota hyviä käytäntöjä voimavarakeskeiseen digitaaliseen sosiaalityöhön liittyen niin ammattilaisen, asiakkaan kuin palvelua tarjoavan organisaationkin näkökulmasta.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on etäasioinnin ratkaisuja ja palvelumalleja sosiaali- ja terveysalalle vuodesta 2012 kehittänyt suomalainen Movendos Oy. Digitaalisen sosiaalityön hyvien käytäntöjen kokoaminen yhteen helpottaa uusien palvelumallien omaksumista ja laajentamista. Tällainen tieto on tärkeää sosiaalialan palveluntarjoajille ja ammattilaisille sekä teknologian ja palveluiden kehittäjille.
Pyrin vastaamaan opinnäytetyössäni hyvin tarvelähtöisiin tutkimuskysymyksiin, miten voimavarakeskeistä yksilöllistä sosiaalityötä voidaan toteuttaa digitaalisesti, ja millaisia ovat voimavarakeskeisen digitaalisen kohtaamisen hyvät käytännöt. Tarkastelun rajasin videotapaamisten ja chatin kautta tapahtuvaan asiakastyöhön. Voimavarakeskeiseen ja yksilölliseen ammattilaisen ja asiakkaan etäkohtaamiseen liittyvien kokemusten kokoaminen tukee digitaalisen sosiaalityön palveluiden resurssiviisasta ja tarvelähtöistä kehittämistä.
Opinnäytetyöni teoreettisessa taustassa avasin digitaalisen sosiaalityön ja voimavarakeskeisen asiakaskohtaamisen käsitteet ja tarkastelin etänä tapahtuvaan sosiaalityöhön liittyvää lainsäädäntöä. Opinnäytetyön tutkimusaineiston keräsin laadullisin teemahaastatteluin. Haastattelin eri organisaatioista seitsemää sosiaalialan ammattilaista, joilla on kokemusta videon ja chatin avulla tapahtuvasta voimavarakeskeisestä asiakastyöstä. Aineiston analyysimenetelmänä käytin teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella sosiaalialan ammattilaisille ja heidän asiakkailleen pystytään tarjoamaan toimivia matalan kynnyksen tapoja etäkohtaamisen toteuttamiseen. Etäpalveluilla on tärkeä palveluiden äärelle pääsyä tukeva rooli asiakkaiden erilaisissa elämäntilanteissa ja maantieteellisten etäisyyksien näkökulmasta. Eettisyyden ja tarvelähtöisyyden näkökulmista on tärkeää kiinnittää huomiota digitaalisen sosiaalityön oikeaan kohdentamiseen.
Tulosten mukaan voimavarakeskeisyys ja vuorovaikutus onnistuvat monella tapaa etäkohtaamisessa yhtä hyvin kuin lähitapaamisessa, mutta etäkohtaamisessa on myös tiettyjä erityispiirteitä. Se mahdollistaa myös kokonaan uusien työvälineiden ja menetelmien hyödyntämisen. Sosiaalialan palveluja tarjoavien organisaatioiden tärkeinä tehtävinä nousivat esiin kokemusten kerääminen ja jakaminen, tietoturva-asioista huolehtiminen sekä riittävän etäpalveluprosessia, työmenetelmiä ja etäteknologiaa koskevan koulutuksen ja osaamistason takaaminen ammattilaisille.
Jotta uusia etäpalveluita voidaan ottaa käyttöön eettisesti ja tarvelähtöisesti, on eri toimijoiden ja palveluntarjoajien tärkeää jatkaa yksilöllisten etäpalvelujen kehittämistä, avointa kokemusten jakamista sekä edistää tähän liittyvää tutkimusta.
Asiasanat: digitaalinen sosiaalityö, voimavarakeskeinen sosiaalityö, etäpalvelut, hyvät käytännöt, video- ja chat-kohtaaminen...
The purpose of this thesis was twofold: a. To investigate the experiences and views of social work professionals regarding digital and resource-oriented individual customer encounters in the social sector. b. To compile good practices related...
The purpose of this thesis was twofold: a. To investigate the experiences and views of social work professionals regarding digital and resource-oriented individual customer encounters in the social sector. b. To compile good practices related...
GLM-menetelmän mukaisten materiaalien luominen ryhmätoiminnan aloituksen tueksi Kajuutassa
(2022)
Opinnäytetyön tuloksena tuotettiin työelämäkumppanille materiaalit GLM (Good Lives Model) -menetelmän mukaisen ryhmätoiminnan aloittamista varten. GLM on voimavarasuuntautunut kuntoutusmenetelmä, joka on kehitetty rikoksilla ...
Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys Someron kaupungin työikäisten palveluohjaajan työssä
(2022)
- ja toimintakykyä sekä työllistymiseen liittyviä haasteita tarkasteltiin päiväkirjamuotoisesti kymmenen viikon ajan erilaisten teemojen kautta. Opinnäytetyö laajeni siten, että valikoitujen teemojen avulla kehitettiin kuntouttavan työtoiminnan...
Juhlat ja perinteet kuntouttavan ryhmätoiminnan osana
(2022)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa opas siitä, miten juhlat ja perinteet voivat toimia kuntouttavan ryhmätoiminnan innoituksena, psykiatrisessa kuntoutuksessa. Tarkastelussa oli myös se, miten sosiaali- ja terveysalan ...
Lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen toiminnallinen tukeminen
(2022)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisin toiminnallisin keinoin lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta voidaan varhaiskasvatuksessa tukea. Tavoitteena oli luoda lämmintä vuorovaikutusta edistävä, ...
Perhetyön toimintamalli lastensuojeluyksikköön
(2022)
Lastensuojelun viimeisimpänä keinona on lapsen huostaanotto. Huostaanotto kosketti vuonna 2020 yli 11 000 suomalaista lasta perheineen. Huostaanotto on koko perheen kriisi ja sijaishuoltopaikan henkilökunnan tulisi osata ...
Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemus kasvomaskien käytön vaikutuksista alle 3 – vuotiaiden kasvun ja kehityksen tukemiseen
(2022)
käsittelee varhaiskasvatusta, lasten kehitystä, kasvomaskien käyttöä sekä Covid-19 pandemiaa. Teoriaosuus koottiin sähköisistä julkaisuista sekä painetusta kirjallisuudesta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmäksi valittiin...









