Haku
Viitteet 571-580 / 2228
Sosiaalisesti kestävä kehitys varhaiskasvatuksen arjessa -Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö
(2022)
Opinnäytetyön alkuperäisenä päätavoitteena oli tuoda Kettu-malli aktiiviseen käyttöön Helsingin kaupungin varhaiskasvatusyksikössä, jossa tekijä työskentelee. Opinnäytetyön aikana kuitenkin ilmeni tarve muuttaa opinnäytetyön ...
Drag-taide itseilmaisun vahvistajana
(2022)
ylittämisen kokemuksia osallistujissa. Opinnäytetyö osoitti, että vastaaville drag-kursseille on vahvaa kysyntää. Tulevaisuudessa kurssikonseptia voi jatkokehittää saadun palautteen perusteella ja järjestää mahdollisuuksien mukaan uudelleen uusille ryhmille....
Järvenpään nuorisopalvelujen nuorisotyön perussuunnitelman laatimisprosessi
(2022)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Järvenpään nuorisopalveluille toteutetun nuorisotyön perussuunnitelman, NUPS:n, laatimisprosessia. NUPS on sisällöiltään verrattavissa koulujen opetussuunnitelmaan. NUPS:ia hyödynnetään toiminnan konkreettiseen kuvaamiseen, nuorisotyön käsitteellistämiseen sekä toimintaperiaatteiden auki kirjaamiseen. Järvenpään NUPS toimii nuorisopalvelujen perehdytys- ja esittelymateriaalina. Tietoperustana toimii nuorisotyön tehtävä, tavoite ja lakiperusta sekä nuoruus elämänvaiheena ja tärkeimmät kehitystehtävät sekä nuorisotyön suhdeteoria.
Menetelmänä opinnäytetyössä käytettiin yhteisöllistä kehittämistä, jota toteutettiin reflektiivisten työpajojen keinoin. Menetelmä valikoitui käytettäväksi opinnäytetyössä, jotta prosessin tarkoituksenmukaisuus ja työntekijöiden osallisuus toteutuu. Työpajoja toteutettiin kaiken kaikkiaan kuusi (6) vaihtuvin kokoonpanoin. Työskentely sijoittui kevääseen 2022 – syksyyn 2022. Lopputuotoksena syntyi Järvenpään nuorisopalvelujen NUPS, joka otettiin käyttöön heti. NUPS:n käytettävyyttä ja sisältöjä arvioitiin prosessin aikana ja muokattiin tarpeen mukaan. Palautetta kerättiin sekä suullisesti, että arviointikyselyn keinoin. NUPS:ia käytetään toiminnan esittelyssä, toimintaan perehdyttämisessä sekä vaikutusten näkyväksi tekemisessä. NUPS:n pohjalta toteutetaan alustusluentoja sekä palvelujen kehittämiseen tähtääviä työpajoja monialaisessa verkostossa. Järvenpään NUPS:ia arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti. NUPS:n hyödyt tulevat esille tulevaisuudessa, asiakirjan käytön myötä....
The aim of this Bachelor’s thesis is to describe the process of drafting the curriculum of youthwork in City of Järvenpää Youth Services. The curriculum of youthwork is comparable with school curriculum. The curriculum of youthwork is used...
The aim of this Bachelor’s thesis is to describe the process of drafting the curriculum of youthwork in City of Järvenpää Youth Services. The curriculum of youthwork is comparable with school curriculum. The curriculum of youthwork is used...
Päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö alle 3-vuotiaiden kielenkehityksen tukemisesta
(2022)
Päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena on kymmenen viikon aikana havainnoida kielenkehitystä alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä ja kehittää lasten tarpeiden pohjalta kielikerhotoiminta. Tavoitteena on tukea alle ...
Sekasin-chatin vapaaehtoistyöntekijöiden kokemuksia työstä aiheutuneiden tunteiden käsittelystä henkisen hyvinvoinnin tukena. ”Se saattaa heittää tilapäisesti mielialan mihin suuntaan tahansa, kun käy sellaisen intensiivisen keskustelun”
(2022)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia Sekasin-chatin vapaaehtoistyöntekijöillä on työstä aiheutuneiden tunteiden käsittelyn merkityksestä henkisen hyvinvoinnin tukena. Tarkoituksena oli myös ...
Kirjallisuuskatsaus ympäristön vaikutuksesta iäkkään toimintakykyyn hoivakodeissa
(2022)
kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu pääosin neljän tietokannan tuloksien kautta löytyneistä tutkimuksista. Kyseiset tietokannat ovat Finna.fi, SAGE Journals, EBSCO ja Google Scholar. Aineistoksi valittiin yhdeksän tutkimusta, joista yksi oli tietokantojen...
The amount of elderly in Finland is increasing so it is even increasingly important to pay attention to the development of elderly housing. This applied particularly to elderly living in nursing homes whose functional capacities are already reduced, which means that the importance of solutions supporting functional capacity is emphasized. The purpose of this thesis was to research physical environment’s effects to functional capacity of elderly in nursing homes. The aim was to increase understanding of physical environment’s effects to functional capacity of elderly in nursing homes. Thesis was comissioned by ELOSSA! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä –project. Partners in this project were Laurea University of Applied Sciences, Haaga-Helia University of Applied Sciences and Metropolia University of Applied Sciences and it was led by project manager Sanna Soini. The research was implemented as descriptive literature review. Data for this research was collected from four different databases: Finna.fi, SAGE Journals, EBSCO and Google Scholar. Nine studies were selected in total and one of these was found outside of databases. The data was analysed with qualitative content analysis. According to the findings physical environment has multiple different effects to functional capacity of elderly either directly or indirectly. Physical environment impacts the capability to take independent action, activity, orientation and mental wellbeing. It also enables interaction with others. Functional capacity can be supported by designing spaces according to user’s needs and paying attention to visual elements of physical environment. For example, there can be used different kind of layouts or furthermore, orientation can be supported by using signs, landmarks and colour contrasts. Also, physical environment creates background for social encounters and effects to feeling of homelike atmosphere. It is possible to utilize the findings to design or improve environment of nursing homes. The findings can also be applied to other environments where elderly or people with disabilities live....
The amount of elderly in Finland is increasing so it is even increasingly important to pay attention to the development of elderly housing. This applied particularly to elderly living in nursing homes whose functional capacities are already reduced, which means that the importance of solutions supporting functional capacity is emphasized. The purpose of this thesis was to research physical environment’s effects to functional capacity of elderly in nursing homes. The aim was to increase understanding of physical environment’s effects to functional capacity of elderly in nursing homes. Thesis was comissioned by ELOSSA! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä –project. Partners in this project were Laurea University of Applied Sciences, Haaga-Helia University of Applied Sciences and Metropolia University of Applied Sciences and it was led by project manager Sanna Soini. The research was implemented as descriptive literature review. Data for this research was collected from four different databases: Finna.fi, SAGE Journals, EBSCO and Google Scholar. Nine studies were selected in total and one of these was found outside of databases. The data was analysed with qualitative content analysis. According to the findings physical environment has multiple different effects to functional capacity of elderly either directly or indirectly. Physical environment impacts the capability to take independent action, activity, orientation and mental wellbeing. It also enables interaction with others. Functional capacity can be supported by designing spaces according to user’s needs and paying attention to visual elements of physical environment. For example, there can be used different kind of layouts or furthermore, orientation can be supported by using signs, landmarks and colour contrasts. Also, physical environment creates background for social encounters and effects to feeling of homelike atmosphere. It is possible to utilize the findings to design or improve environment of nursing homes. The findings can also be applied to other environments where elderly or people with disabilities live....
Yhteinen hetki -kortit: vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten vuorovaikutuksen tueksi.
(2022)
Kehittämispohjaisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda vuorovaikutuskortit, joiden avulla työntekijät ja muut lähi-ihmiset saavat konkreettisia vinkkejä yhteisten vuorovaikutushetkien toteuttamiseen vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten kanssa. Vaikeimmin kehitysvammaiset ihmiset kommunikoivat olemuskielensä avulla, eli ilmein ja elein. Jotta vastavuoroista kommunikointia voi syntyä, tulee myös hänen kanssaan vuorovaikutuksessa olevan lähi-ihmisen kommunikoida olemuskielellä. Kehittämistyötä tehtiin yhteistyössä Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekin kanssa.
Tavoitteena oli lisätä vaikeimmin kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuuksia päästä vuorovaikutukseen toisen ihmisen kanssa sekä luoda työntekijöille konkreettisia työkaluja vaikeimmin kehitysvammaisten kanssa tehtävään vuorovaikutusosaamiseen. Kehittämismenetelminä toimivat benchmarking eli vertaisarviointi sekä dialoginen keskustelu spiraalimallin mukaisessa kehittämisprosessissa. Kehittämisprosessia kuvataan yksityiskohtaisesti opinnäytetyöraportissa.
Opinnäytetyö perustuu ajankohtaiseen kirjoitettuun ja tutkittuun tietoon sekä omaan ammatilliseen osaamiseen kehitysvammaisuudesta, puhevammaisuudesta sekä puhetta tukevasta ja korvaavasta kommunikoinnista. Teoriaosuudessa painotetaan tämän työn kannalta oleelliseen ihmisryhmään - kaikista vaikeimmin kehitysvammaisiin ja heidän vuorovaikutustaitoihinsa.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi 26 kappaletta Yhteinen hetki -kortteja sekä korttien käyttöohjeet. Korttien suunnittelussa huomioitiin etenkin tietoutta olemuskielisyydestä ja aistien merkityksestä kommunikoinnissa, lähi-ihmisen roolista vuorovaikutuksen mahdollistajana sekä vuorovaikutusmenetelmä HYP-toimintamallin periaatteista. Tuotos on pdf-muodossa, joka mahdollistaa sen maksuttomuuden, monipuolisen jakamisen ja käyttöönoton erilaisissa asiakasympäristöissä. Yhteinen hetki -kortit tullaan julkaisemaan Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekin verkkosivuilla, osana vuorovaikutusmenetelmä HYP-toimintamallin tietokokonaisuutta.
Kortteja voitaisiin jatkokehittää huomioiden digitalisaatio. Korteista voitaisiin luoda esimerkiksi puhelinsovellus, jossa kortit valikoituisivat kuhunkin vuorovaikutushetkeen huomioiden yksilölliset tekijät, kuten aistitiedon häiriöt tai liikuntavammat....
The purpose of the development based thesis was to create interaction cards, so employees and other close people can receive concrete tips for realizing shared moments of interaction with profoundly intellectually disabled people. People...
The purpose of the development based thesis was to create interaction cards, so employees and other close people can receive concrete tips for realizing shared moments of interaction with profoundly intellectually disabled people. People...
Nähdä, tulla nähdyksi. Kuulla, tulla kuulluksi. Koskettaa, tulla kosketetuksi. : Lavarunous kirjallisuusterapeuttisena menetelmänä
(2022)
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, voiko lavarunoutta käyttää kirjallisuusterapeuttisena menetelmänä ja vielä tarkemmin: Voiko lavarunoutta käyttää esimerkiksi sosiaalialan työssä mielenterveyden tueksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli myös tuoda esille lavarunouden positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen.
Tutkimukseni tavoitteena on tuoda esille näyttöä siitä, että lavarunoutta voidaan käyttää kirjallisuusterapeuttisena menetelmänä mielenterveyden tueksi. Opinnäytetyöni on tehty yhteistyössä Helsinki Poetry Connection ry:n kanssa ja tavoitteeni on edistää yhdistyksen työtä.
Opinnäytetyön tietoperustana on käytetty kirjallisuusterapian teoriaa, sen käyttötapoja ja historiaa. Opinnäytetyö on tehty laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Opinnäytetyötä varten on haastateltu kuutta (6) eri ikäistä lavarunouden tekijää. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen, pohjaten kirjallisuusterapian teoriatietoon ja etsimällä haastattelumateriaalista kirjallisuusterapiassa toistuvia käsitteitä ja kirjallisuusterapian tavoitteita. Apuna sisällönanalyysin tueksi on käytetty teemoittelua.
Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että lavarunous täyttää kirjallisuusterapian tavoitteiden kriteerit ja näin ollen voidaan mieltää kirjallisuusterapeuttiseksi menetelmäksi. Tuloksista ilmenee myös, että lavarunouden positiiviset vaikutukset sekä tekijänä, että kokijana ovat valtaisat. Lavarunous tukee lukuisin eri tavoin harjoittajansa mielenterveyttä, sitä edistäen ja ylläpitäen....
The purpose of this research-based thesis was to find out whether stage poetry can be used as a literary therapeutic method and even more specifically: Can stage poetry be used, for example, in social work to support mental health. The purpose...
The purpose of this research-based thesis was to find out whether stage poetry can be used as a literary therapeutic method and even more specifically: Can stage poetry be used, for example, in social work to support mental health. The purpose...
Uuden työntekijän perehdyttämisprosessi lastensuojeluyksikössä
(2022)
. Samalla päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö kuvaa lastensuojeluyksikössä työskentelyä. Lastensuojeluyksiköt ovat kodin ulkopuolisia sijoituspaikkoja kiireellisesti sijoitetuille lapsille tai nuorille. Toimintaa ohjaava laki on lastensuojelulaki...
Perheiden kokemuksia arjesta vastaanottokeskuksessa
(2021)
Opinnäytetyö käsittelee vastaanottokeskuksessa asuvien perheiden kokemuksia arjesta vastaanottokeskuksessa. Opinnäytetyö on toteutettu pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa vastaanottokeskuksessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata perheiden...









