Haku

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa kokemusperäistä tietoa sosionomiksi (AMK) verkossa opiskelevilta aikuisopiskelijoilta, joiden opinnot olivat edenneet tutkinto-opinnoiksi polkuopintojen kautta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sosionomiksi (AMK) opiskelusta verkossa ja tehdä sitä näkyväksi, tuoda esille opintojen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä sekä havainnollistaa polkuopintojen kulkua ja polkuopiskelijasta tutkinto-opiskelijaksi siirtymistä käytännössä aikuisopiskelijoiden näkökulmasta. Tietoa haluttiin tuottaa sosionomiopintoja pohtiville sekä Laurea-ammattikorkeakoululle opintojen kehittämiseksi. Toimeksiantajanamme oli Laurea-ammattikorkeakoulu. Tutkimuskysymyksinämme olivat: Millaisia ovat sosionomiksi aikuisopiskelijoina opiskelevien kokemukset polku- ja tutkinto-opinnoista verkossa? Millaiset tekijät näyttäytyvät merkityksellisinä aikuisopiskelijoiden verkko-opintojen etenemisen taustalla? Työmme tietoperustassa kuvattiin aikuisopiskelijaksi hakeutumisen prosessia ammattikorkeakoulussa, motivaatiota, yhteisöllisyyttä ja vertaisuutta, hyvinvointia ja taloudellista tukea, kasvua ja kouluttautumista sosionomin ammattiin sekä sosionomia ammattina. Opin-näytetyömme oli laadullinen teemahaastattelututkimus. Työssämme haastateltiin helmikuun 2022 aikana 11 Laurea-ammattikorkeakoulun verkko-opiskelijaa yksilöhaastatteluina. Haastateltavat olivat edenneet polkuopintojen kautta tutkinto-opiskelijoiksi. Analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimustuloksissa ilmeni, että aikuisopiskelijoille suunnatuissa opinnoissa tulee huomioida opiskelijat kokonaisvaltaisesti, sekä suunnitella opinnot huomioiden opiskelijoiden muu elämäntilanne. Erilaiset tavat hakeutua ammattikorkeakouluopintoihin tuovat laajempia mahdollisuuksia erilaisista lähtökohdista tuleville opintoihin pääsemiseksi. Aikuisopiskelijoiden tietotaitoa tulee hyödyntää vahvasti vertaisoppimisessa ja vertaisten merkitys nähdä tärkeänä voimavarana. Opiskelijoiden hyvinvoinnin haasteisiin tulee vastata entistä paremmin. Sosiaalialan tulevaisuus näyttäytyy tulevien ammattilaisten silmin laajoin työllistymismahdollisuuksin. Jatkokouluttautumista pidettiin todennäköisenä esimerkiksi paremman palkkaustason saavuttamiseksi. Asiasanat: polkuopiskelu, aikuisopiskelu, verkko-opiskelu, sosionomin koulutus, Laurea-ammattikorkeakoulu...
The purpose of this thesis was to examine experiential knowledge of the adult students of social services studying online, who had proceeded to Bachelor´s degree studies from path studies. The goals were to produce information about Bachelor´s...

Tämä opinnäytetyö sijoittui perhetyön kentälle käsitellen perhetyön menetelmällisyyttä. Tämän kehittämismuotoisen opinnäytetyön toimeksiantajana oli yksityinen perhepalveluita tuottava Go Strong Oy. Opinnäytetyön kehittämistehtävän tarkoitus oli...

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkielmana yhteistyössä Espoon aikuissosiaalityön kanssa. Opinnäytetyössä selvitettiin Espoon aikuissosiaalityön sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden välisen työparityön mahdollisuuksia ja mahdollisia...

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Autismisäätiön kanssa. Autismisäätiö oli kiinnostunut kehittämään omistamansa Lipon maatilan toimintaa siten, että asiakkaat hyötyisivät siitä mahdollisimman paljon. Tämän pohjalta opinnäytetyön tarkoitukseksi...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Laurean sosionomiopiskelijoiden kokemuksia lastensuojeluun suuntautuvasta mentorointiohjelmasta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä koululähtöisiä lastensuojelupalveluita tuottavan Go Strong Oy...

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ammattilaisten kokemuksia ja näkemyksiä digitaalisesta ja voimavarakeskeisestä yksilöllisestä asiakaskohtaamisesta sosiaalialalla. Tämä on tärkeää, jotta digitaalisen sosiaalityön välineitä ja uusia palvelumalleja voidaan hyödyntää ja kehittää mahdollisimman tarvelähtöisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota hyviä käytäntöjä voimavarakeskeiseen digitaaliseen sosiaalityöhön liittyen niin ammattilaisen, asiakkaan kuin palvelua tarjoavan organisaationkin näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on etäasioinnin ratkaisuja ja palvelumalleja sosiaali- ja terveysalalle vuodesta 2012 kehittänyt suomalainen Movendos Oy. Digitaalisen sosiaalityön hyvien käytäntöjen kokoaminen yhteen helpottaa uusien palvelumallien omaksumista ja laajentamista. Tällainen tieto on tärkeää sosiaalialan palveluntarjoajille ja ammattilaisille sekä teknologian ja palveluiden kehittäjille. Pyrin vastaamaan opinnäytetyössäni hyvin tarvelähtöisiin tutkimuskysymyksiin, miten voimavarakeskeistä yksilöllistä sosiaalityötä voidaan toteuttaa digitaalisesti, ja millaisia ovat voimavarakeskeisen digitaalisen kohtaamisen hyvät käytännöt. Tarkastelun rajasin videotapaamisten ja chatin kautta tapahtuvaan asiakastyöhön. Voimavarakeskeiseen ja yksilölliseen ammattilaisen ja asiakkaan etäkohtaamiseen liittyvien kokemusten kokoaminen tukee digitaalisen sosiaalityön palveluiden resurssiviisasta ja tarvelähtöistä kehittämistä. Opinnäytetyöni teoreettisessa taustassa avasin digitaalisen sosiaalityön ja voimavarakeskeisen asiakaskohtaamisen käsitteet ja tarkastelin etänä tapahtuvaan sosiaalityöhön liittyvää lainsäädäntöä. Opinnäytetyön tutkimusaineiston keräsin laadullisin teemahaastatteluin. Haastattelin eri organisaatioista seitsemää sosiaalialan ammattilaista, joilla on kokemusta videon ja chatin avulla tapahtuvasta voimavarakeskeisestä asiakastyöstä. Aineiston analyysimenetelmänä käytin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön tulosten perusteella sosiaalialan ammattilaisille ja heidän asiakkailleen pystytään tarjoamaan toimivia matalan kynnyksen tapoja etäkohtaamisen toteuttamiseen. Etäpalveluilla on tärkeä palveluiden äärelle pääsyä tukeva rooli asiakkaiden erilaisissa elämäntilanteissa ja maantieteellisten etäisyyksien näkökulmasta. Eettisyyden ja tarvelähtöisyyden näkökulmista on tärkeää kiinnittää huomiota digitaalisen sosiaalityön oikeaan kohdentamiseen. Tulosten mukaan voimavarakeskeisyys ja vuorovaikutus onnistuvat monella tapaa etäkohtaamisessa yhtä hyvin kuin lähitapaamisessa, mutta etäkohtaamisessa on myös tiettyjä erityispiirteitä. Se mahdollistaa myös kokonaan uusien työvälineiden ja menetelmien hyödyntämisen. Sosiaalialan palveluja tarjoavien organisaatioiden tärkeinä tehtävinä nousivat esiin kokemusten kerääminen ja jakaminen, tietoturva-asioista huolehtiminen sekä riittävän etäpalveluprosessia, työmenetelmiä ja etäteknologiaa koskevan koulutuksen ja osaamistason takaaminen ammattilaisille. Jotta uusia etäpalveluita voidaan ottaa käyttöön eettisesti ja tarvelähtöisesti, on eri toimijoiden ja palveluntarjoajien tärkeää jatkaa yksilöllisten etäpalvelujen kehittämistä, avointa kokemusten jakamista sekä edistää tähän liittyvää tutkimusta. Asiasanat: digitaalinen sosiaalityö, voimavarakeskeinen sosiaalityö, etäpalvelut, hyvät käytännöt, video- ja chat-kohtaaminen...
The purpose of this thesis was twofold: a. To investigate the experiences and views of social work professionals regarding digital and resource-oriented individual customer encounters in the social sector. b. To compile good practices related...

Tämä opinnäytetyö on muodoltaan laadullinen kehittämistyö, jonka tarkoitus oli selvittää virtuaalilasien soveltumista Laurea ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden käyttöön. Työn tavoitteena on madaltaa Laurea ammattikorkeakoulun kynnystä...

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön aiheeksi valikoitui perehdytys. Usein ajatuksena on yhä, että ”tekemällä oppii”, mutta tänä päivänä perehdytys on työelämässä hyvin tärkeässä asemassa. Kunnollisella perehdytyksellä saadaan ...

Etätyön tekemisen määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja monelle etänä työskentely saattoi olla täysin vieras käsite. Siirtyminen etätyöhön edellytti erilaisia laitteita ja toimivia yhteyksiä, mutta kaiken ...

Tässä kehittämismuotoisessa opinnäytetyössä kehitettiin digitaalisia yksilö- ja ryhmänohjaukseen sekä etäohjaukseen sopivia menetelmiä ja työkaluja sosiaalialan asiakasryhmien sekä työntekijöiden psykologisen joustavuuden ...