Haku
Viitteet 691-700 / 1151
Minä isonen ja pitenen, voin olla mummin kokoinen! : Luovat toiminnot lapsen ja perheen tukena siirryttäessä esiopetuksesta alkuopetukseen
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään Vantaan kaupungin päiväkodin esiopetusryhmän kanssa. Päätavoitteita olivat lapsen valtaistaminen sekä perheiden vuorovaikutuksen vahvistaminen nivelvaiheessa siirryttäessä esiopetuksesta...
This research was carried out in co-operation with a pre-school situated in the municipality of Vantaa. The major aims were to empower children, as well as find ways of interacting with these children's’ families during the transitional phase between pre-school and primary school. Functional methods such as art, drama exercises and storycrafting were utilised. The aim was to empower the children, thus enabling them to express their thoughts and expectations throughout the transitional phase. In order to accomplish these aims, child oriented approaches were used. In addition, we wanted to gain more experience in a work approach that was family centered and view ways of seeing how the whole family functioned while working with their children in the pre-school environment. The study was carried out by dividing the pre-school group into three smaller groups of 4 to 6 children. Each group took part into three functional sessions. As an addition to the small-group activities, we took part in the regular pre-school’s daily activities, which we observed. At the end of the period an exhibition for the parents was held, where the children's’ artwork was exhibited. This was a qualitative study based on personal notes taken during the study as well as employee feedback. For the working world, this thesis can offer a way of paying attention to families as a whole, and to support pre-school educational partnership, while in the transitional phase of pre-school and primary school....
This research was carried out in co-operation with a pre-school situated in the municipality of Vantaa. The major aims were to empower children, as well as find ways of interacting with these children's’ families during the transitional phase between pre-school and primary school. Functional methods such as art, drama exercises and storycrafting were utilised. The aim was to empower the children, thus enabling them to express their thoughts and expectations throughout the transitional phase. In order to accomplish these aims, child oriented approaches were used. In addition, we wanted to gain more experience in a work approach that was family centered and view ways of seeing how the whole family functioned while working with their children in the pre-school environment. The study was carried out by dividing the pre-school group into three smaller groups of 4 to 6 children. Each group took part into three functional sessions. As an addition to the small-group activities, we took part in the regular pre-school’s daily activities, which we observed. At the end of the period an exhibition for the parents was held, where the children's’ artwork was exhibited. This was a qualitative study based on personal notes taken during the study as well as employee feedback. For the working world, this thesis can offer a way of paying attention to families as a whole, and to support pre-school educational partnership, while in the transitional phase of pre-school and primary school....
Satutyöskentely päiväkodin leikkikulttuurin rikastajana
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
Opinnäytetyö oli toiminnallinen satuseikkailu, joka toteutettiin vantaalaisen päiväkodin 4-5 -vuotiaiden ryhmälle. Satuseikkailussa toimittiin ja leikittiin seitsemän toimintakerran ajan Taikametsässä, joka luotiin yhdessä lasten kanssa...
The idea behind this thesis was the possibility to enrich children´s play with fairy tales. It was a functional fairy tale adventure implemented with 4-5 year olds in kindergarten group in Vantaa. Adventure included seven guided gatherings with play...
The idea behind this thesis was the possibility to enrich children´s play with fairy tales. It was a functional fairy tale adventure implemented with 4-5 year olds in kindergarten group in Vantaa. Adventure included seven guided gatherings with play...
”Onneks meil on kaikilla oma kilta” : naisjäsenten tulkintoja A-kiltatoiminnasta
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
A-kiltatoiminta on järjestötoimintaa, joka on syntynyt täydentämään päihdetoipujien tarpeita virallisten hoitojen ja tukipalvelujen oheen. A-kiltojen perusperiaate on tarjota päihteetöntä toimintaa ja yhdessäoloa päiviin. A-kiltatoiminta on ollut varsin miesvoittoista ja tästä syystä A-Kiltojen Liitto ry on pitänyt tärkeänä saada tietoa siitä, mitä A-kiltatoiminta antaa naisjäsenille. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä A-kiltojen naisjäsenet saavat A-kilta-toiminnasta. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät sitouttavat naisia toimintaan ja millaisia ajatuksia ja kokemuksia heillä on A-kiltatoiminnasta.
Tutkimus oli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin fokusryhmähaastatteluna ja jonka analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Fokusryhmähaastatteluja oli kaksi, joissa yhteensä oli 14 A-kiltatoiminnassa mukana olevaa naista. Haastattelut toteutettiin A-kiltojen Liiton järjestämillä Naisten Voimavarapäivillä toukokuussa 2014.
Tuloksissa selvisi, että naisilla on erilaisia kokemuksia A-kiltatoiminnan miesvaltaisuudesta ja tasa-arvoisuudesta. Naiset toivat erityisesti esiin A-kiltatoiminnassa syntyneiden sosiaalisten suhteiden ja verkoston merkitystä. Samoin vertaistuki oli heille tärkeää. Tuloksissa tulivat esiin haastateltujen kuvaamina naisten ja miesten erilaiset tarpeet, jotka liittyvät A-kiltatoimintaan haastateltujen kuvaamina. Sukupuolieroja nähtiin toiminnallisuudessa ja vuorovaikutuksessa. Tutkimuksessa sukupuolijärjestelmä on yksi tärkeä näitä selittävä tekijä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää A-Kiltojen Liitossa sekä paikallisissa A-killoissa naistoimintaa kehitettäessä....
activities. The A guild activity has been distinctively male orientated. For this reason, The Federation of A guilds considered that it would be important to gather information on their women members. The objective of this thesis was to find what A guild...
activities. The A guild activity has been distinctively male orientated. For this reason, The Federation of A guilds considered that it would be important to gather information on their women members. The objective of this thesis was to find what A guild...
”Toivon, että mä saisin elää ja kasvaa omana ittenäni” Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia kuntoutuksesta ja liikunnasta
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
Mielenterveyshäiriöt ovat Suomessa yksi suurimmista syistä työkyvyttömyyseläkkeelle joutumiselle. Erilaiset mielenterveyshäiriöt voivat heikentää yksilön elämänlaatua ja johtaa jopa pysyvään toimintakyvyn heikkenemiseen. ...
Potkuri - lastensuojelua asiakkaan ehdoilla
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
Tässä opinnäytetyössä käsitellään Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin Potkuri-työryhmän asiakaskokemuksia. Potkuri tekee työtä huostaanotettujen ja Viertolan vastaanottokotiin sijoitettujen nuorten ja heidän perheidensä kanssa. Työn aikana nuoret asuvat kotona. Potkuri-työ kehittyi vuonna 2007 käynnistyneestä hankkeesta, joka on sittemmin juurtunut yhdeksi Viertolan vastaanottokodin työmuodoksi. Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa Potkuri-työmuodon hyödyllisyydestä ja tarjota työryhmälle kehittämisideoita. Tutkimusongelmilla haettiin vastauksia siihen, miten asiakkaat kokivat Potkuri-työn hyödyllisyyden ja miten työtä voidaan kehittää asiakaslähtöisemmäksi.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä viittä täysi-ikäistä Potkuri-työn läpikäynyttä asiakasnuorta ja/tai hänen huoltajaansa. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoidun rungon mukaisesti ja ne käsiteltiin aineistolähtöisesti teemoittelun ja luokittelun avulla. Tuloksista käy ilmi, että asiakaskokemukset olivat pääosin positiivisia ja työskentely vastasi pääosin asiakkaiden tarpeita. Asiakkaat olivat kokeneet saaneensa Potkuri-työstä riittävästi tukea. Kehittämistä vaativissa huonommissa asiakaskokemuksissa taustalla vaikutti Potkuri-työlle jäänyt verrattain lyhyt työskentelyaika. Tuloksista tehtiin johtopäätös, jonka mukaan lastensuojelun työskentelyssä asiakkaiden kuunteleminen ja heidän kokonaisvaltaisen tilanteensa kartoittaminen on yksi merkityksellisimmistä edellytyksistä toimivalle työskentelysuhteelle. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevien Potkuri-työ-asiakkaiden kanssa tehtävän työn lähtökohtia pohdittaessa....
This thesis deals with customer experiences related to Potkuri-work, which is part of the City of Vantaa’s reception home, Viertolan vastaanottokoti. Potkuri works with families and juveniles, who have been taken into care and placed to Viertolan...
This thesis deals with customer experiences related to Potkuri-work, which is part of the City of Vantaa’s reception home, Viertolan vastaanottokoti. Potkuri works with families and juveniles, who have been taken into care and placed to Viertolan...
Järvenpään kaupungin tukitoimimalli ja sen toteutuminen päiväkodissa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Hyvinkää
Sosiaalialan koulutusohjelma
Nyman, Maija
Säkkinen, Martta
Järvenpään kaupungin tukitoimimalli ja sen toteutuminen päiväkodissa
Vuosi 2014 Sivumäärä 51
Opinnäytetyömme käsittelee Järvenpään kaupungin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa käytettäviä tukitoimia ja niiden käyttöä työelämässä. Opinnäytetyön pääkysymyksenä on, miten Järvenpään kaupungin tukitoimimalli toteutuu Järvenpäässä sijaitsevassa päiväkodissa. Toinen, ensimmäiseen liittyvä kysymyksemme on, miten yhteistyö toimii prosessiin osallistuvien välillä. Tuomme Järvenpään tukitoimimallia näkyväksi kahden esimerkkitapauksen avulla. Opinnäytetyömme tutkimusmenetelmänä käytämme haastatteluja, jotka sopivat laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmäksi. Toteutimme kuusi haastattelua. Haastatellut henkilöt ovat Järvenpään kaupungin varhaiskasvatuksen henkilökuntaa ja kahden esimerkkitapauksen vanhempia. Haastatteluiden perusteella saimme hyvää tietoa ja kokemusta varhaiskasvatuksessa käytettävistä tukitoimista ja niiden käytöstä työelämässä. Näin pystymme myös vastaamaan työelämässä vastaan tuleviin haasteisiin. Haastattelut toivat esiin jokaisen haastateltavan subjektiivisen äänen tukitoimiprosessista ja sen toimivuudesta eri osapuolten välillä.
Haastatteluistamme käy ilmi, että kokonaisuudessaan Järvenpään kaupungin tukitoimimalli toteutuu hyvin tutkimuskohteenamme olleessa päiväkodissa. Lisäksi yhteistyö toimi sujuvasti kaikkien prosessiin osallistuvien välillä. Haastatteluissamme kasvattajat ja vanhemmat pitivät päivittäistä yhteistyötä tärkeänä, jotta molemmille osapuolille tulisi sama näkemys lapsen päivien kulusta. Opinnäytetyömme haastateltavien mukaan verkostoyhteistyöllä on ollut suuri vaikutus molemmissa tapauksissa. Haastatteluista nousi esiin myös se, että omahoitajajärjestelmä ja pienryhmätoiminta ovat arvokkaita toimintatapoja, jotka omalta osaltaan tukevat lasta tässä päiväkodissa.
Asiasanat: varhaiskasvatus, lapsen tukeminen, yhteistyö...
thesis deals with Järvenpää`s early childhood education and pre-school education available support measures and their use in working life. The main question of the thesis is how Järvenpää`s measure of support-model is implemented in the kindergarten...
thesis deals with Järvenpää`s early childhood education and pre-school education available support measures and their use in working life. The main question of the thesis is how Järvenpää`s measure of support-model is implemented in the kindergarten...
"Tää on just sitä mitä mä oon kaivannu!" : vasu-keskustelun kehittämistä Aapeli-Avoimessa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia Riihimäellä sijaitsevan avoimen varhaiskasvatusyksikön, Aapeli-Avoimen, vasu-keskustelua. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja kehittämisehdotuksia, joita Aapeli-Avoimen työntekijä voisi hyödyntää työssään. Tutkimuskysymykset olivat ”Miten Aapeli-Avoimen vasu-keskustelua voisi kehittää? Tarvitseeko sitä kehittää?”, ”Mikä on vasu-keskustelun merkitys Aapeli-Avoimessa?” ja ”Mitä hyötyä vasu-keskustelusta on Aapeli-Avoimessa?”. Saimme aiheeseen liittyvän tutkimuspyynnön suoraan Aapeli-Avoimen työntekijältä, jonka toive kyseisen keskustelukäytännön kehittäminen oli.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla kahta vasu-keskustelutilannetta Aapeli-Avoimessa sekä haastattelemalla Aapeli-Avoimen työntekijää ja neljää säännöllisesti siellä käyvää asiakasta. Haastattelumetodina käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut litteroitiin sanatarkasti ja analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Teoreettinen viitekehys tutkimuksessamme muodostuu vanhemmuudesta, avoimesta päiväkodista, varhaiskasvatuksesta sekä vasu-keskustelusta.
Tutkimuksen tuloksena on, että Aapeli-Avoimen vasu-keskustelussa ei ole radikaalia kehitettävää. Joitakin kehittämiskohtia on kuitenkin havaittavissa, kuten vasu-keskustelun markkinointi ja nimen sopivuus avoimeen päiväkotiin. Tarvetta vasu-keskustelulle on ja se koetaan hyödylliseksi; haastateltavat korostivat ulkopuolisen keskustelukumppanin merkitystä. Näkemyksemme mukaan tutkimusta avoimen päiväkodin vasu-keskustelusta tarvittaisiin vielä lisää ja jatkotutkimusmahdollisuuksia on monia....
The purpose of our thesis was to research ECEC-conversation in an early childhood education centre in Riihimäki. The goals of the thesis were to produce suggestions on how to develop the conversation system and to find out useful information...
The purpose of our thesis was to research ECEC-conversation in an early childhood education centre in Riihimäki. The goals of the thesis were to produce suggestions on how to develop the conversation system and to find out useful information...
Miten kuvallista ilmaisua toteutetaan pedagogisesti Espoon päiväkodeissa?
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Espoon kaupungin kanssa. Opinnäytetyön tutkimuskohteena olivat lastentarhanopettajien pedagogiset taidot kuvallisen ilmaisun ohjaamisessa varhaiskasvatuksessa, Espoon kaupungin...
How is visual expression pedagogically implemented in kindergartens in Espoo? The thesis was carried out in cooperation with Laurea University of Applied Sciences and the city of Espoo. The subject of the thesis is kindergarten teachers' pedagogical skills in teaching visual expression in early childhood education in Espoo. The thesis was carried out quantitatively and the responses were collected using an electronic questionnaire. The theoretical framework was based on topics and concepts related to visual expression in early childhood education. The thesis was focused on examining how kindergarten teachers implement visual expression pedagogically. Kindergarten teachers' experiences of visual expression were examined and compared to arguments presented in the theoretical framework. The goal of the thesis was to find out whether visual expression is pedagogically executed in Espoo's early childhood education. The results suggested that visual expression is taught pedagogically in Espoo. Based on the responses gained it can also be concluded that some of the information in the theoretical framework of the thesis was outdated while some remained up-to-date and in some kindergartens visual expression was taught differently, in example, not according to the theoretical framework of the thesis. Kindergarten teachers plan visual expression based on everyday life and holidays. In Espoo's early childhood education, visual expression complies with the framework of the principles of the early childhood education curriculum. Keywords: Early childhood education, art education, visual expression, kindergarten teacher...
How is visual expression pedagogically implemented in kindergartens in Espoo? The thesis was carried out in cooperation with Laurea University of Applied Sciences and the city of Espoo. The subject of the thesis is kindergarten teachers' pedagogical skills in teaching visual expression in early childhood education in Espoo. The thesis was carried out quantitatively and the responses were collected using an electronic questionnaire. The theoretical framework was based on topics and concepts related to visual expression in early childhood education. The thesis was focused on examining how kindergarten teachers implement visual expression pedagogically. Kindergarten teachers' experiences of visual expression were examined and compared to arguments presented in the theoretical framework. The goal of the thesis was to find out whether visual expression is pedagogically executed in Espoo's early childhood education. The results suggested that visual expression is taught pedagogically in Espoo. Based on the responses gained it can also be concluded that some of the information in the theoretical framework of the thesis was outdated while some remained up-to-date and in some kindergartens visual expression was taught differently, in example, not according to the theoretical framework of the thesis. Kindergarten teachers plan visual expression based on everyday life and holidays. In Espoo's early childhood education, visual expression complies with the framework of the principles of the early childhood education curriculum. Keywords: Early childhood education, art education, visual expression, kindergarten teacher...
3—5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatussuunnitelmien sisältö
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
Tässä laadullisessa tutkielmassa kartoitetaan ja kuvaillaan, minkälaista tietoa vantaalaisen päiväkodin 3—5-vuotiaiden lasten varhaiskasvatussuunnitelmat (vasut) tuottavat. Huomiota kiinnitettiin vasulomakkeen kohtiin lapsen puheenvuorosta, lapsen vahvuuksista sekä perheen ja päivähoidon sovituista toimintatavoista. Lisäksi tarkasteltiin perheen näkyvyyttä vasuissa. Opinnäytetyön aihe muotoutui yhteistyöpäiväkodin tarpeista. Tavoitteena oli tarjota uutta tietoa päiväkodin kehittämistyöhön ja varhaiskasvatussuunnitelmaprosessiin. Aineisto koostui 29 lapsen henkilökohtaisista varhaiskasvatussuunnitelmista, jotka oli kirjattu valmiiseen lomakepohjaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia.
Aineiston vasujen sisältöön vaikutti merkittävästi sekä lomakkeen rakenne että vasun laatimiseen osallistunut varhaiskasvattaja. Jokaisella kasvattajalla oli oma tyylinsä kirjata, minkä vuoksi saman kirjaajan vasut olivat keskenään samankaltaisia. Yksilöllisyyden huomioiminen ei tullut vahvasti esille, vaikka se on vasun tavoite. Lomakkeessa annetaan tilaa lapsen vahvuuksille, mutta samalla apukysymykset ohjaavat vasukeskustelun muihin asioihin, ja vahvuudet jäivät verraten vähälle huomiolle. Päiväkodin ja perheen sopimat toimintatavat jäivät vasuissa usein yleisluontoiselle tasolle. Kaikissa vasuissa esiintyi huomioita perheestä ja sen käytännöistä. Yli kolmasosaan vasuista ei ollut kirjattu lapsen puheenvuoroa, mikä antoi kuvan lapsen osallisuuden vähäisestä huomioimisesta. Yleisesti ottaen vasut olivat enemmän kuvauksia kuin suunnitelmia....
The purpose of this qualitative Bachelor’s thesis was to chart and describe information produced by individual ECEC (early childhood education and care) plans for children aged 3—5. The plans in the observed data were drawn up into a form used...
The purpose of this qualitative Bachelor’s thesis was to chart and describe information produced by individual ECEC (early childhood education and care) plans for children aged 3—5. The plans in the observed data were drawn up into a form used...
Hetki metsässä -Aistien-menetelmä opiskeluhyvinvoinnin tukena
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa ESR-rahoitteisessa Aistien – avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä – hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää moniaistisia oppimisympäristöjä, joissa...
This functional thesis was carried out in the ESR-funded project ‘With All Senses –Developing Open Learning Environments’ which is coordinated by Laurea University of Applied Sciences. The aim of the project is to develop a new pedagogical method...
This functional thesis was carried out in the ESR-funded project ‘With All Senses –Developing Open Learning Environments’ which is coordinated by Laurea University of Applied Sciences. The aim of the project is to develop a new pedagogical method...









