Haku
Viitteet 981-990 / 2228
Digitaalisuus sosiaaliohjaukseen sisältyvässä ammatillisessa kuntoutuksessa
(2019)
Digitaalisten työmenetelmien ja apuvälineiden hyödyntäminen sosiaaliohjauksessa on kasvanut viime vuosina. Ammatillinen kuntoutus on iso osa sosiaaliohjausta, ja siinä pystytään kattavasti hyödyntämään erilaisia digitaalisia välineitä. Ammatillinen kuntoutus on kuntoutumista tukeva prosessi, jossa keskiössä ovat osallisuuden, hoidon ja hoivan, koulutuksen, työssä jatkamisen, työhönpaluun ja työllistymisen osa-alueet. Kuntoutus etenee tarpeen tunnistamisesta arviointiin, suunnitelman laadintaan, päätöksiin sekä etuuksien ja palveluiden järjestämiseen. Lisäksi arvioidaan kuntoutujan ympäristöä koskevia toimenpiteitä ja seurataan prosessin etenemistä.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin työelämän yhteistyökumppanin työntekijöiden kokemuksia digitalisaation hyödyntämisestä asiakastyössä ja sosiaaliohjaukseen sisältyvässä ammatillisen kuntoutuksen uravalmennuksessa. Tavoitteena oli luoda valtakunnalliselle valmennusalayritys Katja Noponen Oy:lle uudenlainen tapa kehittää palveluja toimintaympäristöön, jossa toimitaan ensisijaisesti digitaalisesti.
Aihe opinnäytetyölle valikoitui Katja Noponen Oy:n tarpeesta saada työntekijöiden kokemuksia digitaalisesti toteutettavasta asiakastyöstä. Tutkimuskysymyksenä on: Miten sosiaaliohjaukseen sisältyvää ammatillista kuntoutusta työntekijöiden kokemusten mukaan toteutetaan digitaalisesti? Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui kolmesta pääkäsitteestä, sosiaaliohjaus, asiakaskokemus sosiaaliohjauksessa ja digitaalisuus asiakastyössä. Sosiaaliohjauksen teoriaosuudessa käsitellään ammatillista kuntoutusta ja ammatillisen kuntoutuksen toteuttamista osana sosiaaliohjausta sekä ammatillisen kuntoutuksen prosessia.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa teemoiksi muodostuivat tekijät, jotka tukevat tai estävät hyvän asiakaskokemuksen toteutumista digitaalisesti toteutettuna ja tekijät, joita voidaan kehittää digitaalisesti toteutettavassa asiakastyössä. Kaikki tutkimushaastattelut (n=5) toteutettiin yksilöhaastatteluina.
Opinnäytetyön tulokset vastasivat tutkimuskysymykseen, miten sosiaaliohjaukseen sisältyvää ammatillista kuntoutusta toteutetaan työntekijöiden kokemusten mukaan digitaalisesti. Tulosten mukaan hyvää digitaalista asiakaskokemusta tukee ammattitaito ja digitaalinen toimintaympäristö ja estää työympäristön haasteet, ennakkoasenteet ja ammattitaidottomuus. Kehittämisen kohteina pidetään esimerkiksi työympäristöä ja ammattitaitoa. Digitaalisten palveluiden kautta taataan asiakkaille tasavertainen mahdollisuus osallistua asiakasohjaukseen riippumatta ajasta, paikasta tai maantieteellisestä sijainnista. Digitaalisuuden kautta myös työntekijät pystyvät käyttämään aikansa mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja ekologisesti. Työelämän yhteistyökumppanille digitalisaatio tarjoaa kokonaan uuden palvelumallin.
Asiasanat: sosiaaliohjaus, digitalisaatio, ammatillinen kuntoutus...
to this thesis is based on the worklife partner`s idea and need to get information from the employees about the client work that has been carried out digitally. The research question is: how is the professional rehabilitation as a part of social guidance carried...
to this thesis is based on the worklife partner`s idea and need to get information from the employees about the client work that has been carried out digitally. The research question is: how is the professional rehabilitation as a part of social guidance carried...
Lyömätön tie -väkivallan katkaisuohjelman® merkitys väkivallan tekijöille
(2019)
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yhteiskunnallisella tasolla yleinen ilmiö, minkä vuoksi rikosoikeudellisen vastuun lisäksi myös väkivaltaiseen käyttäytymiseen apua tarjoaviin palveluihin panostaminen olisi tärkeää. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työelämäkumppanin Lyömättömän Linjan Lyömätön tie- väkivallan katkaisuohjelman® merkityksellisyyttä asiakkaiden muutosprosessissa kohti väkivallattomuutta. Tavoitteena oli saada palvelua käyttävien asiakkaiden kehittämisehdotuksia palvelulle, joiden pohjalta Lyömätön Linja voisi tarkastella ja kehittää palvelua. Lyömätön Linja on järjestö, jonka tarkoituksena on auttaa miehiä, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa lähisuhteessa.
Aihe opinnäytetyölle valikoitui Lyömättömän Linjan tarpeesta saada rehellisiä kokemuksia palvelusta ilman työntekijän läsnäolon vaikutusta vastauksiin. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat “Millainen merkitys palvelulla on ollut asiakkaan muutosprosessissa kohti väkivallattomuutta?” ja “Millä tavoin asiakas kehittäisi palvelua?”.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui lähisuhdeväkivallan, väkivaltatyön, muutosprosessin, kohtaamisen ja vertaistuen käsitteistä. Väkivaltatyön teoriaosiossa käsitellään Lyömättömän Linjan työskentelyperiaatteita ja muutosprosessiin ohjaavia tekijöitä. Muutosprosessin kannalta olennaisina tekijöinä näyttäytyivät kohtaaminen ja vertaistuki.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui ryhmämuotoinen teemahaastattelu, jossa teemoiksi muodostuivat palvelun merkitys asiakkaan muutosprosessissa ja palvelun kehittäminen. Teemahaastattelu toteutettiin osana yhtä Lyömättömän Linjan Veturi-ryhmän tapaamiskertaa. Aineisto analysoitiin tutkimuskysymys kerrallaan aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan Lyömätön tie -väkivallan katkaisuohjelma® koettiin kokonaisuudessaan hyödylliseksi. Tuloksista oli nähtävissä monia eri palveluun liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttivat kokemukseen palvelusta. Palveluprosessin jokaisella vaiheella koettiin olevan merkitystä. Vahvimmin muutosprosessin etenemistä tukeviksi tekijöiksi koettiin kohtaaminen, ohjaajan kanssa keskustelu ja vertaistuki. Hyvällä kohtaamisella oli vaikutusta koko prosessin jatkumisen kannalta. Ohjaajalle keskustelu auttoi oman tilanteen läpikäymisessä, jonka ansiosta muutosprosessissa oli mahdollista edetä. Vertaistuki koettiin lähes tärkeimmäksi osaksi palvelua.
Asiakkaiden kokemuksiin pohjautuvat kehittämisehdotukset liittyivät tapaamisten asiakaslähtöisyyteen, palvelun ja ryhmätapaamisten kestoon, ohjaajan rooliin ja puolison rooliin osana palvelua. Ryhmätapaamisten sisällön toivottiin lähtevän enemmän asiakkaiden tarpeista ja palvelun keston toivottiin olevan pidempi. Ohjaajalla koettiin olevan suuri rooli palvelussa ja asiakkaan muutosprosessissa, mutta myös kehitettävää löytyi. Myös puolison roolia osana palvelua korostettiin ja toivottiin sen vahvistamista.
Asiasanat: Lähisuhdeväkivalta, väkivaltatyö, vertaistuki...
Domestic violence is a common phenomenon in Finland which is why it would be important to invest in services that offer help to people who are violent in addition to criminal responsibility. The purpose of this thesis was to discover the importance...
Domestic violence is a common phenomenon in Finland which is why it would be important to invest in services that offer help to people who are violent in addition to criminal responsibility. The purpose of this thesis was to discover the importance...
Poissaoloihin puuttuminen Vihdin perusopetuksessa : poissaolomallin kehittäminen
(2019)
Valtio käynnisti lapsi- ja perhepalveluiden kärkihankkeen vuonna 2016. LAPE-hankkeen keskeisiä tavoitteita oli uudistaa lasten ja perheiden palvelut paremmin vastaamaan tarvetta. Vihdin kunta osana LAPE Uusimaata lanseerasi ...
Asiakastyytyväisyyskysely kehitysvammaisten asumisyksikköön
(2019)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa kehitysvammaisten asumisyksikön asukkaille asiakastyytyväisyyskysely, joka mittasi asiakkaiden tyytyväisyyttä yrityksen palveluita kohtaan. Opinnäytetyön ...
Hässäkästä hallituksi - Tukihenkilötyö yhdistys ry kohti Green Care -laatumerkkiä
(2019)
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Tukihenkilötyö yhdistys ry, jonka tarkoituksena on pyrkiä tukemaan moniongelmaisten asiakkaidensa elämänlaatua ja päihteettömyyttä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Tukihenkilötyö ...
Tavoitteena ehyt kasvun ja oppimisen polku: Yhteistyökäytänteet Porvoon esiopetuksessa
(2019)
Nykyisin ajatellaan, että elämänmittaisen opinpolun alkupiste on varhaiskasvatuksessa, josta esiopetuksen kautta siirrytään perusopetukseen. Esiopetus, vaikka onkin oma itsenäinen ja tärkeä vaiheensa lapsen elämässä, toimii ...
Liikuntakerho osana perhekuntoutusta
(2019)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää perhekuntoutuksen asiakasperheille liikuntatoimintaa ja arvioida tällaisen toiminnan soveltuvuutta perhekuntoutusympäristöön. Opinnäytetyö toteutettiin SOS-Lapsikylä Vantaan...
"Ettei tarttis olla kaikki niin törkeen vakavaa!" : Työyhteisön vuorovaikutuksen tukeminen draaman keinoin
(2019)
toteutettiin sekä pari- että ryhmäharjoituksina. Ohjauskertojen pääteemat olivat vuorovaikutus, kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen sekä työhyvinvointiin liittyvät omat rajat. Opinnäytetyö toteutettiin pääkaupunkiseudulla toimivaan nuorisotyön yksikköön...
Perehdyttäminen uuteen työhön osana työn kehittämistä Kylmäkosken vankilassa
(2019)
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia sitä, miten kehittää ja parantaa laadullisesti varsinkin määräaikaisen henkilökunnan työhön perehdyttämistä Kylmäkosken vankilassa. Lisäksi tutkittiin miten parantaa henkilökunnan ...
Päiväkodin johtajien näkemyksiä lyhytaikaisten sijaisten vaikutuksesta varhaiskasvatuksen laatuun
(2019)
, työyhteisön toimintakulttuurista, sijaisuudesta, varhaiskasvatuksen johtamisesta ja varhaiskasvatuksen laadusta. Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus ja sen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla viittä Vantaan kaupungin päiväkodin johtajaa. Opinnäytetyön...
The aim of the thesis was to examine how day care management experience short-term child care substitutes’ effect on the quality of early childhood education (ECE). The target was to chart how short-term replacements affect the quality of ECE and how the day care management experience and view the subject. The goal of the thesis was also to determine the possibilities of the day care management to influence the quality of these temporary arrangements. The theoretical framework for the thesis consisted of early childhood education, including teamwork, working culture of the work community and replacement, the management of early childhood education and the quality of early childhood education. The thesis is a qualitative study and the data was collected by thematically interviewing five early childhood education managers from Vantaa. Theme interviewing was chosen as the method because of the aim of the thesis. The data was analysed with data-based content analysis. The thesis was carried out in co-operation with Talentia ry which is a union of professional social workers. Talentia ry was founded in 1949 and it has more than 25 000 members. The results show that short-term replacement affects the quality of ECE. The differences between individual substitutes were the main factors in ECE quality according to the managers’ descriptions. It was considered that the replacement situation affects the arrangements of the day and the structure of the curriculum for the day. The employees must make decisions on how the day is carried out and how the work is shared. The presence of the substitute can affect the children, caretakers and personnel in many different ways. The managers’ possibilities to have an influence on the quality of the substitute situation were visible before, after as well as in the situation. As a conclusion different solutions can be developed to maintain quality in substitute situations....
The aim of the thesis was to examine how day care management experience short-term child care substitutes’ effect on the quality of early childhood education (ECE). The target was to chart how short-term replacements affect the quality of ECE and how the day care management experience and view the subject. The goal of the thesis was also to determine the possibilities of the day care management to influence the quality of these temporary arrangements. The theoretical framework for the thesis consisted of early childhood education, including teamwork, working culture of the work community and replacement, the management of early childhood education and the quality of early childhood education. The thesis is a qualitative study and the data was collected by thematically interviewing five early childhood education managers from Vantaa. Theme interviewing was chosen as the method because of the aim of the thesis. The data was analysed with data-based content analysis. The thesis was carried out in co-operation with Talentia ry which is a union of professional social workers. Talentia ry was founded in 1949 and it has more than 25 000 members. The results show that short-term replacement affects the quality of ECE. The differences between individual substitutes were the main factors in ECE quality according to the managers’ descriptions. It was considered that the replacement situation affects the arrangements of the day and the structure of the curriculum for the day. The employees must make decisions on how the day is carried out and how the work is shared. The presence of the substitute can affect the children, caretakers and personnel in many different ways. The managers’ possibilities to have an influence on the quality of the substitute situation were visible before, after as well as in the situation. As a conclusion different solutions can be developed to maintain quality in substitute situations....









