Haku

Toteutin opinnäytetyöni Havukosken nuorisotalolla. Ohjasin yhdessä nuorisotyöntekijän kanssa monikulttuurisen tyttöryhmän. Tarve ryhmälle oli noussut nuorisotalolta. Ohjasin yhdeksän toimintakertaa helmi- maaliskuussa 2006. Opinnäytetyöni oli luonteeltaan toiminnallinen. Opinnäyteprosessini koostui toimintakertojen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Työn teoreettisena taustana toimi Ofra Ayalonin Basic ph, joka on kattava selitysmalli ihmisen selviytymiskeinoista. Ayalon jakaa ihmisen selviytymiskeinot kuuteen ulottuvuuteen: uskomuksiin ja arvoihin, tunteisiin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, mielikuvitukseen, kognitioihin ja fysiologiseen ulottuvuuteen. Kuvaan työni teoriassa nuoruutta ikävaiheena ja puhun identiteetistä, jonka kehittyminen on oleellista nuoruudessa. Vertaistuki ja nuoren omat elämänhallintakeinot ovat myös tärkeä osa monikulttuurisen nuoren hyvinvointia. Toimintakerroilla tarkastelimme yhdessä erilaisia, tyttöjen toiveiden mukaan suunniteltuja teemoja: omia rooleja ja itseen kohdistuvia odotuksia, kulttuurien eroja, tulevaisuuteen liittyviä asioita sekä yksilöllisiä selviytymistapoja. Toimintaan mahtui monenlaisia tapoja toimia: muun muassa minäpuun piirtämistä, roolikartan tekemistä, tanssimista, musiikin kuuntelemista ja hauskan pitoa. Toiminnan ohessa keskustelimme ja pohdimme teemoihin liittyviä asioita. Tavoitteenani oli suunnitella, ohjata ja arvioida toiminnallinen ryhmä. Halusin ohjata ryhmää dialogisesti ja innostavasti. Toiminnan tavoitteena oli, että ryhmäläiset tiedostaisivat yksilölliset tapansa selviytyä arjessaan ja, että he saisivat ja antaisivat ryhmässä vertaistukea. Arviointitapoina käytin osallistuvaa havainnointia, päiväkirjan pitämistä, toiminnan tuotoksia sekä alku ja loppukyselyitä. Monikulttuurisesta tyttöryhmästä saamani palaute oli positiivista. Tytöt pitivät ryhmästä ja tavastani ohjata heitä. Ryhmän toiminta tuki ryhmäläisten välistä vertaistukea ja he tiedostivat toiminnan aikana omia selviytymistapojaan. Tytöt kokivat saaneensa ryhmässä ja sen jälkeen tukea toisiltaan. Ryhmän toiminta koettiin innostavana. Tytöt kokivat, että toiminta oli sellaista kuin he toivoivat ja odottivat....
together with the youth worker for a multicultural girl group. Demand for the group came up from the local youth center. We gathered 9 times between February and March on 2006 where I instructed different kind of activities for the girls. The thesis process...

Opinnäytetyöni olen tehnyt aiheesta asiakkaiden kokemuksia opioidikorvaushoidosta. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia, mitä mieltä korvaushoidon asiakkaat ovat saamastaan hoidosta, ja toteutuuko asiakaslähtöisyys opioidikorvaushoidossa. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Työni lähdemateriaalin hain internetistä A-klinikkasäätiön ylläpitämältä päihdelinkki-keskustelupalstalta ja päihdeasiamiehen yhteydenottotilastoista koskien korvaushoitoa. Päihdelinkki-keskustelupalstalta hain 120 yksittäistä kommenttia koskien korvaushoitoa vuosilta 2007- 2009. Opinnäytetyöni teoreettisessa osuudessa käsittelen huumausaineita, huumausaineriippuvuutta, huumeidenkäytön eri muotoja, erityisesti ongelmakäyttöä, huumausainepolitiikkaa ja korvaushoidon syntyä Suomessa. Lisäksi esittelen muita korvaushoidosta tehtyjä tutkimuksia. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että asiakkaat eivät ole pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Tulokset todistavat, että asiakaslähtöisyys ei toteudu tämän päivän korvaushoidossa. Asiakkaat kokevat, että heitä ja heidän omia tavoitteitaan ei kuulla hoidossa. Korvaushoitopaikan ja asiakkaan omat tavoitteet eivät kohtaa. Myös psykososiaalisen kuntoutuksen puute näkyi tuloksissa. Asiakkaille ei ole tehty lain edellyttämiä kuntoutus/ hoitosuunnitelmia. Asiakkaat kaipaavat myös enemmän keskustelua ja neuvontaa, koska heidän mukaansa aika hoidossa menee vain lääkkeen jakoon. Tulokset kertovat myös, että osa asiakkaista on tyytyväisiä saamaansa hoitoon, mutta nämä asiakkaat eivät tuo mielipiteitään julki. Monelle korvaushoito on elämän pelastava kokemus....
the treatment they had received, and whether the client-oriented approach was realised in ORT in general. The research material of this qualitative thesis was collected from Päihdelinkki discussion forum on the internet, administrated by the A-Clinic Foundation...

teoriaviitekehys perustuu sekä kasvokkaisen että verkkovuorovaikutuksen teoriaan, sekä aikaisempiin tutkimuksiin nuorten internetin käytöstä. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Vantaan kaupungin Nuorten työpajojen kanssa, ja siihen osallistui vapaaehtoisesti neljä...
Friendship network - four youngsters' thoughts about friendship on the Internet The research problem of this thesis was to find out how networked media, that is, different web pages, devices, and services promote juvenile friendship maintenance. The main purpose of the thesis was to present an alternative viewpoint to the negative preconception of youngsters' use of the Internet by studying juvenile Internet utilization. Answers to the research problem were sought with three specified questions: What is friendship and what things are characteristic to it, what kind of opportunities does networked media create for friendship, and which friendship-related needs are fulfilled through networked media, and how are these needs being satisfied? The theoretical part of this qualitative thesis is based on theories about both face-to-face and computer-mediated communication, and earlier research on adolescent Internet use. The research was conducted in co-operation with the City of Vantaa and its workshops for young people. Four people, aged from 17 to 21, volunteered to participate in this piece of research. Each of the participants kept an Internet diary for one week, and after that, they were interviewed with semi-structured interview. According to the results, friendship represents different things for youngsters. Even though friends and friendship were experienced important in unison, and the things that belong to them, like reciprocity, closeness, and trust were similarly experienced, the definition of a friend and a pal were differently understood. The similarities and differences of these concepts were explained with the level of closeness. Networked media, according to the results, create a possibility for both close and superficial interaction. The level of interaction is affected by possibilities created by the instrument and needs of the conversationalists. Needs that belong to friendship, like closeness or being and getting along, actualize partially also through computer-mediated communication, but computer-mediated communication was not experienced as meaningful as face-to-face interaction. Even though networked media meet the requirements for meeting new people, the participants based their computer-mediated communication on already created and ongoing friendships. According to the results, networked media support maintaining these youngsters' friendships by being an economical instrument with various ways to interact, and the use of which does not depend on time or place. Networked media were experienced as a useful and economical instrument in maintaining friendships, but they were not experienced as particularly important. Thus, their role in maintaining friendships is purely functionally oriented. Despite the supportive viewpoint, the participants of this piece of research appreciated and emphasized the meaning of face-to-face interaction....

Opinnäytetyöni tarkoituksena on lisätä lasten tietoisuutta ympäristöstä ja kestävästä elämäntavasta sekä innostaa lapsia toimimaan yhdessä yhteisten tavoitteiden suuntaan ympäristökasvatuksen keinoin. Toiminnan avulla on ...

Opinnäytetyömme käsittelee Pienperheyhdistyksen Mummila- toimintaa. Opinnäytetyömme tavoitteena on selvittää Mummila- toiminnassa mukana olevien toimintaan lähtemisen syitä ja heidän näkemyksiään toiminnan vaikutuksesta lapsen kasvuun ja kehitykseen. Aiheemme kautta Mummila- toiminta voi kehittää toimintaansa vastaamaan paremmin ihmisten tarpeisiin. Opinnäytetyömme on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkielma. Teoreettinen viitekehyksemme muodostuu lapsen kasvusta ja kehityksestä, kasvatuskumppanuudesta ja vapaaehtoistoiminnasta. Kasvatuskumppanuusosion alla käsittelemme tarkemmin isovanhemmuutta ja kummiutta. Tutkimusmenetelmänä käytimme yksilöhaastatteluja teemahaastattelun muodossa. Haastattelimme yhteensä neljää henkilöä: kahta kummimummia ja kahta toiminnassa mukana olevaa äitiä. Tavoitteenamme oli selvittää haastattelujen avulla miksi ihmiset lähtevät toimintaan mukaan ja kuinka he näkevät toiminnan tukevan lapsen kasvua ja kehitystä. Pyrimme myös saamaan selville Mummila- toiminnan kehittämiskohteita ja tulevaisuuden tarpeita. Tärkeimpinä tuloksina haastatteluaineistosta nousi esille, että Mummila- toimintaan mukaan lähtemisen syinä olivat elämäntilanteen muutos sekä halu kolmen sukupolven yhteistyöhön. Haastateltavat näkivät toiminnan positiivisena asiana lapsen kasvulle ja kehitykselle. Erityisesti normaalin arjen kokemuksien jakaminen yhdessä kummimummin kanssa nähtiin tärkeänä. Haastetta suhteeseen haastateltavien mukaan toi tapaamisen kertojen väheneminen lapsen ja kummimummin välillä. Tärkeää kuitenkin haastateltavien mukaan on, että kummimummit ovat edelleen mukana lasten elämässä. Opinnäytetyömme pohjalta Mummila- toiminnan kehittämisessä tuli esille toiminnan monipuolistaminen, tiedottamisen lisääminen ja kokopäiväisen työntekijän saaminen toiminnan kehittämiseksi....
arranged by Pienperheyhdistys ry. Its purpose was to collect information about the reasons why people participate in the Mummila activity and how they see the effect of such activity on child's growth and development. This thesis provides information...

Opinnäytteen tavoitteena oli selvittää Mankkaan asukaspuiston asiakastyytyväisyyttä sekä löytää mahdollisia kehittämiskohteita. Mankkaalla asukaspuisto on uusi kunnallinen palvelumuoto, jonka asiakkaiden tyytyväisyyttä ei ole aikaisemmin tutkittu. Opinnäytteen keskeinen tutkimuskysymys oli hyvin konkreettinen: Kuinka tyytyväisiä asiakkaat ovat Mankkaan asukaspuiston palveluihin ja millaisia kehittämisehdotuksia heillä on toiminnan suhteen. Mankkaan asukaspuiston käyttäjiltä kysyttiin mm. kuinka eri-ikäisten lasten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kehitys on huomioitu asukaspuistossa ja miten asukaspuistotoiminta heidän mielestään tukee sosiaalista verkostoitumista ja tarjoaako se vertaistukea lasten kasvattamiseen. Tutkielman lähtökohta oli se, että toiminnan laatua voidaan parantaa tyytyväisyyskyselyn tuottaman tiedon avulla. Kyselyllä pyrittiin selvittämään toiminnan vahvuuksia ja löytämään kehittämisehdotuksia, joilla toimintaa voidaan konkreettisesti parantaa ja saada vastaamaan parhaiten asiakaskunnan tarpeita. Teoreettisena lähtökohtana olivat lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen, kasvatuskumppanuuden sekä laadun teoriat. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella. Tutkielman tuloksissa käy ilmi, että Mankkaan asukaspuiston asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä asukaspuiston toimintaan, mutta heidän vastauksistaan nousi myös konkreettisia kehityskohteita, kuten ulkotilojen turvallisuus ja toimivuus sekä toiminnan sisältö. Tutkielma antaa asukaspuiston henkilökunnalle tietoa siitä, miten asiakkaat arvottavat tarjottuja palveluita. Lisäksi tutkielma antaa henkilökunnalle tietoa siitä, miten hyvin asukaspuiston toiminta-ajatus ja asukaspuiston asiakkaiden arvomaailma ja odotukset kohtaavat. Kyselyn pohjalta asukaspuiston toimintaa on mahdollista kehittää enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaan suuntaan....
new way of municipal client service, and the client satisfaction of residents' park users has not been investigated before. The key question of the thesis was concrete: how satisfied the clients are with the services of Mankkaa residents' park...

Tämä tutkimus on osa Laurea - ammattikorkeakoulun Taide ja työhyvinvointi – hanketta sekä hankkeen yhteydessä toimivaa Lupa löytää uutta – projektia. Projektissa toimii yhteistyökumppaneina Laurea – ammattikorkeakoulu, ...

Tämä opinnäytetyö käsittelee varhaiskasvatusta, kasvatuskumppanuutta ja monikulttuurisuutta. Sosiaalinen vahvistaminen pääkaupunkiseudun monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa -hanke (Moniku) toimi vuosina 2005-2007. Opinnäytetyömme on osa Moniku...
Employees´ views on educational partnership with Russian and Somalia speaking parents in day-care centres Our thesis discusses early childhood education, educational partnership and multiculturalism. The Social Strengthening in the Multicultural Early Childhood Education of the Capital Region Project (Moniku) was carried out in 2005-2007. Our thesis is one part of the final evaluation of Moniku project. The project aims to increase the multicultural know-how of day-care employees. One goal for the Moniku day-care centres was to develop educational partnership. In data-gathering we emphasized solution-centred knowledge which would develop educational partnership. The aim of this thesis is to examine the views of the workers in day-care centres on educational partnership with Russian and Somalian speaking parents. We investigate how educational partnership works with those language groups. We also investigate how parents are involved in day-care centres´ activities. The aim of our thesis is to contribute to the development of educational part-nership. The material for our thesis was gathered from three Moniku day-care centres in Espoo by interviewing four day care nurses and six kindergarten teachers. The interviews were conducted as group interviews, which were analyzed by using content analysis. The questions in our interviews correspond to the research questions from the Moniku project. The questions come from two main themes, which are participation and functionality in educational partnership. The introductory theme was definition on educational partnership According to day-care centres´ employees, educational partnership is generally functional. The matters that do function were parents’ positive attitudes to supporting children’s development and participation in certain forms of co-operation. The matters that do not function are introversion, distrust, simplicity of co-operation and some parents´ lack of participation and understanding. However, the employees do not think that these matters would hinder co-operation. The factors that affect educational partnership are language, culture, resources and know-how. The employees emphasized these matters also in suggestions for improvements for educational partnership. The employees also wish more interaction with parents as well as families’ participation in orientation periods. The workers involve the parents into the day-care centres´ activities with familiarizing them to them and supporting the participation of the parents. Supporting the participation of the parents involves considering diversity and taking language and culture differences into account. The day-care centres in our study have coherent practises and methods for co-operation with multicultural families. However, many issues affect the educational partnership with multicultural families. All of these issues cannot be eliminated by the workers in day-care centres. Language differences are the most important factors that affect educational partnership, and they make the workers feel inadequate. The workers in day-care centres should get more support for language differences. Key words: early childhood education, multiculturalism, educational partnership...

päiväryhmätoimintaa. Varvarassa toimii kaksi äiti-lapsi-ryhmää noin puolen vuoden ryhmäjaksoissa kerrallaan sekä jälkihuoltoryhmä. Keskimäärin asiakkuudet kestävät kahdesta kolmeen ryhmäkautta. Tämä opinnäytetyö esittelee Varvaran toimintaa. Työn lähtökohtana...
and the after care group. Families are clients approximately from two to three semiannual group periods. This thesis introduces Varvara’s activity. The starting point is a research setting defined in concert with Varvara staff team and the management group...

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, miten päiväkoti Aarteen työntekijät ja vanhemmat ymmärtävät kasvatuskumppanuuden. Lisäksi selvitimme, minkälaista tukea vanhemmat toivoivat päiväkodilta ja henkilökunnan kanssa toteutettavalta kasvatuskumppanuudelta ja vastasiko päiväkoti näihin tarpeisiin. Halusimme myös saada tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat kasvatuskumppanuuden onnistumiseen ja miten siinä on onnistuttu. Tarkoituksenamme oli myös saada vanhemmilta mahdollisia kehittämisehdotuksia, joita päiväkodin henkilökunta voi hyödyntää tulevaisuudessa. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineistomme on kerätty vanhemmille ja päiväkodin henkilökunnalle lähetetyillä kyselylomakkeilla, jotka koostuivat avoimista kysymyksistä. Uusimme vanhempien kyselyn, koska vastausprosentti jäi hyvin pieneksi ensimmäisellä kerralla. Lisäksi olemme käyneet päiväkodin henkilökunnan kanssa aihetta syventäviä keskusteluja useamman kerran. Teoriaosuudessa olemme avanneet käsitteitä kasvatuskumppanuus ja vuorovaikutus, varhaiskasvatus ja päivähoito. Käsittelemme kasvatuskumppanuutta varhaiskasvatuksen sekä ammatillisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Lisäksi kasvatuskumppanuutta tarkastellaan lapsen ja vanhemman näkökulmista. Päivähoitoa olemme käsitelleet yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Työntekijöiden mukaan kasvatuskumppanuus on ennen kaikkea lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhempien vastauksissa oli enemmän hajontaa, mutta pääasiassa kaikki vanhemmat sanoivat, että kasvatuskumppanuus on vanhempien tasaveroista kuuntelemista ja heidän näkemyksiään tulee huomioida. Vanhemmat toivovat työntekijöiltä tukea, keskusteluja sekä käytännön vinkkejä, mikäli ongelmia ilmenee. Pääsääntöisesti vanhemmat olivat tyytyväisiä saamaansa tukeen ja uskoivat, että apua saa jos tarvetta ilmenee. Työntekijöiden mukaan kasvatuskumppanuuden onnistumiseen vaikuttaa keskeisinä tekijöinä kiireettömyys ja sitoutuminen. Vanhemmat mainitsivat keskeisinä asioina työntekijöiden kiinnostuksen lapsesta ja ongelmista puhumisen. Vanhemmat pääsääntöisesti pitivät päiväkodin henkilökuntaa ammattitaitoisena. Vanhemmilta tuli useita kehittämisehdotuksia tiedonkulkuun liittyen ja siihen, kuinka parantaa päivän sisällöstä tiedottamista....
of the thesis process was to find out, what kind of support parents hoped from the day care centre, also in terms of partnership in ECEC between day care employees and parents, and whether the day care managed to meet those demands. Also, we wanted to have...