Haku

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia asunnottomuutta kokeneiden Vertais- ja vapaaehtoistoimintakeskus Vepan kävijöiden kokemuksia köyhyydestä. Tavoitteena oli tuoda esiin uutta kokemuksellista tietoa asunnottomuutta ...

Tämä opinnäytetyö on tuotettu Lastenliitto ry:lle. Opinnäytetyönä luodun materiaalin tarkoitus on tukea lasten osallisuutta sekä ohjaajien kehittymistä. Samalla tavoitteena oli luoda yhteneväinen linjaus toteutettavista osallisuuden menetelmistä...

Tämän tutkimuksellisen kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää ja kuvata sosiaalialalla toimivan Houppi Oy:n Muutosmatka-ohjelman teoreettinen perusta. Hyvinvoinnin kokemus on yksilöllinen. Siihen vaikuttavat mm, ...

Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimintakertoja ja tutkia niiden toimivuutta Loisto setlementti ry:n Silmu-toiminnalle tulevaisuuden käyttöön. Silmu-toiminta tukee nuorta vanhemmuutta, turvallisen ...

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli murtaa puhumattomuutta miehiin kohdistuvasta parisuhdeväkivallasta naisen ollessa väkivallan tekijä ja tuoda esille keinoja ilmiön tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja auttamistyöhön. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää parisuhdeväkivaltaa heterosuhteessa kokeneiden miesten kokemuksia avun saannista. Lisäksi tutkittiin millaisia kokemuksia parisuhdeväkivallan parissa työskennelleillä tai sitä tutkineilla asiantuntijoilla on parisuhdeväkivaltaan puuttumisesta miesuhrien kohdalla. Opinnäytetyön tietoperusta on rakennettu miesuhrin näkökulmasta ja se koostuu parisuhdeväkivallasta ilmiönä, sen monista muodoista ja yleisyydestä tilastojen valossa. Esille tuodaan parisuhdeväkivallan eri selitysmalleja, seurauksia, lainsäädäntöä ja rikosprosessia. Tietoperustassa keskeinen aiheteema on myös väkivaltatyö, sisältäen parisuhdeväkivallan tunnistamisen, puheeksi ottamisen sekä parisuhdeväkivallan kokijan, tekijän ja näkijän auttamisen. Lopuksi esitellään muutamia Suomessa toimivia auttavia tahoja. Puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla saatu tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Uhrihaastatteluissa kokemus avunsaannista oli hyvin yhtenäinen ja niissä toistuivat eriarvoisuus ja tunne siitä, että he eivät ole tulleet kuulluiksi. Miesuhrien kokemuksissa tulivat esille henkinen ja fyysinen väkivalta sekä erittäin voimakkaasti huoltokiusaaminen ja vieraannuttaminen. Miehet toivoivat, että parisuhdeväkivaltaan suhtauduttaisiin sukupuolineutraalisti ja heitä kohdeltaisiin tasavertaisina vanhempina erotilanteissa. Asiantuntijoiden haastatteluissa esille nousi parisuhdeväkivaltailmiön ymmärtämisen tärkeys. Ilmiön ymmärtämisen myötä ammattilaisten on helpompi tunnistaa väkivaltaa, ottaa se puheeksi ja tarjota uhrille oikeanlaista ja oikea-aikaista apua. Lisäksi asiantuntijat toivoivat aiheestamme enemmän julkista keskustelua, jotta miesuhrit, ammattilaiset ja koko yhteiskunta tunnistaisivat ilmiön paremmin. Parisuhdeväkivaltaan puuttuminen on jokaisen velvollisuus. Jatkotutkimuksiksi ehdotamme, että huoltokiusaamista ja vieraannuttamista tutkittaisiin parisuhdeväkivallan kontekstissa. Lisäksi tulisi tutkia, miten miesten isyyttä voisi vahvistaa, jotta he kokisivat olevansa tasa-arvoisia vanhempia äitien rinnalla. Olisi myös hyvä tutkia, miten vanhemmat saataisiin ymmärtämään, että erotilanteessa vanhemmuus jatkuu ja lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa....
of the thesis was built from the perspective of a male victim and it comprised of intimate partner violence as a concept, its many forms and prevalence in the light of statistics. Different explanatory models, consequences, legislation and the criminal process...

Vuoden 2018 muutos laissa ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) mahdollisti ammatillisen koulutuksen osaamisen hankkimisen ja osoittamisen joustavasti eri oppimisympäristöissä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli esitellä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Opikko-hankkeessa luotu koulutuksen järjestäjän ja kolmannen sektorin toimijan välinen yhteistyön toimintamalli, joka mahdollistaa ammatillisen koulutuksen tutkinnon osien suorittamisen osana yksilön kuntoutumisen prosessia esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan toimintaympäristöissä. Hankkeen aikana yhteistyön toimintamallista kirjoitettiin testausten ja pilotointien pohjalta sähköinen julkaisu, Ammatilliset opinnot osana kuntoutumisen prosessia (Aaltonen & Reikko-Nieminen 2020). Tarkoituksena tässä opinnäytetyössä oli myös tutkia kuntoutumisen ja koulutuksen parissa työskentelevien ammattilaisten näkemyksiä siitä, miten ammatilliset opinnot voivat tukea asiakkaan kuntoutumisen prosessia. Tavoitteena oli löytää asioita, jotka auttavat juurruttamaan ammatillisen koulutuksen tutkinnon osien suorittamisen kuntoutumisen aikana osaksi oppilaitoksen ja kuntouttavan tahon perustehtäviä. Opinnäytetyön tilasi Ammattiopisto Luovi, joka toimi Opikko-hankkeessa osatoteuttajan roolissa. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä tuotiin esiin koulutuksen merkitys työllistymisessä. Viitekehyksessä perehdyttiin myös kuntouttavaan työtoimintaan, työpajapedagogiikkaan ja oppimisen erityispiirteisiin työpajaympäristössä. Opinnäytetyön tutkielmaosuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkielmassa haastateltiin viittä ammattilaista, jotka olivat toimineet yhteistyön toimintamallin mukaisessa osaamisen hankkimisen ja osoittamisen prosessissa. Haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin metodia käyttäen. Opinnäytetyön tutkielmaosuuden tuloksena voidaan todeta ammattilaisten näkevän ammatillisten opintojen yhdistämisen kuntoutumisen prosessiin vahvistavan asiakkaan minäpystyvyyttä ja itsetuntoa. Perustan onnistuneelle ammatillisen koulutuksen opintojen suorittamiselle osana kuntoutumista luo asiakkaan ja työntekijän muodostama vuorovaikutussuhde. Moniammatillinen yhteistyö on merkittävää ja yhteistyön toivotaan olevan joustavaa ja mutkatonta. Jatkotutkimuksena asiakkaiden kokemusten tutkiminen toisi esiin asiakasnäkökulman aiheesta. Kuntoutumisen aikaisen tutkinnon osien suorittamisen merkitys asiakkaan myöhempään koulutuspolkuun ja työllistymiseen pitkittäistutkimuksena olisi myös mielenkiintoista. Asiasanat: tekemällä oppiminen, kuntouttava työtoiminta, opinnollistaminen, moniammatillinen yhteistyö...
The amendment to vocational training act (531/2017) in 2018 enabled acquisition of competence in various learning environments. The purpose of this thesis was to present the operating model of collaboration in supporting rehabilitative work...

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Vantaan Lasten ja nuorten vastaanottotoiminnan yksikköön menetelmä, jolla voidaan kerätä palautetta yksikköön sijoitetuilta lapsilta ja nuorilta. Jo olemassa ollut Vantaan kaupungin ...

varhaiskasvatuksessa sekä tarkastella niitä keinoja, joilla lasten turvallisuuden tunnetta voitaisiin mahdollisesti lisätä päivän aikana. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyössä käytettiin e-lomaketta haastatteluissa, jonka avulla...

Opinnäytetyön tarkoitus oli arvioida opinnäytetyötä varten kehitettyä nuorten työpajatoimintaa nuoria osallistavana tiedonhankinnan menetelmänä HuuMa-Päijät-Häme, huumeeton maakunta -hankkeessa. Hanke tekee työtä lasten ...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa laadullinen tutkimus Silmu-toiminnassa käyvien nuorten vanhempien tietoisuudesta varhaisesta vuorovaikutuksesta, sekä kartoittaa heidän kokemuksiaan Silmu-toiminnasta. ...