Haku
Viitteet 1081-1090 / 2339
Lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen tukeminen varhaiskasvatuksessa
(2020)
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta voidaan tukea varhaiskasvatuksessa. Tarkoituksena oli tuottaa yhteenveto tuloksista sekä tuottaa teorian avulla tietoa lapsen ja aikuisen välisestä vuorovaikutuksesta varhaiskasvatuksessa sekä vuorovaikutukseen vaikuttavista tekijöistä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysia mukaillen.
Vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välillä tapahtuu varhaiskasvatuksessa jatkuvasti. Vuorovaikutus aikuisen kanssa vaikuttaa lapsen kehitykseen, oppimiseen ja tulevaan koulumenestykseen. Vuorovaikutus on myös osa lapsen laaja-alaisen oppimisen kokonaisuutta varhaiskasvatussuunnitelmassa.
Tulosten mukaan vuorovaikusta tukevia asioita olivat aikuisen aito läsnäolo, lapsen kuunteleminen ja lapsesta kiinnostuminen, pienryhmätoiminta sekä positiivinen suhde lapseen. Vuorovaikutusta heikentäviä tekijöitä olivat kiire, suuret ryhmät ja resurssipula sekä lapsen kielenkehityksen haasteet.
Vuorovaikutuksen laadun takaaminen varhaiskasvatuksessa on valtakunnallinen haaste tehokkuuden ja tuloksentavoittelun rinnalla. Varhaiskasvattajat voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa hyvän vuorovaikutussuhteen syntymiseen lapsen kanssa. Tämä vaatii kuitenkin tietoa aiheesta esimerkiksi täydennyskoulutuksen avulla....
The aim of this thesis was to find out how to support adult-child interaction in early childhood education and care. The aim was to conduct summary of results and to conduct theoretical information about adult-child interaction in early childhood...
The aim of this thesis was to find out how to support adult-child interaction in early childhood education and care. The aim was to conduct summary of results and to conduct theoretical information about adult-child interaction in early childhood...
Sijaisperheiden lomaodotukset ja niiden toteutuminen tuetulla lomalla
(2020)
Tässä opinnäytetyössä aiheenamme on sijaisperheiden ja heidän lastensa kokemukset tuetulla lomalla. Tavoitteena oli saada tietoa perheiden toiveiden ja odotusten täyttymisestä tuetulla lomalla. Opinnäytetyön tarkoituksena ...
Tiimin toimivuus ja pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksessa
(2020)
opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto tutkimukseen saatiin sähköisen kyselylomakkeen avulla, jolla kerättiin kokemuksia varhaiskasvatuksen opettajilta sekä lastenhoitajilta aiheeseen liittyen. Tuloksista kävi ilmi, että...
Perehdytyskansio erityislastenkoti Tuulensuojaan
(2020)
Tämä opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Erityislastenkoti Tuulensuojan kanssa. Tuulensuoja on 14 paikkainen moniongelmaisille nuorille suunnattu sijaishuoltoyksikkö Halikossa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä perehdytyskansio Tuulensuojaan...
Mistä huolen tulisi herätä? - Koulutuspaketin kehittäminen naisiin kohdistuvasta väkivallasta
(2019)
Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Naisten Linja Suomessa ry:n kanssa ja sen tuotoksena syntyi koulutuspaketti naisiin kohdistuvasta väkivallasta, väkivallan tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja väkivaltaa kokeneen...
Onnellinen nalle – 5-vuotiaiden lasten tunnetaitojen tukeminen luovin menetelmin
(2019)
Toiminnallisen opinnäytetyömme tarkoituksena oli toteuttaa tunnetuokioita viisivuotiaille lapsille. Suunnittelemiemme onnellinen nalle tuokioiden tarkoituksena oli kehittää erilaisia menetelmiä varhaiskasvattajille tukemaan ...
Mielen kuvia - Päihdekuntoutujavanhempien mentalisaatiokyvyn havainnointia kuvataideryhmässä
(2019)
Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin ensikoti ry:n avopalveluyksikkö Pesän kanssa, joka on lapsilähtöistä päihdekuntoutusta vauvaperheille tarjoava lastensuojelun avohuollon tukitoimi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli...
Osallisuustaulut ikääntyneiden päivätoimintaan
(2019)
asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia sekä osallisuustaulujen käytön vaikutusta asiakkaiden osallisuuden kokemukseen. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä. Kehittämismenetelmänä käytettiin nopeat kokeilut -konseptia. Teoreettisena...
and their affect on the clients’ sense of participation were examined. This thesis was implemented as a functional development project using the rapid intervention method. The theoretical frame of reference was functional capacity, participation and development...
and their affect on the clients’ sense of participation were examined. This thesis was implemented as a functional development project using the rapid intervention method. The theoretical frame of reference was functional capacity, participation and development...
Digitaalisuus sosiaaliohjaukseen sisältyvässä ammatillisessa kuntoutuksessa
(2019)
Digitaalisten työmenetelmien ja apuvälineiden hyödyntäminen sosiaaliohjauksessa on kasvanut viime vuosina. Ammatillinen kuntoutus on iso osa sosiaaliohjausta, ja siinä pystytään kattavasti hyödyntämään erilaisia digitaalisia välineitä. Ammatillinen kuntoutus on kuntoutumista tukeva prosessi, jossa keskiössä ovat osallisuuden, hoidon ja hoivan, koulutuksen, työssä jatkamisen, työhönpaluun ja työllistymisen osa-alueet. Kuntoutus etenee tarpeen tunnistamisesta arviointiin, suunnitelman laadintaan, päätöksiin sekä etuuksien ja palveluiden järjestämiseen. Lisäksi arvioidaan kuntoutujan ympäristöä koskevia toimenpiteitä ja seurataan prosessin etenemistä.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin työelämän yhteistyökumppanin työntekijöiden kokemuksia digitalisaation hyödyntämisestä asiakastyössä ja sosiaaliohjaukseen sisältyvässä ammatillisen kuntoutuksen uravalmennuksessa. Tavoitteena oli luoda valtakunnalliselle valmennusalayritys Katja Noponen Oy:lle uudenlainen tapa kehittää palveluja toimintaympäristöön, jossa toimitaan ensisijaisesti digitaalisesti.
Aihe opinnäytetyölle valikoitui Katja Noponen Oy:n tarpeesta saada työntekijöiden kokemuksia digitaalisesti toteutettavasta asiakastyöstä. Tutkimuskysymyksenä on: Miten sosiaaliohjaukseen sisältyvää ammatillista kuntoutusta työntekijöiden kokemusten mukaan toteutetaan digitaalisesti? Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui kolmesta pääkäsitteestä, sosiaaliohjaus, asiakaskokemus sosiaaliohjauksessa ja digitaalisuus asiakastyössä. Sosiaaliohjauksen teoriaosuudessa käsitellään ammatillista kuntoutusta ja ammatillisen kuntoutuksen toteuttamista osana sosiaaliohjausta sekä ammatillisen kuntoutuksen prosessia.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa teemoiksi muodostuivat tekijät, jotka tukevat tai estävät hyvän asiakaskokemuksen toteutumista digitaalisesti toteutettuna ja tekijät, joita voidaan kehittää digitaalisesti toteutettavassa asiakastyössä. Kaikki tutkimushaastattelut (n=5) toteutettiin yksilöhaastatteluina.
Opinnäytetyön tulokset vastasivat tutkimuskysymykseen, miten sosiaaliohjaukseen sisältyvää ammatillista kuntoutusta toteutetaan työntekijöiden kokemusten mukaan digitaalisesti. Tulosten mukaan hyvää digitaalista asiakaskokemusta tukee ammattitaito ja digitaalinen toimintaympäristö ja estää työympäristön haasteet, ennakkoasenteet ja ammattitaidottomuus. Kehittämisen kohteina pidetään esimerkiksi työympäristöä ja ammattitaitoa. Digitaalisten palveluiden kautta taataan asiakkaille tasavertainen mahdollisuus osallistua asiakasohjaukseen riippumatta ajasta, paikasta tai maantieteellisestä sijainnista. Digitaalisuuden kautta myös työntekijät pystyvät käyttämään aikansa mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja ekologisesti. Työelämän yhteistyökumppanille digitalisaatio tarjoaa kokonaan uuden palvelumallin.
Asiasanat: sosiaaliohjaus, digitalisaatio, ammatillinen kuntoutus...
to this thesis is based on the worklife partner`s idea and need to get information from the employees about the client work that has been carried out digitally. The research question is: how is the professional rehabilitation as a part of social guidance carried...
to this thesis is based on the worklife partner`s idea and need to get information from the employees about the client work that has been carried out digitally. The research question is: how is the professional rehabilitation as a part of social guidance carried...
Lyömätön tie -väkivallan katkaisuohjelman® merkitys väkivallan tekijöille
(2019)
Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yhteiskunnallisella tasolla yleinen ilmiö, minkä vuoksi rikosoikeudellisen vastuun lisäksi myös väkivaltaiseen käyttäytymiseen apua tarjoaviin palveluihin panostaminen olisi tärkeää. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työelämäkumppanin Lyömättömän Linjan Lyömätön tie- väkivallan katkaisuohjelman® merkityksellisyyttä asiakkaiden muutosprosessissa kohti väkivallattomuutta. Tavoitteena oli saada palvelua käyttävien asiakkaiden kehittämisehdotuksia palvelulle, joiden pohjalta Lyömätön Linja voisi tarkastella ja kehittää palvelua. Lyömätön Linja on järjestö, jonka tarkoituksena on auttaa miehiä, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa lähisuhteessa.
Aihe opinnäytetyölle valikoitui Lyömättömän Linjan tarpeesta saada rehellisiä kokemuksia palvelusta ilman työntekijän läsnäolon vaikutusta vastauksiin. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat “Millainen merkitys palvelulla on ollut asiakkaan muutosprosessissa kohti väkivallattomuutta?” ja “Millä tavoin asiakas kehittäisi palvelua?”.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui lähisuhdeväkivallan, väkivaltatyön, muutosprosessin, kohtaamisen ja vertaistuen käsitteistä. Väkivaltatyön teoriaosiossa käsitellään Lyömättömän Linjan työskentelyperiaatteita ja muutosprosessiin ohjaavia tekijöitä. Muutosprosessin kannalta olennaisina tekijöinä näyttäytyivät kohtaaminen ja vertaistuki.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui ryhmämuotoinen teemahaastattelu, jossa teemoiksi muodostuivat palvelun merkitys asiakkaan muutosprosessissa ja palvelun kehittäminen. Teemahaastattelu toteutettiin osana yhtä Lyömättömän Linjan Veturi-ryhmän tapaamiskertaa. Aineisto analysoitiin tutkimuskysymys kerrallaan aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan Lyömätön tie -väkivallan katkaisuohjelma® koettiin kokonaisuudessaan hyödylliseksi. Tuloksista oli nähtävissä monia eri palveluun liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttivat kokemukseen palvelusta. Palveluprosessin jokaisella vaiheella koettiin olevan merkitystä. Vahvimmin muutosprosessin etenemistä tukeviksi tekijöiksi koettiin kohtaaminen, ohjaajan kanssa keskustelu ja vertaistuki. Hyvällä kohtaamisella oli vaikutusta koko prosessin jatkumisen kannalta. Ohjaajalle keskustelu auttoi oman tilanteen läpikäymisessä, jonka ansiosta muutosprosessissa oli mahdollista edetä. Vertaistuki koettiin lähes tärkeimmäksi osaksi palvelua.
Asiakkaiden kokemuksiin pohjautuvat kehittämisehdotukset liittyivät tapaamisten asiakaslähtöisyyteen, palvelun ja ryhmätapaamisten kestoon, ohjaajan rooliin ja puolison rooliin osana palvelua. Ryhmätapaamisten sisällön toivottiin lähtevän enemmän asiakkaiden tarpeista ja palvelun keston toivottiin olevan pidempi. Ohjaajalla koettiin olevan suuri rooli palvelussa ja asiakkaan muutosprosessissa, mutta myös kehitettävää löytyi. Myös puolison roolia osana palvelua korostettiin ja toivottiin sen vahvistamista.
Asiasanat: Lähisuhdeväkivalta, väkivaltatyö, vertaistuki...
Domestic violence is a common phenomenon in Finland which is why it would be important to invest in services that offer help to people who are violent in addition to criminal responsibility. The purpose of this thesis was to discover the importance...
Domestic violence is a common phenomenon in Finland which is why it would be important to invest in services that offer help to people who are violent in addition to criminal responsibility. The purpose of this thesis was to discover the importance...








