Haku
Viitteet 1241-1250 / 2327
Kokemuksia haastavista ja kuormittavista tilanteista varhaiskasvattajien työssä
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
varhaiskasvattajien työssä jaksamista. Tutkielmassa vertailtiin varhaiskasvattajien ja muskariopettajien kokemuksien samankaltaisuuksia, koska tämä tutkielma täydensi aikaisempaa musiikkipedagogin (AMK) opinnäytetyötäni (Mäkipelto 2014). Teoreettinen viitekehys...
-being of early childhood educators. Moreover, the thesis compares similarities between the experiences of early childhood educators and music playschool teachers as this thesis complements my earlier bachelor’s thesis in early childhood music education (Mäkipelto...
-being of early childhood educators. Moreover, the thesis compares similarities between the experiences of early childhood educators and music playschool teachers as this thesis complements my earlier bachelor’s thesis in early childhood music education (Mäkipelto...
Kokemuksia Liikkuvasta koulusta ja sen tavoitteiden toteutumisesta Aurinkorannikon suomalaisen koulun esikoulussa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
koulun esikoulussa.
Opinnäytetyö pohjautuu tietoperustaan liikuntakasvatuksesta. Teoreettiseen osuuteen kuuluu myös Liikkuvan koulun tavoitteet, joita ovat osallisuus, fyysisen aktiivisuuden lisääminen sekä oppimisen edistäminen. Aikaisemmissa...
The purpose of this thesis was to describe what kind of experiences the children in the preschool and the staff working with them have of the Finnish Schools on the Move (Liikkuva koulu) programme’s goals and how the goals have been achieved...
The purpose of this thesis was to describe what kind of experiences the children in the preschool and the staff working with them have of the Finnish Schools on the Move (Liikkuva koulu) programme’s goals and how the goals have been achieved...
Vantaan lännen tehostetun perhetyön sosiaaliohjaajien kokemuksia työhyvinvoinnista
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää Vantaan lännen tehostetun perhetyön sosiaaliohjaajien kokemuksia työhyvinvoinnista. Opinnäytetyössä tuodaan esille heidän kokemuksiaan työhyvinvointia tukevista ja kuormittavista tekijöistä. Tehostetun perhetyön sosiaaliohjaajien työhyvinvoinnista ei ole montaa tutkimusta, joten tarkoituksena oli tuoda tietoa perhetyöhön suuntaaville opiskelijoille ja alalla jo työskenteleville työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kehittämisehdotuksena oli tuottaa tietoa työhyvinvoinnista yksikölle itselleen, jotta he voisivat tulevaisuudessa kehittää työhyvinvointiaan työyhteisönä.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, johon on haastateltu kyseisen yksikön viittä työntekijää. Aineiston teoriapohjana on käytetty Rauramon (2008) Työhyvinvoinnin portaat -mallia, jonka viittä askelta on verrattu haastateltavien vastauksiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja tutkimusaineisto litteroitiin.
Haastatteluista saaduissa tuloksissa oli vastaavaisuuksia Työhyvinvoinnin portaat -mallin viiteen askeleeseen. Tutkimustuloksista tuli myös esille kolme työhyvinvointiin selvästi vaikuttavaa tekijää. Näitä olivat vastaava ohjaaja, oman työn suunnitteleminen ja työyhteisön vapaamuotoisemman yhteisen ajan puute....
The purpose of my Bachelor’s thesis was to examine the experiences of the family workers about well-being at work. My aim was to describe their view’s on the factors that support and strain their well-being at work. There are not many researches...
The purpose of my Bachelor’s thesis was to examine the experiences of the family workers about well-being at work. My aim was to describe their view’s on the factors that support and strain their well-being at work. There are not many researches...
"Ilmekerho" : Varhaiskasvatusikäisten lasten tunnetaitojen tukeminen mediavälineiden avulla
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Toiminnallinen opinnäytetyömme toteutettiin Vantaan kaupungin tunnetaitoja tukevassa päiväkodissa kevään 2018 aikana. Toteutimme kahdeksan lapsen ryhmälle erilaisia toimintatuokioita, jotka tukivat lasten tunnetaitojen kehittymistä mediavälineitä hyödyntäen. Toimintatuokioita oli yhteensä kuusi ja kohderyhmänämme olivat päiväkodin 5-7-vuotiaat lapset.
Opinnäytetyömme toiminnallisessa osuudessa toteutimme kuusi toimintatuokiota, joiden tarkoituksena oli kehittää lasten tunnetaitojen ilmaisua sekä perustunteiden tunnistamista. Valitsimme käsiteltäviksi tunteiksi toimintatuokioille perustunteista vihan, surun, pelon ja ilon. Suunnittelimme toimintatuokiot niin, että pystyimme hyödyntämään toimintakerroilla eri mediavälineitä. Mediavälineinä toimintatuokioilla toimivat kamera, videokamera, YouTube, tabletti, musiikki, sanomalehdet ja kirjat.
Opinnäytetyömme teoreettinen osuus muodostuu tunteista, tunnetaidoista, tunnekasvatuksesta, lapsen tunne-elämän kehittymisestä sekä lasten mediakasvatuksesta ja näiden teorialähteiden pohjalta suunnittelimme toimintatuokioiden sisällön. Toiminnasta suunniteltiin yksilö ja parityöskentelyyn sopiva sekä lapsia innostava ja osallistava kokonaisuus. Toiminnat ovat sisällytettävissä varhaiskasvatuksen arkeen ja näin mediavälineiden käyttöä voidaan lisätä päiväkodissa....
This functional thesis was commissioned by a City of Vantaa’s day care center in the spring of 2018. A variety of activity sessions were implemented for children in groups of eight that supported the development of the children’s emotional skills...
This functional thesis was commissioned by a City of Vantaa’s day care center in the spring of 2018. A variety of activity sessions were implemented for children in groups of eight that supported the development of the children’s emotional skills...
Päihdekuntoutujien kokemuksia vertaistukiryhmästä
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa päihdekuntoutujien kokemuksia Stop Huumeille ry:n Radalta himaan -hankkeen vertaistukiryhmästä. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää kehitettäviä kohteita ja tuottaa toimeksiantajalle kehittämisehdotuksia ryhmää varten. Tutkimuskysymys oli: Millaisia kokemuksia päihdekuntoutujilla oli Radalta himaan -hankkeen vertaistukiryhmästä?
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin vertaishaastattelua. Kyseisen menetelmän tarkoituksena on, että vertainen keskustelee haastateltavan kanssa ennalta laadittujen teemojen pohjalta. Keskustelupohjaisena menetelmänä vertaishaastattelu voi tuoda esiin erilaisia asioita kuin perinteisemmät haastattelut. Vertaishaastattelun ideana on, että haastateltava uskaltaisi puhua avoimemmin vertaiselle. Haastattelut toteutettiin syyskuussa 2018 ja haastateltavia oli yhteensä viisi. Aineisto analysoitiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti.
Tutkielman teoriaosiossa tarkasteltiin päihteiden käyttöä, päihderiippuvuutta, päihdekuntoutusta, vertaisuutta, vertaistukiryhmiä, ryhmän ohjaamista, sosiaalista osallisuutta ja kokemustutkijuutta. Tuloksia tarkasteltiin sisällönanalyysin kautta muodostuneiden teemojen pohjalta. Näitä teemoja olivat henkinen ja sosiaalinen tukeminen, myönteiset kokemukset ryhmästä ja kehitettävät kohteet.
Tulosten mukaan haastateltavilla oli suurimmaksi osaksi myönteisiä kokemuksia ryhmästä. Useat pitivät ryhmän kokoa sopivana, ohjaajia hyvinä ja ryhmän aiheita ajankohtaisina. Radalta himaan -ryhmä koettiin myönteisellä tavalla erilaiseksi kuin muut vertaistukiryhmät. Haastateltavat kokivat, että ryhmässä oli hyvä ilmapiiri ja turvallinen olo. Tärkeänä pidettiin,että ryhmässä pääsi keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia. Ryhmästä saatiin myös apua ongelmien selvittämiseen.
Vertaistuella koettiin olevan vaikutusta arkeen monella eri tavalla. Tulosten mukaan vertaistuki auttoi jaksamaan arjessa ja pysymään päihteettömänä. Useat mainitsivat myös yhdessäolon merkityksen ja sen, etteivät jääneet yksin ongelmiensa kanssa. Monet mainitsivat, että olivat löytäneet ryhmästä uusia luotettavia ystäviä.
Ryhmä koettiin pääosin myönteiseksi, mutta useasta haastattelusta ilmeni, että päihdekuntoutujia tulisi tiedottaa paremmin ryhmästä. Radalta himaan -hanke koettiin tärkeäksi myös laitoksissa. Keskeisimmiksi kehittämisehdotuksiksi muodostuivat tiedottamisen lisääminen hankkeen avoimesta ryhmästä ja ryhmän pitäminen laitoksissa nykyistä useammin....
The aim of this thesis was to discover the experiences of intoxicant rehabilitees of Stop Huumeille ry’s (Stop to drugs association) Radalta himaan (From drug use back to home) projects's support group. The goal of the thesis was to determine ideas...
The aim of this thesis was to discover the experiences of intoxicant rehabilitees of Stop Huumeille ry’s (Stop to drugs association) Radalta himaan (From drug use back to home) projects's support group. The goal of the thesis was to determine ideas...
Asumisneuvonnan malli Diakonissalaitoksen Hoivan tuetussa asumisessa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
käytännöt mallinnetaan ja sisällytetään osaksi yhteistä asumisenneuvonnan mallia. Opinnäytetyö toteutettiin Diakonissalaitoksen Hoivan Auroratalo-nimisessä tuetun asumisen asumisyksikössä.
Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena, jota täydensi...
The purpose of this thesis was to develop a housing guidance model for the Housing services of the Deaconess Institute Hoiva. The objective was to create a model that would be suitable for the Housing first -approach of the organization in which...
The purpose of this thesis was to develop a housing guidance model for the Housing services of the Deaconess Institute Hoiva. The objective was to create a model that would be suitable for the Housing first -approach of the organization in which...
"Tunteet ei ole rikos" : lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksen tukeminen toiminnallisilla menetelmillä vankilan perheosastolla
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tutkia Vanajan vankilan perheosastolla vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta toiminnallisten menetelmien avulla. Tutkimme työpajojemme avulla, miten toiminnalliset menetelmät tukevat lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhdetta vankilan perheosastolla.
Opinnäytetyömme teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelemme käsitteitä vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus, kiintymyssuhde sekä riittävä vanhemmuus. Lisäksi kerromme Vanajan vankilasta ja perheosastosta, Kanta-Hämeen perhetyö ry:stä, vanhemmuuden roolikartasta sekä toiminnallisista menetelmistä.
Opinnäytetyömme toiminnallinen osuus sisälsi viisi työpajaa, joista kaksi oli tarkoitettu pelkästään vanhemmille ja kolme sekä vanhemmille että lapsille. Työpajoissa käytimme toiminnallisina menetelminä kuvaa ja draamaa hyvin matalalla kynnyksellä. Tutkimusmenetelmänä käytimme havainnointia. Käytimme erityisesti osallistuvaa havainnointia, koska osallistuimme itsekin toimintaan ja havainnoimme samalla toiminnan ohessa. Havaintojemme tueksi pyysimme vanhempia täyttämään kirjalliset palautelomakkeet viimeisen työpajan jälkeen.
Opinnäytetyömme johtopäätöksistä käy ilmi, että toiminnalliset menetelmät tukevat vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta, koska ne tarjoavat vanhemmille positiivisia hetkiä ja onnistumisen kokemuksia vankila-arjen keskellä. Havaintojemme sekä palautelomakkeiden perusteella toiminnalliset työpajat saivat vanhemmat hyvälle tuulelle ja antoivat mahdollisuuden itseilmaisuun.
Havaintojemme mukaan vanhemmat kokivat toiminnalliset työpajat rentouttavina. Saimme usein kuulla, kuinka on kiva päästä pois osastolta ja saada ajatukset hetkeksi muualle. Vanhemmilla oli myös kova puhumisen tarve. Lisäksi opinnäytetyömme aikana nousi esiin vanhempien luottamuspula työntekijöitä kohtaan....
The purpose of this thesis was to examine the interaction between a child and a parent with creative methods in Vanaja prison’s family department. We studied with our workshops that how creative methods support the interaction of a child and a...
The purpose of this thesis was to examine the interaction between a child and a parent with creative methods in Vanaja prison’s family department. We studied with our workshops that how creative methods support the interaction of a child and a...
Pedagogisen sensitiivisyyden kehittäminen vuorovaikutusleikin avulla
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, kuinka varhaiskasvatushenkilöstö ymmärtää pedagogisen sensitiivisyyden varhaiskasvatustyössä ja tukeeko varhaiskasvatuksessa toteutettava vuorovaikutusleikkikerho kasvattajien ...
Koulu mielen hyvinvoinnin tukena : Alakoulun opettaja pakolaistaustaisten oppilaiden mielenterveyttä edistämässä
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimalle PALOMA-hankkeelle jalkauttamismateriaalia erilaisiin koulutus- ja jalkauttamistilaisuuksiin oppaiden muodossa. Hankkeen käyttöön ...
Kiinnipitotilanteiden yhteys ohjaajien työkykyyn ja -hyvinvointiin
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli jäsentää eräässä yksityisessä kehitysvammaisten hoitokodissa esiintyvästä asukkaiden toteuttamasta fyysisestä väkivaltaisuudesta seuraavien kiinnipitotilanteiden määrää ja yleisyyttä sekä selvittää, millaisia vaikutuksia kiinnipitotilanteilla on työntekijöiden työkykyyn ja -hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä riittävä määrä tietoa ja mahdollisimman paljon kehitysehdotuksia, joiden avulla on mahdollista lähteä tulevaisuudessa kehittämään sekä yksittäisten työntekijöiden että koko työyhteisön työkykyä ja -hyvinvointia. Toimipaikan anonymiteetin turvaamiseksi kyseisestä hoitokodista käytettiin tässä opinnäytetyössä nimeä Organisaatio.
Opinnäytetyössä käytettiin sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Aineistonkeruumenetelmät olivat arkistomateriaalin käyttö ja työntekijöille suunnattu kysely. Määrällisen eli kvantitatiivisen tutkielmaosuuden tutkimusmateriaalina toimi erään yksityisen kehitysvammaisten hoitokodin potilastietojärjestelmään raportoitujen väkivaltatilanteisiin ja rajoitustoimenpiteiden käyttöön liittyvät huomiot aikaväliltä 1.9.2017 - 28.2.2018. Laadullisen eli kvalitatiivisen tutkielmaosuuden tutkimusaineisto syntyi kyseisen Organisaation vakituisille työntekijöille suunnatun kyselyn vastauksista. Kyselyn avulla kerättiin tietoa työntekijöiden mielipiteistä ja kokemuksista turvallisuuden tunteeseen, työpaikkaväkivaltaan, kiinnipitotilanteisiin, jälkihoitoon ja työhyvinvoinnin kehittämiseen liittyen. Kyselyn vastausprosentti oli täysi sata, sillä kaikki kymmenen työntekijää vastasivat kyselyyn.
Tutkimustulosten perusteella Organisaatiossa esiintyi puolen vuoden seuranta-aikana yhteensä kahdeksankymmentäkahdeksan (88) kiinnipitoon johtanutta väkivaltatilannetta. Tutkielma koski kuitenkin vain kahta kehitysvammaista asukasta, joten näiden kahden asukkaan toteuttaman väkivaltaisuuden lisäksi kyseisessä hoitokodissa on mahdollisesti esiintynyt myös muiden asukkaiden toteuttamaa fyysistä väkivaltaisuutta. Tutkimustulosten perusteella pelko väkivaltaa ja sen uhkaa kohtaan on näkynyt työyhteisössä. Vain yksi työntekijä ei ole kertomansa mukaan loukkaantunut väkivalta- ja kiinnipitotilanteiden seurauksena. Muut yhdeksän työntekijää ovat saaneet väkivalta- ja kiinnipitotilanteiden seurauksena eriasteisia ruhjeita ja vammoja. Vaikka väkivalta- ja kiinnipitotilanteet vaikuttavat toisinaan työkykyyn, niiden ei olla kuitenkaan nähty vaikuttavan merkittävästi työmotivaatioon.
Tutkielmassa on esitetty yleisellä tasolla muutamia kehitysehdotuksia työntekijöiden työkyvyn ja koko työyhteisön työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Vastausten perusteella parhaiten väkivalta- ja kiinnipitotilanteista toipumista edistäisi avoin työilmapiiri, välitön vertaistuki ja ryhmäkeskustelut työyhteisössä. Työyhteisön yhteishengen kehittäminen nähtiin erittäin tärkeänä kehityskohteena työkykyyn ja -hyvinvointiin liittyen. Tärkeiksi kehityskohteiksi listattiin myös työnohjauksen ja psyykkisen jälkihoidon tarjoaminen sekä työterveyshuollon kehittäminen. Kehitysehdotukset koskivat lisäksi muun muassa väkivalta- ja kiinnipitotilanteiden purkua. Osa työntekijöistä esitti myös halukkuutensa lisäkoulutuksia kohtaan. Lisäksi erilaisten kokemuskouluttajien luennot kiinnostivat vastausten perusteella osaa työntekijöistä. Toivottiin esimerkiksi järjestettyä mahdollisuutta kuulla tai tutustua toisiin hoitokoteihin, joissa on samoja ongelmia, joita Organisaatiossa esiintyy....
The purpose of this thesis was to analyze the number of violent behavioral incidents in a private handicapped nursing home, when the personnel had to hold a resident down, and how it affects the staff and their wellbeing in the workplace...
The purpose of this thesis was to analyze the number of violent behavioral incidents in a private handicapped nursing home, when the personnel had to hold a resident down, and how it affects the staff and their wellbeing in the workplace...









