Haku
Viitteet 1311-1320 / 2327
Lasten luonteenvahvuuksien tukeminen ja Huomaa hyvä! -materiaalin hyödyntäminen Taavinkylän lastentalossa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
pedagogiikkaan. Tämän opinnäytetyön teoriaosuudessa on kuvattu positiivista psykologiaa, positiivista pedagogiikkaa, resilienssiä sekä hyveitä. Opinnäytetyö toteutettiin varhaiskasvatuksen parissa, joten opinnäytetyössä on kerrottu myös vuoden 2016...
The aim of this functional thesis was to create a continuum for supporting the character strengths of children in Taavinkylän lastentalo (kindergarten) the working life partner. Kaisa Vuorinen has developed Huomaa hyvä! -pedagogical method aimed...
The aim of this functional thesis was to create a continuum for supporting the character strengths of children in Taavinkylän lastentalo (kindergarten) the working life partner. Kaisa Vuorinen has developed Huomaa hyvä! -pedagogical method aimed...
Kielen kehityksen tukeminen Y.E.S.-toimintayksikön esiopetuksessa : Opas vanhemmille
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Kaksi- ja monikielisyys on yhä enemmän normi globalisoituvassa maailmassa. Vanhemmat tekevät usein tietoisen päätöksen, että lapsesta kasvatetaan kaksikielinen. Varhaiskasvatuspalvelujen on tärkeää pysyä tässä muutoksessa ...
Kohtaamistaide hoitokodissa asuvien ikäihmisten sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn vahvistajana
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli hoitokodissa asuvien ikäihmisten sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn edistäminen Kohtaamistaiteen avulla. Tavoitteena oli luoda taideryhmä, jossa voi kokea onnistumista, moniaistista virkistymistä, iloa sekä uusia elämyksiä. Kohtaamistaide on ohjattua ryhmämuotoista taidetoimintaa, joka edistää yhteisöllisyyttä, tukee yhteisön jäsenten näkyväksi tulemista sekä itseilmaisua.
Kohtaamistaiteen ryhmä kokoontui seitsemän kertaa viikon välein. Lopussa pidettiin taidenäyttely. Toimintaympäristönä toimi keravalainen hoitokoti, jossa asukkaat ovat pääosin ikäihmisiä. Kahdeksan asukasta osallistui kuvalliseen itseilmaisuun. Ryhmän teema oli juhlavuoden kunniaksi Suomi 100.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat taiteen hyvinvointivaikutuksia kartoittavat tutkimukset. Kohtaamistaiteen keskeiset periaatteet ja ohjausmenetelmät kuuluvat myös tietoperustaan. Arviointiaineistona toimivat havainnointi, oppimispäiväkirja, mielialakysely ja loppupalaute. Arvioinnin tulosten perusteella Kohtaamistaide edisti osallistujien sosiaalista ja psyykkistä toimintakykyä. Yhteisöllisyys kehittyi yhdessä tekemisen kautta. Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttivat onnistumisen kokemukset, kuvallinen itseilmaisu, muistojen mieleen palautuminen sekä virkistävä aktiviteetti. Mieliala koheni monilla osallistujilla taiteen tekemisen seurauksena....
The purpose of this Bachelor’s thesis was to promote social and psychological functional ability of nursing home residents through Encounter Art. Encounter Art is an instructed group activity promoting a sense of community, self-expression which...
The purpose of this Bachelor’s thesis was to promote social and psychological functional ability of nursing home residents through Encounter Art. Encounter Art is an instructed group activity promoting a sense of community, self-expression which...
Hoitajien kokemuksia muistisairaiden ennakoivista hoivatoiveista arjen hoivatyön tukena
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
hoivatoiveiden kirjaaminen muodostaa työkalun, joka antaa hoitajille yksilöllistä tietoa muistisairaan henkilön oikeanlaisesta kohtaamisesta. Opinnäytetyö rajautuu kotihoivassa ja hoivakodissa työskentelevien hoitajien kokemuksiin. Teoriatausta perustuu...
The purpose of this thesis is to describe how carers use advance care planning as a part of their everyday jobs.The objective was to find out how advance expression of wishes can support the practical elements of care for patients diagnosed with dementia. The recording of an individual's wishes and preferences can become a valuable support tool for their entire care journey. This thesis covers the experiences of care professionals working with patients at home and within nursing home settings. The theoretical part of this study was based on dementia care, human encounters and advance expression of wishes. The thesis was based on qualitative research conducted via in depth interviews with four care professionals. The research method was based on content analysis. The research findings make it clear that advance care plans and background information recorded by the patients themselves are very rare. The care professionals would like to have access to practical information about patients' preferences and priorities related to their care and background information about their lives. This information would be beneficial for the carers to enable them to provide more personalised care for their patients. Anticipatory care planning is a familiar concept for the carers and exists for many of their patients but is usually focused on the end of life and palliative care and does not impact home carers. This research was supported by Toimiva Koti Limited who are using the information to help support the development of a new software application. The purpose of the application will be to support information capture and recording of advance care plans....
The purpose of this thesis is to describe how carers use advance care planning as a part of their everyday jobs.The objective was to find out how advance expression of wishes can support the practical elements of care for patients diagnosed with dementia. The recording of an individual's wishes and preferences can become a valuable support tool for their entire care journey. This thesis covers the experiences of care professionals working with patients at home and within nursing home settings. The theoretical part of this study was based on dementia care, human encounters and advance expression of wishes. The thesis was based on qualitative research conducted via in depth interviews with four care professionals. The research method was based on content analysis. The research findings make it clear that advance care plans and background information recorded by the patients themselves are very rare. The care professionals would like to have access to practical information about patients' preferences and priorities related to their care and background information about their lives. This information would be beneficial for the carers to enable them to provide more personalised care for their patients. Anticipatory care planning is a familiar concept for the carers and exists for many of their patients but is usually focused on the end of life and palliative care and does not impact home carers. This research was supported by Toimiva Koti Limited who are using the information to help support the development of a new software application. The purpose of the application will be to support information capture and recording of advance care plans....
Vuorovaikutusleikit vanhemman ja vauvan välisen vuorovaikutuksen tukena – opas
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli vahvistaa vanhemman ja vauvan välistä varhaista vuorovaikutusta vuorovaikutusleikkien keinoin. Tavoitteena oli luoda vuorovaikutusleikkejä sisältävä opas, joka mahdollistaa vanhemman ja vauvan välisen vuorovaikutuksen tukemisen. Tietoa konkreettisista keinoista vanhemman ja vauvan välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen oli niukasti tarjolla, joten näyttöä oppaan tarpeelle löytyi. Opas vastaa myös työelämän tarpeisiin. Yhteistyökumppanina toimi Vantaan kaupungin Saturnuksen päiväkodin avoin kerhotoiminta.
Tietoperusta jaettiin kolmeen suurempaan kokonaisuuteen: varhainen vuorovaikutus, vauvan kehitys sekä leikki. Osaksi varhaisen vuorovaikutuksen tietopohjaa kytkeytyi teoria kiintymyssuhdeteoriasta sekä vanhemmuudesta ja mentalisaatiosta. Vauvan kehitystä kuvattiin kolmen eri kehitysjakson kautta. Menetelmäksi valittiin oppaan luominen tämän sovellettavuuden ansiosta. Opasta on mahdollista käyttää paperisena sekä sähköisenä versiona. Tämän lisäksi haluttiin valita matalan kynnyksen menetelmä, josta mahdollisimman moni vanhempi hyötyisi. Oppaaseen valittiin neljä (4) leikkiä, joihin jokaiseen sisältyi ohjeet. Jokaista leikkiä kohden luotiin omat kuvat. Kuvista tehtiin mahdollisimman informatiiviset sekä leikkejä kuvaavat.
Oppaan testaus tapahtui Vantaan kaupungin Saturnuksen päiväkodin avoimen kerhotoiminnan tiloissa 19.1.2018. Testaukseen osallistui kaksi vanhempi–vauva –paria. Palautetta oppaasta kerättiin vanhemmilta sekä työntekijöiltä. Tämän lisäksi opasta arvioivat opinnäytetyön tekijät. Opas koettiin toimivaksi ja selkeästi ymmärrettäväksi. Oppaan vahvuuksiksi koettiin muun muassa leikkien lyhyet kestot ja niitä informatiivisesti esittävät kuvat. Kehittämisehdotuksena opinnäytetyön tekijät kokivat oppaan testauksen toteuttamisen vanhemman kotona, jotta mahdollisimman todenmukainen käyttötilanne toisi tarkempia tuloksia oppaan toimivuudesta....
The purpose of this thesis was to find ways of strengthening early interaction between parents and babies through interaction play. The aim was to create an interaction play guidebook to support the interaction process. The thesis was commissioned...
The purpose of this thesis was to find ways of strengthening early interaction between parents and babies through interaction play. The aim was to create an interaction play guidebook to support the interaction process. The thesis was commissioned...
Pienten lasten innostaminen luovaan liikuntaan : Blogi harjoitteista varhaiskasvatuksen ammattilaisille
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa alle kolmevuotiaille lapsille suunnattuja luovan liikunnan harjoitteita sisältävä blogi varhaiskasvatuksen ammattilaisten käyttöön. Tavoitteena oli innostaa vantaalaisen yhteistyöpäiväkodin työntekijöitä näyttämään lapsille esimerkkiä liikunnallisesta arjesta sekä innostaa ja tukea lapsia löytämään oma, yksilöllinen tapa liikkua. Tähän käytettiin luovan liikunnan menetelmiä, joissa liikkeeseen yhdistettiin esimerkiksi kuvataidetta, musiikkia ja tarinallisuutta. Opinnäytetyön tekemiseen ohjasi lasten päivittäisen liikuntasuosituksen muuttuminen kahdesta tunnista kolmeen, joten oli tarpeellista löytää monipuolisia keinoja kannustaa lapsia liikunnan riemuun. Alle 3-vuotiaat olivat opinnäytetyön kohderyhmä, koska pienenä opitut tavat kantavat läpi elämän.
Tietoperusta syventyi liikunnan, luovuuden ja innostamisen teemoihin. Nämä teemat sulautuvat yhteen, joten ne toimivat opinnäytetyön kulmakivinä. Toiminnalliseen opinnäytetyöhön sisältyi seitsemän ohjauspäivää yhteistyöpäiväkodissa, sekä blogin rakentaminen. Ohjauksissa kokeiltiin blogin harjoitteita käytännössä. Blogi oli suunnattu kaikille varhaiskasvatuksen ammattilaisille, joten sitä jaettiin eteenpäin sosiaalisen median kautta. Blogi otettiin hyvin vastaan päiväkodista ja varhaiskasvatuksen ammattilaisilta saadun palautteen perusteella. Blogin helppokäyttöisyyttä, ajankohtaisuutta ja monipuolisuutta kehuttiin. Blogi ja ohjaukset onnistuivat, mutta tavoite innostaa päiväkodin työntekijöitä jäi vähäiseksi....
The purpose of this thesis was to produce a blog that contained creative sports exercises customized for under three year-old children. The thesis was made in cooperation with a kindergarten in Vantaa. The goal was to motivate early childhood...
The purpose of this thesis was to produce a blog that contained creative sports exercises customized for under three year-old children. The thesis was made in cooperation with a kindergarten in Vantaa. The goal was to motivate early childhood...
Käsitekartta siltana yhteiseen ymmärrykseen
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Tämä kehittämispainotteinen sosionomi (AMK) tutkintoon tähtäävä opinnäytetyö on rakentunut asiakastyöharjoittelun yhteydessä lakitoimistossa. Työn toimeksiantaja on Lakitoimisto L Legal Oy. Tarkoituksena oli kokeilla, kuinka sosiaaliala käytännössä...
This thesis in the development-orientated Bachelor of Social services degree has been written while training at a law firm. The commissioner for this thesis was Lakitoimisto L Legal limited. The aim of the thesis was to explore how the social sector...
This thesis in the development-orientated Bachelor of Social services degree has been written while training at a law firm. The commissioner for this thesis was Lakitoimisto L Legal limited. The aim of the thesis was to explore how the social sector...
”Luonto on mun mielestä niinku sellainen iso puutarha” : Lasten luontosuhde ja sen tukeminen luontopainotteisessa päiväkodissa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Opinnäytetyön ensimmäisenä tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten Hyvinkäällä sijaitsevan luontopainotteisen päiväkodin lapset kokevat ja käsittävät luonnon, eli minkälainen heidän luontosuhteensa on. Toisena tavoitteena oli selvittää niitä keinoja, joiden avulla päiväkodissa tuetaan lapsen luontosuhteen kehittymistä sekä samalla tehdä näkyväksi päiväkodin varhaiskasvattajien tekemää työtä ympäristökasvatuksen parissa.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodosti muun muassa teoriatieto luonnosta, ympäristökasvatuksesta, kestävästä kehityksestä sekä ihmisen luontosuhteesta. Ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen teemoja tarkasteltiin myös varhaiskasvatuksen näkökulmasta.
Opinnäytetyön tutkimusosuus oli laadullinen ja pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto kerättiin marras-joulukuussa 2017 sekä päiväkodin lapsilta että varhaiskasvattajilta kolmesta eri varhaiskasvatusryhmästä. Aineistoa kerättiin 12:sta 4-5-vuotiaalta lapselta haastattelun ja haastattelutilanteessa toteutetun piirustustehtävän avulla. Piirustukset toimivat tukimateriaalina haastatteluvastauksille. Myös kasvattajilta tietoa kerättiin teemahaastattelun avulla. Kaikilta tutkimukseen osallistuneiden lasten vanhemmilta pyydettiin lupa haastatteluja varten.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että lapset yhdistävät luonnon käsitteen vahvasti metsään ja heitä ympäröivään lähiluontoon. Metsä on lapsille varmasti yksi tutuimmista luonnonympäristöistä, sillä luontopainotteisessa päiväkodissa retkeillään usein lähimetsässä. Luonnossa tapahtuva leikki sekä luonnon ja sen eliöiden tutkiminen ovat merkityksellisiä ja tärkeitä asioita heille. Lapset ovat myös erittäin kiinnostuneita vuodenajoista ja niiden seuraamisesta. Lasten luontosuhteen kehittymistä pyritään tukemaan päiväkodissa runsaan ulkoilun ja ympäristötiedon välittämisen avulla. Lasten toiveet otetaan myös huomioon toimintaa suunnitellessa. Kasvattajat kokevat, että ympäristökasvatuksen kautta heillä on mahdollisuus välittää lapsille tärkeitä elämän perusarvoja....
The first object of the thesis was to get information of how children in the nature kindergarten in Hyvinkää experience and understand nature, which means how is their nature relationship. The second object of the thesis was to examine which ways...
The first object of the thesis was to get information of how children in the nature kindergarten in Hyvinkää experience and understand nature, which means how is their nature relationship. The second object of the thesis was to examine which ways...
Vuorovaikutus- ja leikkitaitojen vahvistaminen monikielisten lasten kielen kehityksen tukena
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, kuinka vuorovaikutus- ja leikkitaitojen vahvistamisella voidaan tukea monikielisten lasten suomen kielen kehitystä. Monikielisyys ja -kulttuurisuus ovat jatkuvasti kasvavaa yhteiskunnassa, ja se tulisi osata ottaa huomioon varhaiskasvatuksen arjessa. Osa monikielisistä lapsista tutustuu suomen kieleen vasta varhaiskasvatuksessa, ja vaillinaisen kielitaidon vuoksi he voivatkin jäädä lapsiryhmän leikkien ulkopuolella. Niin kielellisten, mutta myös vuorovaikutus- ja leikkitaitojen tukemisen avulla voidaan auttaa monikielisiä lapsia luomaan monimuotoisia taitoja yhteisön jäseneksi pääsemiseksi. Lisäksi valtakieltä puhuvat lapset pystyvät näiden monipuolisten keinojen kautta helpommin lukemaan kieltä osaamattomien leikkialoitteita, ja ottamaan kaikki mukaan toimintaansa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui vuorovaikutuksen, leikin ja kielen yhteydelle. Leikin ollessa lapselle niin luontainen tapa toimia, kuin oppimisen väline, sekä oppimisen vuorovaikutukseen perustuva pohja, loivat ne luontaisen yhteyden kielen opettelulle. Kielen avulla lapset taas jäsentelevät havaintojaan, mutta myös oppivat uusia asioita. Kaikista osa-alueista muodostuu toisiinsa vaikuttava rakenne, jossa jokaista tarvitaan toisen alueen kehittymiseen.
Opinnäytetyön toteutus tapahtui laadullisena, toiminnallisena, tutkimuksena, jossa aineistonkeruuseen käytettiin videoinnin kautta tapahtuvaa havainnointia. Sisällönanalyysin kautta videoista analysoitiin leikin ja kielen kehitystä. Aineistonkeruuta varten pidettiin viisi leikki-tuokiota, joissa mukana olivat kolme monikielistä lasta. Lapset olivat iältään 2-4- vuotiaita, ja heidän suomen kielen taidoissaan oli suuriakin eroja. Tuokioiden teemana oli kotileikki, jonka rakennetta selkeyttämään tehtiin kuvakirjanen, jota käytettiin jokaisessa tuokiossa. Kirjasen kautta myös pystyttiin nimeämään toimintaa ja tavaroita, ja näin tuettiin lasten kielellistä kehitystä leikissä tapahtuvan sanoittamisen ja aikuisen mallin lisäksi.
Tuokioiden myötä lasten kielelliset taidot kehittyivät, sekä leikki muuttui pitkäkestoisemmaksi. Rinnakkaisleikin lisäksi mukaan tuli myös yhteisleikkiä ja lasten aloitteet lisääntyivät. Leikkitaitojen tukeminen tulisikin olla koko toimintakauden kestävää, jolloin tuokioista saadut hyödyt lisääntyisivät ja lasten yhteisöllisyys kasvaisi. Toiminnan myötä myös kielelliset kyvyt kehittyisivät entistä enemmän. Lapset kehittyvät yksilölliseen tahtiin, ja pidempikestoisen toiminnan myötä jokainen pystyisi opettelemaan taitoja oman kehityksensä mukaisesti....
The purpose of this thesis was to research how we can support the development of linguistic skills of multilingual children, by strengthening their interpersonal and play skills. Multilingualism and multiculturalism are constantly growing phenomena...
The purpose of this thesis was to research how we can support the development of linguistic skills of multilingual children, by strengthening their interpersonal and play skills. Multilingualism and multiculturalism are constantly growing phenomena...
Luonto pedagogisena oppimisympäristönä : Toimintakortteja kasvattajille
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miksi luontoa tulisi käyttää varhaiskasvatuksen pedagogisena oppimisympäristönä sekä kannustaa lasten kanssa toimivia käyttämään luontoa oppimisen pedagogisena toimintaympäristönä. Tarkoituksenamme on toimintakorttien avulla auttaa varhaiskasvattajia käyttämään luontoa lasten oppimisympäristönä sekä antamaan heille ideoita Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) oppimisen alueiden täyttämiseen.
Opinnäytetyössämme paneudumme Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2016), erilaisiin oppimisteorioihin ja - näkemyksiin sekä seikkailu- ja elämyspedagogiikkaan. Koska luonnossa toimiminen on pääosin fyysisesti aktiivista toimintaa, selvitämme myös liikunnan merkitystä oppimiseen aikaisempien tutkimusten avulla.
Opinnäytetyömme tuloksena syntyi luonnossa käytettävät toimintakortit varhaiskasvatusikäisten kanssa työskenteleville käytettäväksi. Toimintakortit syntyivät työkokemuksemme ja aiemmin hyväksi havaittujen pedagogisten toimintojen perusteella. Toimintakorteissa olemme ottaneet huomioon Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2016) kirjatut oppimisen alueet; kielten rikas maailma, ilmaisun monet muodot, minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni sekä kasvan, liikun ja kehityn. Jaoimme toimintakortit kahteen päiväkotiin, yhteensä kahdeksaan ryhmään.
Keräsimme palautteen haastattelemalla sekä pyysimme kirjallista palautetta avovastauksina sähköpostiimme. Palautteen avulla halusimme selvittää, lisäävätkö toimintakortit varhaiskasvattajia käyttämään luontoa pedagogisena oppimisympäristönä, antavatko kortit ideoita luonnossa oppimiseen sekä, millä tavalla luonto oppimisympäristönä vaikuttaa lasten motivaatioon oppia.
Saamamme palautteen mukaan toimintakortit ovat käyttökelpoisia ja hyödyllisiä varhaiskasvatuksessa. Erityistä huomiota kiinnitettiin toimintakorttien ja Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) oppimisen alueiden yhdistämiseen ja sitä kautta suunnittelutyön helpot-tamiseen. Suurin osa lapsista suhtautui innokkaasti ohjattuun toimintaan luonnossa. Syrjään vetääntyneimmät lapset lähtivät helpommin mukaan toimintaan, hiljaisemmat lapset olivat aktiivisempia ja levottomat lapset jaksoivat toimia paremmin luonnossa verrattuna päiväkodin tavalliseen oppimisympäristöön. Toimintakorttien käyttö ei jäänyt myöskään yhteen kertaan, vaan niitä käytettiin useilla eri kerroilla ja ne koettiin helpoiksi muuntaa eri ikäryhmien ja lasten tarpeita vastaaviksi....
The objective of this functional thesis is to encourage the use of nature as a pedagogical environment for learning through people working with children. Our purpose is to help early childhood educators to use nature as the children’s learning...
The objective of this functional thesis is to encourage the use of nature as a pedagogical environment for learning through people working with children. Our purpose is to help early childhood educators to use nature as the children’s learning...









