Haku
Viitteet 1351-1360 / 2327
Kokemuksia perehdyttämisestä kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää kokemuksia kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä kokeillusta perehdyttämisen tarkistuslistasta ja sitä kautta selvittää miten perehdyttämisen tarkistuslistaa tulisi muokata yksilöllisemmäksi vastaamaan asumispalveluyksikön tarpeita. Lisäksi tavoitteena oli selvittää miten perehdyttämistä voisi yleisesti asumispalveluyksikössä kehittää. Perehdyttämisen tarkistuslistan olisi tarkoitus olla apuna ja työvälineenä perehdytettäessä uusia työntekijöitä ja sijaisia. Tarkoitus on, että perehdyttämisen tarkistuslistasta hyötyy perehdyttäjä sekä perehdytettävä.
Opinnäytetyön raportissani käyn läpi yleisellä tasolla asumispalveluja, työntekijän roolia kehitysvammaistyössä sekä pureudun perehdyttämisen teoriaan perehdytettävän sekä perehtyjän näkökulmasta. Opinnäytetyön painopiste on perehdyttämisessä, mutta koska opinnäytetyön konkreettinen ympäristö on kehitysvammaisten aikuisten asumispalvelussa, halusin lähestyä asumispalveluita ja työntekijän roolia inhimillisestä ja käytännöllisestä näkökulmasta.
Tutkimuksellisen osuuden toteutin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelut tein yksilöhaastatteluina loka-joulukuun 2017 aikana. Haastatteluihin osallistui viisi asumispalveluyksikön työntekijää. Työntekijät olivat työskennelleet yksikössä eri mittaisia aikoja. Kokemuksia ja näkemyksiä sain haastatteluiden kautta perehdyttäjän sekä perehdytettävän näkökulmasta. Haastatteluista litteroitua aineistoa analysoin sisällönanalyysimenetelmällä.
Tutkielmassa selvisi, ettei perehdyttämisen tarkistuslista ollut toiminut toivotulla tavalla. Perehdyttämisen tarkistuslistan olivat saaneet vain osa uusista työntekijöistä. Suurimpana heikkoutena koettiin, ettei perehdytettäville ollut nimetty tiettyä perehdyttäjää. Nimetty perehdyttäjä huolehtii, että perehdytettävä käy kaikki tarkistuslistan kohdat läpi aikatavoitteessa sekä ohjaa perehdytettävän oikeiden ihmisten luokse tarpeen mukaan...
The aim of this thesis was to find out how the check list for job orientation at a service housing unit is experienced and how it should be further developed to meet the individual needs of this particular service housing unit. In addition, the aim...
The aim of this thesis was to find out how the check list for job orientation at a service housing unit is experienced and how it should be further developed to meet the individual needs of this particular service housing unit. In addition, the aim...
”SE ON SEMMONEN ISOSISKO TYYPPINEN, JOKA KUUNTELEE JA JELPPAA SIT KUN TARVII” : Kuvaus Kaarikodon lastensuojelun jälkihuolto-oppaan laatimisesta
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Lastensuojelun jälkihuollon asiakasmäärät ovat kasvaneet moninkertaisesti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ja samalla jälkihuoltotyön laatu on maanlaajuisesti vaihtelevaa. Jälkihuolto on lastensuojelun viimeisin ...
Lastentarhanopettajien kokemuksia työmotivaation taustalla olevista arvoista ja merkityksistä
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Tämän opinnäytetyön tavoite oli saada tietoa lastentarhanopettajien työn arvoista ja merkityksistä työmotivaation taustalla. Tarkoitus oli selvittää mikä merkitys lastentarhanopettajien työn arvoilla ja merkityksillä on työmotivaation lisääjänä. Lastentarhanopettajista on monin paikoin pulaa, ja vaihtuvuus on alalla suurta. Aihe syntyi halusta selvittää mitä lastentarhanopettajien kokemat työn arvot ja merkitykset ovat, ja voisivatko ne lisätä työmotivaatiota ja sitä kautta työhön sitoutumista.
Opinnäytetyö on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Aineisto työhön saatiin haastattelemalla lastentarhanopettajia ryhmissä teemahaastatteluin. Lastentarhanopettajat saivat omin sanoin ryhmässä keskustelemalla kertoa työnsä arvoista, merkityksistä sekä työmotivaatioon vaikuttavista seikoista. Tätä saatua aineistoa on peilattu teoriatietoon arvoista, varhaiskasvatuksen arvoperustasta sekä työmotivaatiosta.
Tuloksista ilmenee, että lapsuuden itseisarvo ja lapsen edun ensisijaisuus ovat lastentarhanopettajien työn arvoissa keskiössä. Lasta ja lapsuutta elämänvaiheena haluttiin arvostaa ja kunnioittaa. Motivaation kannalta oli merkityksellistä jos työtä sai tehdä arvomaailmansa mukaisesti. Tärkeää oli saada tehdä työtään arvojensa mukaisesti niin, että lapselle ja lapsiryhmälle sai antaa omaa aikaansa. Sen mahdollisuutta heikensi muun muassa resurssipula, kiireen tuntu, päivien pirstaleisuus ja suuret lapsiryhmät. Yhteiskunnan arvostuksen puutetta kuvasti huono palkkaus, mikä vaikutti motivaatioon heikentävästi....
The purpose of this thesis was to research the values and meanings of kindergarten teachers’ work connected to their motivation. The purpose was to find out the kind of reasons for kindergarten teacher’s work values and their motivational meaning...
The purpose of this thesis was to research the values and meanings of kindergarten teachers’ work connected to their motivation. The purpose was to find out the kind of reasons for kindergarten teacher’s work values and their motivational meaning...
Kuvasanakirjan avulla ympäristökasvatusta kaksi- ja monikielisille lapsille varhaiskasvatuksessa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Tässä toiminnallisessa opinnäyteyössä tarkoituksena oli toteuttaa kuvasanakirja, jonka teema on luonto ja retkeily. Tarkoitus oli tuoda päiväkodin työntekijöille työväline, jonka avulla he voivat osallistaa kaksi- ja monikielisiä lapsia liittyen luontoon ja retkitoimintaan. Tavoite oli arvioida kuvasanakirjan käytännöllisyyttä eri toimintaympäristöissä lasten kanssa. Toimeksiantaja oli eräs vantaalainen päiväkoti.
Opinnäytetyön teoriaosuus käsitteli varhaiskasvatusta, ympäristökasvatusta, osallisuutta, monikielisyyttä ja kuvakommunikointia. Päiväkodeissa kaksi- ja monikielisten lapsien osuus yleistyy. Muutos tuo varhaiskasvatukseen paineita kehittää toiminta- ja työmenetelmiä niin että kaksi- ja monikielisten lasten suomen kielenkehitystä voidaan tukea sekä osallisuutta lisätä. Tässä opinnäytetyössä on hyödynnetty kuvakommunikointia työvälineenä retkeilyn mahdollistamiseksi monikielisessä päiväkotiryhmässä. Lähimetsäretket mahdollistavat lapsille monipuolisen oppimisympäristön, jossa lapset pääsevät muodostamaan heidän luontokäsitystään.
Opinnäytetyössä toteutettiin kuvasanakirja, jonka teemoina olivat liikenneturvallisuus ja säännöt, erilaiset ympäristöt, kulkuvälineet, tutkimusvälineet ja luonnon tutkiminen, kasvilajit ja kierrätys. Toiminnallinen osuus toteutui kolmessa eri toimintakerrassa, jotka olivat päiväpiiri, metsäretki ja kollaasin tekeminen. Tarkoituksena oli käydä kuvasanakirjan avulla keskeistä sanastoa ja sääntöjä lasten kanssa ennen retkeä, retken aikana ja sen jälkeen.
Arvioinnin tukena käytettiin havainnointia, lastentarhanopettajan palautetta ja henkilökunnalle tehtyä palautelomaketta. Tulosten perusteella kuvasanakirja on ajankohtainen ja hyödyllinen työväline kyseisessä päiväkodissa. Työväline on mielekäs niin lapsille kuin varhaiskasvattajille. Kuvasanakirjan avulla voi osallistaa kaksi- ja monikielisiä lapsia toimintaan ja innostaa heitä havainnoimaan ympäristöä. Toimeksiantaja haluaa ottaa työvälineen käyttöön päiväkodin ryhmissä....
The aim of this thesis was to implement a tool for the teachers of the early childhood education, by which they can involve bi- and multilinguistic children to the excursions and environmental education. The purpose of this practical thesis...
The aim of this thesis was to implement a tool for the teachers of the early childhood education, by which they can involve bi- and multilinguistic children to the excursions and environmental education. The purpose of this practical thesis...
"Onks motii?" : nuorten motivoituminen muutokseen Hyvinkään kaupungin Nuorisoasemalla
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Opinnäytetyö toteutettiin Hyvinkään kaupungin Nuorisoaseman pyynnöstä. Nuorisoasema on matalan kynnyksen palvelu hyvinkääläisille nuorille, johon nuori voi hakeutua elämän kriisitilanteissa tai mielenterveys- ja päihdeasioissa. Opinnäytetyön...
This thesis was carried out in co-operation with a mental health care unit called Nuorisoasema of Hyvinkää. Nuorisoasema is a mental health care service for young people who are in the middle of a personal crisis, suffer from mental or substance...
This thesis was carried out in co-operation with a mental health care unit called Nuorisoasema of Hyvinkää. Nuorisoasema is a mental health care service for young people who are in the middle of a personal crisis, suffer from mental or substance...
Intensiivikuntoutumiskurssin vaikutukset asiakkaille
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Vantaalaisille päihdekuntoutujille. Intensiivikurssi on osa A-klinikan toimintaa, jossa käsitellään riippuvuutta, retkahtamista sekä sen ehkäisyä, tunteiden säätelyä sekä toipumista. Opinnäytetyö oli osallistava sekä havainnoiva tutkimus, mikä tarkoitti...
The objective of this thesis was to participate in an intensive rehabilitation course in western Vantaa and to observe its effects on clients. The objective was also to make a diverse overview of the course that targets substance addicted people in Vantaa. The intensive course is one function of A-klinikka, whose aim is to deal with addiction, relapse and its prevention, emotional regulation and convalescence. This thesis was a participating and observing study, which in practice meant participating as an observer in the course in fall of the year 2016. The theoretical framework covers rehabilitation from substance abuse and alcoholism in Finland. In addition topics such as mindfulness, dialectic behavioural therapy, psychosocial treatment and functionality. These topics are the common thread throughout the course. The course does not provide actual therapy, but instead uses these theories and methods for treatment of substance addiction. Participating in the course was a large part of the thesis. It included observation, familiarization with the theory, interaction with clients and an anonymous questionnaire. The objective of participating was to build a comprehensive understanding of the course. This included self- reflection as a participating observer with respect to the role of student. The feedback from the course was mostly positive and on the basis of this similar courses would be important in the future. In the future this kind of activity of outpatient services for the substance addicted is surely an integral part of substance abuse counseling. A further area of study could be a qualitative study of client experiences and demand for the course. This thesis is not a qualitative or quantitative study, but instead an overview of the A-klinikka course....
The objective of this thesis was to participate in an intensive rehabilitation course in western Vantaa and to observe its effects on clients. The objective was also to make a diverse overview of the course that targets substance addicted people in Vantaa. The intensive course is one function of A-klinikka, whose aim is to deal with addiction, relapse and its prevention, emotional regulation and convalescence. This thesis was a participating and observing study, which in practice meant participating as an observer in the course in fall of the year 2016. The theoretical framework covers rehabilitation from substance abuse and alcoholism in Finland. In addition topics such as mindfulness, dialectic behavioural therapy, psychosocial treatment and functionality. These topics are the common thread throughout the course. The course does not provide actual therapy, but instead uses these theories and methods for treatment of substance addiction. Participating in the course was a large part of the thesis. It included observation, familiarization with the theory, interaction with clients and an anonymous questionnaire. The objective of participating was to build a comprehensive understanding of the course. This included self- reflection as a participating observer with respect to the role of student. The feedback from the course was mostly positive and on the basis of this similar courses would be important in the future. In the future this kind of activity of outpatient services for the substance addicted is surely an integral part of substance abuse counseling. A further area of study could be a qualitative study of client experiences and demand for the course. This thesis is not a qualitative or quantitative study, but instead an overview of the A-klinikka course....
Pikkusiilien satumatka
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Opinnäytetyö käsittelee sadutusta ja siihen virittäviä taidetyöpajoja. Kyseessä on toiminnallinen opinnäytetyö ja kohderyhmänä erään helsinkiläisen päiväkodin pienryhmä. Ryhmän jäsenet koostuivat kuudesta 4-vuotiaasta lapsesta.
Kokoonnuimme...
This study is concerned with the storycrafting method and arts workshops carried out for stimulating the use of the method. This is an action-based study conducted among a small group of children in one day-care centre in Helsinki. The members of the group included six 4-year-old children. The study included a total of four meetings with the group, each session lasting around 45-60 minutes. The functional section was implemented in the autumn of 2015. The aim was to carry out four storycrafting sessions and use these as the basis for observing the participation of 4-year-olds in storycrafting. The purpose was to organise communal storycrafting sessions for the children as well as increase awareness of the storycrafting method and the opportunities this provides for making children's voices heard. The goal of the interactive situations was to increase children's positive attitudes towards creating arts and motivate children to experiment with creative activities. The children in the group were unfamiliar with the arts workshop and storycrafting method. The aim was that the children would benefit from creative activities and that these would evoke feelings of joy and success in the children. A further objective was to use storycrafting for introducing a new practice into the day-care centre involving listening to the children and making their opinions and worldviews visible. In addition to storycrafting, the methods used in this study included an arts workshop at the heart of which lie painting, drawing, crafts, exploring, reflecting, recognising emotions and listening to stories. A diary including observations made during the activities was used in the assessment. The children enjoyed the activities and were glad to participate in every workshop. The verbal feedback they provided was positive. I was able to reach the goals I set for myself and feel that I learned and developed my skills in carrying out activities involving art with children....
This study is concerned with the storycrafting method and arts workshops carried out for stimulating the use of the method. This is an action-based study conducted among a small group of children in one day-care centre in Helsinki. The members of the group included six 4-year-old children. The study included a total of four meetings with the group, each session lasting around 45-60 minutes. The functional section was implemented in the autumn of 2015. The aim was to carry out four storycrafting sessions and use these as the basis for observing the participation of 4-year-olds in storycrafting. The purpose was to organise communal storycrafting sessions for the children as well as increase awareness of the storycrafting method and the opportunities this provides for making children's voices heard. The goal of the interactive situations was to increase children's positive attitudes towards creating arts and motivate children to experiment with creative activities. The children in the group were unfamiliar with the arts workshop and storycrafting method. The aim was that the children would benefit from creative activities and that these would evoke feelings of joy and success in the children. A further objective was to use storycrafting for introducing a new practice into the day-care centre involving listening to the children and making their opinions and worldviews visible. In addition to storycrafting, the methods used in this study included an arts workshop at the heart of which lie painting, drawing, crafts, exploring, reflecting, recognising emotions and listening to stories. A diary including observations made during the activities was used in the assessment. The children enjoyed the activities and were glad to participate in every workshop. The verbal feedback they provided was positive. I was able to reach the goals I set for myself and feel that I learned and developed my skills in carrying out activities involving art with children....
”Sirkus sallii kaikenlaiset ihmiset” : kokemuksia Sirkus Magentan perhesirkuksesta
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää 2—5-vuotiaiden lasten perheiden kokemuksia Sirkus Magentan tarjoamassa perhesirkuksessa. Sirkus Magenta on vuodesta 2011 lähtien toiminut yhdistys, jossa on hyvin laajaa toimintaa sirkuksen parissa, kuten harrasteryhmiä eri ikäisille, työpajoja, esityksiä sekä maksuton sosiaalinen sirkus. Sirkus Magentan tavoitteena on edistää kaikenikäisten ihmisten hyvinvointia sirkuksen avulla.
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida millä tavoin perhesirkus tukee lasten kehitystä sekä tarkastella miten perhesirkusharrastus sopii Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2016 julkaisemiin varhaisvuosien fyysisiin suosituksiin ohjatun liikunnan osalta. Tietoperusta sisältää 2—5-vuotiaiden lasten fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten kehitysvaiheiden, alle kouluikäisen lapsen liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen tehtyjen suositusten, perheliikunnan ja kokemuksen kuvaamisen lisäksi suomalaisen sirkuksen historiaa, nykysirkusta, sosiaalista sirkusta ja perhesirkusta.
Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti, määrällisen ja laadullisen tutkimustavan mukaisesti. Tutkimuskysely lähetettiin 190 perhesirkukseen vuonna 2017 osallistuneille Sirkus Magentan harrastajille ja kyselyssä oli sekä avoimia, asteikko- että monivalintakysymyksiä. Monimenetelmälli-syydellä pyrittiin varmistamaan tutkimuksen validiutta.
Kyselyyn vastasi 20 perhettä. Tulosten mukaan perhesirkus on harrastus, joka tukee lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Lapsi oppii paljon erilaisia motorisia taitoja ja haluaa harjoitella temppuja myös vapaa-ajalla, itseluottamus ja rohkeus esiintyä kasvavat onnistumisten myö-tä, ryhmässä opitaan yhteistyötaitoja, ohjaajan ohjeiden kuuntelua sekä erilaisia leikkejä. Perheet nauttivat oman lapsen kanssa temppuilusta ja kokevat, että perhesirkus lisää perheen sisäistä vuorovaikutusta, yhteistyötaitoja sekä perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemissa suosituksissa ohjatun liikunnan osa-alueeseen kuuluu uusien taitojen oppiminen muiden lasten kanssa turvallisten aikuisten innostamana. Ohjaajan tulisi kuunnella lasta ja lapsen tarpeita suunnitellessaan toimintaa, jotta lapsi saisi onnistumisen kokemuksia. Kaikentasoisten liikkujien tulisi olla helppo tulla mukaan toimintaan. Verrattaessa per-hesirkustoimintaa näihin kriteereihin toiminta kattaa kaikki osa-alueet.
Perheitä tulisi jatkossakin kannustaa perheliikuntaan. Liikunnan hyödyt ovat pitkäkestoisia ja tukevat lapsen liikunnallisen elämäntavan syntymistä, erityisesti silloin, kun koko perhe on mukana. Perhesirkus on yksi vaihtoehto perheen yhteiselle toiminnalle ja se sopii perheille, jotka haluavat vahvistaa perheen sisäistä luottamusta ja vuorovaikutusta pariakrobatian avulla....
The aim of this Bachelor’s thesis was to examine the experiences of 2-5-year-old children's families in the family circus organised by Sirkus Magenta. Sirkus Magenta has operated since the year 2011 and it is an association with a wide variety...
The aim of this Bachelor’s thesis was to examine the experiences of 2-5-year-old children's families in the family circus organised by Sirkus Magenta. Sirkus Magenta has operated since the year 2011 and it is an association with a wide variety...
Työhyvinvointi sosiaalialalla
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työhyvinvoinnin tilaa sosiaalialalla. Tavoitteena oli tarkastella työhyvinvoinnin vaikutusta työtyytyväisyyteen ja työssäjaksamiseen. Työssä selvitettiin työhyvinvoinnin mahdollisia muutoksia sosiaalialalla reilun kymmenen vuoden takaa viime vuosiin saakka. Työssä on avattu työhyvinvoinnin keskeisiä käsitteitä. Tärkeiksi teemoiksi valittiin johtamisen ja esimiestyön merkitys sekä hyvän työilmapiirin vaikutus. Lisäksi on pohdittu työhyvinvoinnin tärkeyttä ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Tietoa on kerätty kirjallisuuden, lehtien ja julkaisujen pohjalta sekä aikaisemmin tehdyistä tutkimuksista.
Työhyvinvointi muodostuu fyysisistä ja psyykkisistä asioista, jotka kietoutuvat yhteen. Fyysisiä asioita ovat esimerkiksi oikeanlaiset työvälineet ja psyykkisiä asioita taas esimerkiksi hyvät vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Asiat voivat siis olla aineellisia tai aineettomia. Ihminen on kokonaisuus. Positiiviset kokemukset töissä heijastuvat muuhunkin elämään ja päinvastoin. Työhyvinvoinnin tulisi olla oleellinen osa organisaation henkilöstöpolitiikkaa. Työhyvinvointi koskettaa sekä yksilöitä että yhteisöjä. Hyvin toimivasta työhyvinvointitoiminnasta muodostuu työyhteisön omaksuma toimintatapa.
Opinnäytetyössä käytettyjen tutkimusten mukaan sosiaalialalla on ollut samoja ongelmia jo pitkään. Tilanne on mennyt vain huonompaan suuntaan. Työntekijöiden suurin ongelma on kiire ja sen aiheuttama kuormitus työhön. Kiire johtuu riittämättömistä resursseista. Ammattihenkilölaki on lisännyt kiirettä entisestään, koska lain mukaan päteviä sijaisia on vaikea saada. Alimiehityksellä työskentely on sosiaalialalla yleistä. Kiireen vaikutus näkyy työhyvinvoinnin kannalta siinä, että sosiaalialalla on tutkimusten perusteella enemmän sairauspoissaoloja muihin aloihin verrattuna.
Johtamisella on tutkittu olevan suuri vaikutus työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin kannalta hyvä esimies on ratkaisukeskeinen. Hän on avoin, tasapuolinen ja kannustaa alaisiaan. Hyvän työilmapiirin luomisessa johtamiskulttuurilla on oleellinen merkitys. Hyvä ilmapiiri saa työntekijät kukoistamaan. Työntekijät ovat silloin rohkeita, luovia ja innovatiivisia. Uusia ideoita syntyy, kun ei ole pelkoa, että epäonnistumisesta seuraa jotain hyvin negatiivista. Virheistäkin on mahdollista oppia.
Opinnäytetyötä tehdessä tuli ilmi, että työhyvinvoinnilla on oleellinen merkitys työtyytyväisyyteen ja työssäjaksamiseen. Työhyvinvoinnin kehittäminen kannattaa. Hyvinvoiva työntekijä on tyytyväinen, motivoitunut ja sitoutunut työhönsä. Tyytyväinen työntekijä saa enemmän aikaan eli on tuottavampi. Työhyvinvointiin panostamalla on mahdollista pidentää työuria ja vähentää sairauspoissaoloja....
The purpose of this thesis was to study the current state of work-life wellbeing in the social services sector. The aim was to investigate how work-life wellbeing affects work-life satisfaction and management of work-related stress. The thesis...
The purpose of this thesis was to study the current state of work-life wellbeing in the social services sector. The aim was to investigate how work-life wellbeing affects work-life satisfaction and management of work-related stress. The thesis...
Missä seisot? : Etuoikeuskävely -draamatyöpajan kehittäminen
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää yhdenvertaisuutta tukeva draamatyöpaja etuoikeuskävely -harjoitteen ympärille. Työpaja ja sen kehittäminen toteutettiin työelämälähtöisesti yhteistyössä alakulttuurikeskus Loukon kanssa. Loukko tarjoaa esteetöntä, matalankynnyksen kulttuuritoimintaa. Sen tavoitteena on luoda turvallinen tila, erityisesti marginaaliryhmille.
Työpajan tavoitteina olivat osallistujien huomion kiinnittäminen yhteiskunnan valtarakenteisiin sekä empatian herätteleminen marginaaliryhmiä kohtaan. Opinnäytetyön kirjallisen osuuden tavoitteena oli tuottaa tietoa etuoikeuskävelystä ja sen käyttömahdollisuuksista.
Työn teoreettiseksi viitekehykseksi valikoituivat yhteiskunnallisen ajankohtaisuuden perusteella eriarvoistumiseen liittyvät seikat. Viitekehys rakentui sosiaalisen kuplautumisen, vihapuheen ja marginalisaatioon liittyvien tekijöiden ympärille. Opinnäytetyössä kehitetty, työpaja pyrki omalta osaltaan edistämään moniäänistä vuorovaikutusta yhteiskunnan eri jäsenten välillä.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena. Siihen sisältyvässä työpajassa käytettiin draamalähtöisiä menetelmiä etuoikeuskävely -harjoitteen ympärillä. Tavoitteisiin pääsemistä mitattiin havainnoinnin, loppukeskustelun ja kyselylomakkeiden kautta. Lisäksi työpajaan osallistuneiden kanssa käytiin sähköpostikeskustelua työpajan kehittämisestä.
Työpaja kehitettiin vastaamaan alakulttuurikeskus Loukon koulutuksellisia tarpeita, yhdessä sen työryhmän jäsenten kanssa. Työpaja onnistui vastaamaan tavoitteisiinsa. Draamalliset menetelmät etuoikeuskävely -harjoitteeseen yhdistettynä toimivat tavoitteiden toteutumisen tukena. Palautteen perusteella, työpaja onnistui herättelemään osallistujien empatiaa kokemuksellisuuden kautta. Lisäksi se nosti esille yhteiskunnallisia valtarakenteita ja niistä johtuvia etuoikeuksia sekä osattomuutta.
Kirjallisesta osuudesta löytyy tietoa etuoikeuskävelystä ja sen tavoitteista, sekä sovellettavuudesta eri toimintaympäristöissä. Työpajan suunnitelma ja siihen liittyvät elementit, ovat opinnäytetyön liitteissä. Ne ovat vapaasti käytettävissä oikeassa kontekstissa....
The purpose of this thesis was to develop a drama workshop based on the privilege walk activity to enhance equality. The workshop and its development were carried out in a work-oriented manner in co-operation with the subculture center Loukko, which...
The purpose of this thesis was to develop a drama workshop based on the privilege walk activity to enhance equality. The workshop and its development were carried out in a work-oriented manner in co-operation with the subculture center Loukko, which...









