Haku
Viitteet 1571-1580 / 2339
Digitaalisen pelaamisen merkitys 12-18- vuotiaille nuorille
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Opinnäytetyössä käsitellään digitaalisen pelaamisen merkitystä erityisesti 12–18-vuotiaille nuorille. Tavoitteena on tuoda esille uudenlaista hyödynnettävissä olevaa tietoa digitaalisesta pelaamisesta esimerkiksi aikaisempien tutkimuksien sekä kyselylomakkeen avulla kerätyn aineiston muodossa. Opinnäytetyössä tuodaan esille erityisesti digitaalisen pelaamisen hyötyjä unohtamatta kuitenkaan haittavaikutuksia. Tarkoituksena on myös eritellä tapoja, joilla digitaalista pelaamista voidaan hyödyntää esimerkiksi nuorisotyössä ja muulloinkin lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä.
Opinnäytetyön teoriapohja koostuu aikaisemmista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista sekä muunlaisesta kirjallisuudesta. Tutkielmassa avataan digitaalisen pelaamisen käsitettä, pelaamisen historiaa, nykyhetkeä sekä tulevaisuutta, pelaamiseen liittyviä olemassa olevia tilastoja, pelaamisen hyötyjä ja haittoja sekä itse pelaamisen merkitystä. Opinnäytetyössä on tuotuna esille myös erilaisia peligenrejä sekä tapoja, miten pelaamista voidaan hyödyntää nuorisotyön välineenä.
Opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat: Millaisena nuoret kokevat digitaalisen pelaamisen? Miksi nuoret pelaavat? Kuinka paljon nuoret keskimäärin pelaavat ja mitä he pelaavat? Tutkimus on laadultaan kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus ja aineisto on kerätty verkkokyselyn avulla. Kysely oli esillä erilaisilla nettisivustoilla ja keskustelupalstoilla muutaman viikon ajan keväällä 2016. Tutkimuksessa hyödynnettäviä vastauksia tuli yhteensä 109 kappaletta. Vastauksia tuli eri-ikäisiltä nuorilta. Vastausprosentti oli noin 60,5 (N=180), joka on laskettu jakamalla hyväksyttyjen vastausten määrän (109 kpl) kyselyn aloittaneiden määrällä (180 kpl). Tulokset on analysoitu Microsoft Excel- ohjelmalla, jonka avulla on tehty erilaisia tuloksia kuvaavia kaavioita, joista tehtiin johtopäätökset. Vastausten perusteella nuoret pelaavat usein digitaalisia pelejä ja niitä pelataan eniten tietokoneella ja pelikonsoleilla. Suosituimmat peligenret ovat räiskintä- ja seikkailupelit. Vastaajat pelaavat digitaalisia pelejä noin 2-3 tuntia päivässä.
Digitaalisen pelaamisen merkitystä on tarkasteltu aikaisempien tutkimusten muodossa. Pelaamisessa viehättää erityisesti sen sosiaalinen ulottuvuus sekä pelin ominaisuudet. Pelaamisesta voidaan tehdä sosiaalinen tapahtuma pelaamalla kavereiden kesken tai online-pelien muodossa, jolloin voidaan olla yhteydessä tuntemattomiinkin pelaajiin....
In this thesis the main subject is the purpose of digital gaming especially for 12-18 year olds. The aim is to bring up new usable information about digital gaming, for example in the form of former studies and material which has been gathered (via...
In this thesis the main subject is the purpose of digital gaming especially for 12-18 year olds. The aim is to bring up new usable information about digital gaming, for example in the form of former studies and material which has been gathered (via...
Nuorten kokemuksia ryhmätoiminnasta ja sen merkityksestä yhteisöllisyyden kokemukseen koulussa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata yläkoululaisten nuorten kokemuksia ryhmätoiminnasta ja sen merkityksestä yhteisöllisyyden kokemukseen koulussa sekä saada ideoita kuinka ryhmätoimintaa voisi kehittää. Tärkeimpänä teoreettisena taustana oli yhteisöllisyys ja ryhmätoiminta koulussa. Tunne yhteisöllisyydestä syntyy ryhmänjäsenten välisestä vuorovaikutuksesta ja ryhmässä tapahtuvan toiminnan kautta. Ryhmätoiminnan avulla ihminen saa mahdollisuuden tuntea kuuluvansa laajempaan yhteisöön. Tässä opinnäytetyössä laajemmalla yhteisöllä tarkoitettiin koulua. Lisäksi käytiin yleisesti läpi oppilashuoltolakia ja sen vaikutusta koulukuraattorin työhön. Uudessa oppilas –ja opiskelijahuoltolaissa painotetaan ennaltaehkäisevää ja yhteisöllisyyttä lisäävää työtä kouluissa.
Kyseessä oli laadullinen tutkielma, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa nuorta helsinkiläisessä yläkoulussa. Nuoret olivat kuluneen lukuvuoden aikana osallistuneet koulun järjestämään ryhmätoimintaan. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Kerätty aineisto litteroitiin ja aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että ryhmässä tapahtuva toiminta ja ohjaajien antama tuki koettiin merkittävänä. Ryhmätoimintaan osallistumisen myötä nuoret kokivat kouluun tulemisen helpottuneen, keskittymisen parantuneen ja näiden kautta nuoret olivat pystyneet nostamaan kouluarvosanojaan. Lisäksi he olivat oppineet uusia taitoja, kuten muiden ryhmänjäsenten kuuntelemista. Nuoret tutustuivat paremmin ohjaajiinsa ryhmien kautta ja siten vaikeista asioista keskusteleminen heidän kanssaan koettiin helpompana. Nuoret kokivat edellä mainittujen asioiden vaikuttaneen tunteeseen kouluyhteisöön kuulumisessa. Nuoret toivat myös esiin kehittämisehdotuksina erilaisten koulunkäyntiin kannustavien ja tukea antavien ryhmien ylläpitämisen myös jatkossa sekä niiden lisäämisen eri luokka-asteille. Nuorilta saatujen vastausten pohjalta yhteistyökoulumme sai uutta näkökulmaa ryhmätoiminnastaan.
Opinnäytetyömme antaa muille kouluille ja alalla työskenteleville sysäyksen pohtia, mikä merkitys ryhmätoiminnalla on nuorille ja yhteisöllisyyden kokemukseen koulussa. Lisäksi tätä opinnäytetyötä voi hyödyntää suunniteltaessa ryhmätoimintaa ja kouluviihtyvyyttä parantaessa....
The purpose of this thesis was to describe adolescents’ experiences of group activity and the significance of sense of community in school. Another purpose was to obtain suggestions on how to develop group activity in school. The main theoretical...
The purpose of this thesis was to describe adolescents’ experiences of group activity and the significance of sense of community in school. Another purpose was to obtain suggestions on how to develop group activity in school. The main theoretical...
Autismikirjon lapsen sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen varhaiskasvatuksessa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
kehittää ammattikasvattajien näkökulmasta. Tavoitteena oli kartoittaa yleisesti käytössä olevat menetelmät sekä kehitystarpeet niin, että autismikirjon lasten kanssa työskentelevät voisivat hyödyntää saatua tietoa omassa työssään.
Opinnäytetyö...
The purpose of this thesis was to find out about ways to support the social interaction of the children with autism spectrum from the point of view of early childhood education. The other purpose was to find how to improve the support from the point...
The purpose of this thesis was to find out about ways to support the social interaction of the children with autism spectrum from the point of view of early childhood education. The other purpose was to find how to improve the support from the point...
"Se mitä lapsi kokee, on totta" : Erityisherkän lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yksittäisten varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten lapsen erityisherkkyys ilmenee varhaiskasvatuksessa sekä miten erityisherkkää lasta tulisi tukea, jotta hänellä olisi turvallinen ja hyvä olo varhaiskasvatus ympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä kasvattajien tietoisuutta erityisherkän lapsen tunnistamiseen, kohtaamiseen ja tukemiseen varhaiskasvatuksessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui erityisherkkyydestä, erityisherkästä lapsesta ja lapsen yksilöllisestä huomioimisesta varhaiskasvatuksessa. Tutkimusaineiston hankinta toteutettiin Helsingin kaupungin eri päiväkoti yksiköissä kolmen eri lastentarhanopettajan teemahaastatteluna. Tutkimusaineiston analyysi menetelmänä toimi sisällönanalyysi.
Tutkimusten tulosten mukaan erityisherkillä lapsilla todettiin olevan tunnistettavissa samoja tunnuspiirteitä, mutta lapsen kokeminen ja reagointi asioihin on yksilöllistä. Lapsen erityisherkkyyden todettiin ilmenevän aistiherkkyytenä ja kehon tuntemuksina, voimakkaina tunne kokemuksina, asioiden syvällisenä pohtimisena ja reagointina uusissa tilanteissa ja muutoksissa. Erityisherkän lapsen tukemisessa todettiin vaikuttavan monet tekijät. Tärkeinä tekijöinä todettiin ennakointi, jatkuva arjen struktuuri, positiivinen pedagogiikka, aikuisen sensitiivisyys, yhteistyö vanhempien kanssa sekä muut lapsen arkea tukevat tekijät. Tutkimus antaa kuvaa erityisherkkyydestä ja lapsen yksilöllisestä huomioimisesta. Tutkimus auttaa kasvattajia hahmottamaan paremmin lapsen erityisherkkyyden ilmenemistä ja antaa yleisiä vastauksia siihen, miten erityisherkkää lasta tulisi tukea varhaiskasvatusympäristössä....
The aim of this Bachelor´s thesis was to investigate the points of view and experiences of individual professionals in early childhood education on highly sensitive children. These were how the high sensitivity of child manifests itself and how...
The aim of this Bachelor´s thesis was to investigate the points of view and experiences of individual professionals in early childhood education on highly sensitive children. These were how the high sensitivity of child manifests itself and how...
Sisarusten kesken : vertaistukiviikonloppu erityislasten sisaruksille
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Toiminnallisen opinnäytetyön aiheena on kehitysvammaisten lasten nuorille sisaruksille järjestetty vertaistukiviikonloppu. Viikonloppuleiri toteutettiin yhteistyössä Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n kanssa Helsingissä keväällä 2015. Leirille osallistui seitsemän 8-12-vuotiasta lasta, ja sen tavoitteena oli tukea sisarussuhteita, tarjota mahdollisuus osallistujien keskinäiseen vertaisuuteen ja järjestää heille mukava viikonloppu. Opinnäytetyön tarkoitus oli kehittää yhdistyksen toimintaa sisaruksille suunnatun vertaistoiminnan saralla.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys sisältää sisaruuden ja vertaistuen yleisesti mutta myös kehitysvammaisuuden ja lasten näkökulman huomioiden. Toiminnallisessa osiossa käytettyjä menetelmiä olivat toiminnallinen ryhmä, havainnointi sekä kuvallinen ilmaisu. Tutustumiseen käytettiin paljon aikaa, jotta lapset saisivat lyhyestä leiristä parhaan hyödyn. Käydyt keskustelut olivat avoimia ja rehellisiä. Viikonloppuleirille osallistuneilta lapsilta kerättiin kirjallinen palaute leirin päätteeksi. Palaute oli positiivista, ja siihen vastanneet toivoivat pääsevänsä samanlaiselle leirille uudestaan. Tässä opinnäytetyössä kuvatut kokemukset vertaistukiviikonlopusta ovat hyödynnettävissä vastaavan toiminnan jatkokehittelyssä....
The theme of this participatory action thesis was a peer support weekend for young siblings of intellectually and developmentally disabled children. The weekend camp was carried out in cooperation with Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry in the spring...
The theme of this participatory action thesis was a peer support weekend for young siblings of intellectually and developmentally disabled children. The weekend camp was carried out in cooperation with Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry in the spring...
Matkalla–hankkeen merkitys maahanmuuttajanuorten osallisuuden vahvistamisessa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Plan International Suomen Matkalla-hankkeen kanssa, ja tavoitteena oli tuottaa arviointimateriaalia osana hankkeen vaikuttavuuden arviointia. Matkalla-hanke oli vuosina 2013-2016 toiminut maahanmuuttajanuorten...
This Bachelor’s thesis was conducted in co-operation with Plan International Finland and the Matkalla-project with the aim to create evaluation material for impact assessement of the project. The Matkalla-project was an integration project in 2013...
This Bachelor’s thesis was conducted in co-operation with Plan International Finland and the Matkalla-project with the aim to create evaluation material for impact assessement of the project. The Matkalla-project was an integration project in 2013...
Sosiaalinen luototus : Kvalitatiivinen haastattelututkimus sosiaalisen luototuksen käytöstä Keski-Uudellamaalla
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Tämä opinnäytetyö toteutettiin Keravan kaupungille, joka harkitsee sosiaalisen luototuksen tarjoamisen aloittamista. Opinnäytetyössä kartoitettiin, mitä kuntien tarjoama sosiaalinen luototus on ja tutkittiin, millaisia kokemuksia sosiaalisen...
This thesis was commissioned by the City of Kerava which is considering implementing social lending. Social lending is a form of lending where social services try to prevent excessive debt problems as well as financial and economic exclusion. The purpose of social lending is also to help people independently survive with their own personal finance. The experiences that two municipalities in Keski-Uusimaa had of providing social lending were surveyed for this thesis. This was a qualitative thesis in which data was collected with themed interviews. In the interviews, four social lending specialists from the two different municipalities were interviewed. The purpose of the interviews was to discover how social lending was arranged and what kind of resources the municipalities used; as well as to establish the benefits and problems of social lending for both customers and municipalities. The data revealed that small municipalities are limited in resources. In particular, insufficient maximum credit was pinpointed as the biggest issue in social lending, which excluded those who would benefit from it the most. The fact remains that the crediting process improves both the financial situation and personal finance of the beneficiaries. The City of Kerava can use and benefit from the results of this thesis when they are starting and developing social lending....
This thesis was commissioned by the City of Kerava which is considering implementing social lending. Social lending is a form of lending where social services try to prevent excessive debt problems as well as financial and economic exclusion. The purpose of social lending is also to help people independently survive with their own personal finance. The experiences that two municipalities in Keski-Uusimaa had of providing social lending were surveyed for this thesis. This was a qualitative thesis in which data was collected with themed interviews. In the interviews, four social lending specialists from the two different municipalities were interviewed. The purpose of the interviews was to discover how social lending was arranged and what kind of resources the municipalities used; as well as to establish the benefits and problems of social lending for both customers and municipalities. The data revealed that small municipalities are limited in resources. In particular, insufficient maximum credit was pinpointed as the biggest issue in social lending, which excluded those who would benefit from it the most. The fact remains that the crediting process improves both the financial situation and personal finance of the beneficiaries. The City of Kerava can use and benefit from the results of this thesis when they are starting and developing social lending....
”Matkalla kohti medialukutaitoa” : mediakasvatuksen koulutustilaisuus Riihimäen kaupungin esiopetuksen lastentarhanopettajille
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli järjestää koulutustilaisuus mediakasvatuksesta Riihimäen kaupungin esiopetuksen lastentarhanopettajille. Asetimme opinnäytetyöllemme kolme tavoitetta. Ensimmäinen tavoite oli jakaa lisää tietoa lastentarhanopettajille mediakasvatuksesta. Toinen tavoite oli jakaa uusia menetelmiä mediakasvatuksen toteuttamisesta. Kolmantena tavoitteena oli innostaa mediakasvatuksen positiivisista mahdollisuuksista.
Kehittämistehtävänä oli koulutustilaisuuden suunnittelu ja järjestäminen sekä kehittää konkreettisen toiminnan avulla mediakasvatuksen merkitystä ja toteutumista esiopetuksessa tavoitteidemme mukaisesti. Tarve koulutukselle ilmeni esiopetuksen opetussuunnitelman muutoksen vuoksi, joka otettiin käyttöön elokuussa 2016.
Keräsimme tietoperustaa koulutustilaisuuden järjestämisestä ja mediakasvatuksesta, jotta saimme riittävästi materiaalia koulutustilaisuuden aineiston tekemiseen ja osaamista tilaisuuden järjestämiseen. Tietoperusta pohjautuu mediakasvatuksen eri käsitteisiin ja erityisesti medialukutaitoon, joka on mediakasvatuksen keskeinen tavoite. Mediakulttuuri ja mediatietoisuus ovat myös opinnäytetyömme merkittäviä käsitteitä ja auttavat ymmärtämään aiheen laajuuden. Lisäksi esiopetuksen opetussuunnitelma ja siihen liittyvät alakäsitteet kuten oppimiskäsitys, laaja-alainen osaaminen ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen ovat merkittäviä tietoperustamme käsitteitä.
Tutkimuksellinen osuus näkyy opinnäytetyössämme pienimuotoisena taustakyselynä, jossa kartoitimme lastentarhanopettajien osaamista. Taustakyselyn menetelmänä käytimme sähköistä kyselyä. Vastauksia saimme vain viisi, joiden perusteella pystyimme hiukan arvioimaan lastentarhanopettajien osaamista mediakasvatuksesta. Vastauksien vähyyden vuoksi toteutimme analysoinnin yksinkertaisesti paperi ja kynä –tekniikalla. Lisäksi opinnäytetyömme tutkimuksellisuus näkyy palautekyselynä, jolla saimme koulutustilaisuuden osallistujilta tietoa kehittämistehtävämme onnistumisesta. Palautekysely toteutettiin paperikyselynä heti koulutustilaisuuden jälkeen.
Keskeinen tuotos opinnäytetyössämme oli mediakasvatuksen koulutustilaisuus. Saimme erittäin hyvää palautetta koko koulutustilaisuuden järjestämisestä sekä yhteistyöhenkilöltämme että koulutustilaisuuteen osallistujilta. Omasta mielestämme pääsimme kaikkiin asettamiimme tavoitteisiin ja saimme syvällistä osaamista mediakasvatuksesta....
The purpose of our Bachelor’s thesis was to organize a media education seminar for pre-school teachers of Riihimäki city. We set our thesis three goals. The first goal was to share more information about media education to pre-school teachers...
The purpose of our Bachelor’s thesis was to organize a media education seminar for pre-school teachers of Riihimäki city. We set our thesis three goals. The first goal was to share more information about media education to pre-school teachers...
Toiminnallinen hevoskerho lasten itsetunnon ja tunnetaitojen kehityksen tukemiseksi
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa 5-8 vuotiaille lapsille heidän itsetuntoaan ja tunnetaitojaan tukevaa sosiaalipedagogista hevoskerhotoimintaa. Opinnäytetyön suunnittelu ja toteutustyö tapahtui Espoossa ja Kirkkonummella, yhteistyössä Ratsutila Wiknerin kanssa. Hevoskerho järjestettiin viitenä arkipäivänä. Hevoskerholaiset osallistuivat ratsastustuntien lisäksi, erilaisiin itsetuntoa ja tunnetaitoja tukeviin harjoituksiin sekä sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan talliympäristössä. Projektin suunnittelu aloitettiin tammikuussa 2016 ja hevoskerho järjestettiin elokuussa 2016.
Hevostoimintakerhon tavoitteena oli lasten itsetunnon ja tunnetaitojen kehittymisen tukeminen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan keinoin. Hevoskerhon toiminnoissa käytimme myös ryhmässä toimimista, kehollista ja kuvallista ilmaisua, tunteiden tunnistamista ja nimeämistä sekä onnistumisen kokemusten tarjoamista. Yhtenä tavoitteena oli myös kehittää omia ryhmänohjaustaitojamme.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu 5-8 vuotiaiden lasten kehityksen teoriasta, itsetunnon ja tunnetaitojen kehityksestä ja niiden tukemisesta sekä sosiaalipedagogiikasta ja sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta. Itsetunnon ja tunnetaitojen tukeminen kulkee hevoskerhon toimintojen taustalla. Hevoskerho suunniteltiin niin, että ensimmäisellä toteutuskerralla tavoitteena oli tulla tutuksi ryhmän, ohjaajien sekä talliympäristön kanssa. Tällöin myös valmistettiin jokaiselle ryhmäläiselle oma keppihevonen, joka kulkisi lasten mukana koko hevoskerhon ajan. Seuraavilla kolmella toteutuskerralla keskityttiin tunteiden tunnistamiseen ja nimeämiseen, sekä lasten itseilmaisun, luovuuden ja tunnetaitojen tukemiseen. Viimeisellä toteutuskerralla tavoitteena oli tarjota lapsille onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa itsetuntoa ryhmätoiminnan ja seikkailuradan avulla. Kaikki toiminnot oli suunniteltu tukemaan lasten itsetunnon ja tunnetaitojen kehitystä.
Opinnäytetyöprosessin onnistumista arvioitiin lapsilta saadun ryhmäpalautteen, vanhemmilta saadun palautteen sekä ryhmänohjaajien omien havaintojen ja itsearviointien pohjalta. Arvioinnissa tärkeänä osana olivat hevoskerhoon osallistuneiden lasten ajatukset toiminnan onnistuneisuudesta. Toteutuksen jälkeen voidaan todeta, että luomamme hevoskerho tuki lasten itsetunnon ja tunnetaitojen kehitystä. Itsearvioinneista ja ryhmänohjaajien tekemistä havainnoista selviää, että päiväkohtaiset tavoitteet saavutettiin ja kerho oli kokonaisuudessaan onnistunut....
The purpose of this practical thesis was to organize a five-day summer camp of social pedagogical horse activity for children aged 5-8. The primary focus was on supporting the growth and development of the children’s self-esteem and emotional skills...
The purpose of this practical thesis was to organize a five-day summer camp of social pedagogical horse activity for children aged 5-8. The primary focus was on supporting the growth and development of the children’s self-esteem and emotional skills...
Graafinen ohjeistus vastaanottokeskuksen asiakkaaksi saapuvalle turvapaikanhakijalle
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Vuoden 2015 syksyn ja talven aikana Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Helsingin vastaanottokeskuksessa Kaarlenkadulla huomattiin, että ohjaajien aika ei enää riittänyt asiakkaan riittävään informointiin ...









