Haku
Viitteet 1601-1610 / 2327
Tervetuloa meille! : Perehdytyskansio ja perehdyttämissuunnitelma Mäkikujan perhekeskuksen Apila-osastolle
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Riihimäen kaupungin oman lastensuojelulaitoksen, Mäkikujan perhekeskuksen, kanssa. Mäkikujan perhekeskus on 14-paikkainen lastensuojelulaitos, joka koostuu kahdesta 7-paikkaisesta osastosta. Nuorten osasto...
This thesis was executed in co-operation with Mäkikuja Family Centre(MFC) which is a child protection institution owned by the city of Riihimäki. MFC is an institution for 14 children and is divided into two wards with each ward having places for 7 children. The ward Apila, which is for teenagers, was our partner in executing this thesis. The purpose of our thesis was to improve orientation in Mäkikuja by producing an orientation guide and an orientation plan for future assistance. The need for the thesis arose from amongst the staff in Mäkikuja and therefore it can be said that the thesis can be seen as useful for working life. The thesis was functional because as a result concrete devices were produced to support orientation. The theory directed the way of our work from the beginning and it was gathered in various ways from different sources. This was done to make sure that the thesis was reliable. There was free discussion about the contents of the orientation guide and the orientation plan with the staff of Mäkikuja and their opinions lead their creation. The goals set for the thesis were fulfilled and the orientation guide and the orientation plan were given for the use of MFC in November 2016....
This thesis was executed in co-operation with Mäkikuja Family Centre(MFC) which is a child protection institution owned by the city of Riihimäki. MFC is an institution for 14 children and is divided into two wards with each ward having places for 7 children. The ward Apila, which is for teenagers, was our partner in executing this thesis. The purpose of our thesis was to improve orientation in Mäkikuja by producing an orientation guide and an orientation plan for future assistance. The need for the thesis arose from amongst the staff in Mäkikuja and therefore it can be said that the thesis can be seen as useful for working life. The thesis was functional because as a result concrete devices were produced to support orientation. The theory directed the way of our work from the beginning and it was gathered in various ways from different sources. This was done to make sure that the thesis was reliable. There was free discussion about the contents of the orientation guide and the orientation plan with the staff of Mäkikuja and their opinions lead their creation. The goals set for the thesis were fulfilled and the orientation guide and the orientation plan were given for the use of MFC in November 2016....
Laatua, arvoa ja välittämistä : -pienryhmäkodin avaimet laatuun
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli dokumentoida Pienryhmäkoti Puolenhehtaarin Metsä Oy:n arki ja työnkuva laatukäsikirjan muotoon. Laatukäsikirja on osa isompaa laatu- ja arvohanketta, joka käynnistyi yrityksessä vuonna 2013 arvotyöskentelyn merkeissä. Työn toimeksiantajana toimii lastensuojelun sijaishuollon erityisyksiköpalveluja tarjoava yksityinen yritys, Pienryhmäkoti Puolenhehtaarin Metsä Oy.
Laatukäsikirja on tärkeä osa-alue Pienryhmäkoti Puolenhehtaarin Metsä Oy:n toiminnan kehittämistä, ja tarjottavan palvelun laadun valvontaa. Työn teoreettinen viitekehys koostui laadusta, arvoista ja etiikasta, sekä lastensuojelun moniosaisesta valvonnasta. Työssä painotettiin nimenomaan laatuun sosiaalialalla, alalla, jossa työn kohde on ihmiset ja työvälineenä työntekijän oma persoona. Menetelmänä laatukäsikirjahankkeessa toimi toimintatutkimus, koska toimintatutkimuksessa kerätään ja kartoitetaan jo olemassa olevaa tietoa ja pohditaan sen merkitystä toiminnan kehittämiselle ja laadulle. Työn tavoitteena ei ollut kehittää uutta toimintamallia, vaan nostaa esille ja tarkastella jo olemassa olevia menetelmiä ja toimintatapoja, ja saattaa jo olemassa olevat toimintatavat kirjalliseen muotoon. Tämän työn tarkoitus oli avata koko pienryhmäkodin arki kaikille avoimeen muotoon ja näin ollen myös avoimen tarkastelun ja palautteen kohteeksi.
Tämän opinnäytetyön keskeiset tulokset tulevat esille Pienryhmäkoti Puolenhehtaarin Metsä Oy:n laatukäsikirjaan, joka on osa isompaa laadunkehittämishanketta. Tuloksiksi laatukäsikirjassa nousi esille aito halu ja kiinnostus tarjota laadukasta työtä ja kehittää työmenetelmiä vieläkin laadukkaamman palvelun tarjoamaiseksi. Laatukäsikirja on alati muuttuva dokumentti, jota kehitetään jatkuvasti työn vaatimusten mukaisesti. Kehittämiskohteeksi nousi laadun seurannan selkeyttäminen ja säännöllinen yrityksen sisäinen kriittinen tarkastelu.
Tämän työn tuotos on Pienryhmäkoti Puolenhehtaarin Metsä Oy:n laatukäsikirja, joka on tärkeä osa yrityksen laatutyöskentelyn ja kehittämishankkeen teoreettisia linjoja. Laatukäsikirja on julkinen dokumentti, joka on kaikkien yhteistyötahojen nähtävillä....
The aim of thesis was to document the Pienryhmäkoti Puolenhehtaarin Metsä Oy's everyday life and job descriptions on the form of a quality manual. The quality manual is part of a larger quality and value project, which started the company in 2013...
The aim of thesis was to document the Pienryhmäkoti Puolenhehtaarin Metsä Oy's everyday life and job descriptions on the form of a quality manual. The quality manual is part of a larger quality and value project, which started the company in 2013...
”Ei siittä mitään tu, kun kaikki eri köyttä vetää” – hoitokokouskäytännön kehittäminen palvelukoti Ilolassa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Opinnäytetyön taustalla oli tekijän kiinnostus esimiestyöhön ja työn kehittämiseen. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli hoitokokouskäytännön kehittäminen Palvelukoti Ilolaan. Toteutuspaikka Palvelukoti Ilola tarjoaa ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista iäkkäille Kokemäen Kauvatsalla. Hoitokokousten pitäminen mahdollistaa laissa asiakkaan asemasta määriteltyjen asiakkaan itsemääräämisoikeuden, oman tahdon ja yksilöllisyyden näkymisen hoitosuunnitelmissa. Asukkaan, hänen omaistensa ja henkilökunnan välinen yhteistyö, hyvä ammattitaito sekä hoidon jatkuvuus ovat palvelun keskeisiä asioita.
Opinnäytetyö koostuu kolmesta osasta. Teoreettinen osio sisältää hoitokokouksen ja hoitosuunnitelman perusteet, tutkimuksellinen osio osaamiskartoituksen ja toiminnallinen osio koulutuksen palvelukodin hoitajille. Henkilöstön aikaisempaa osaamista ja lisäkoulutuksen tarvetta selvitettiin tammikuussa 2016 osaamiskartoituksella. Tuloksia käytettiin koulutuksen suunnittelussa. Palvelukodin hoitajille pidettiin helmikuussa 2016 kaksi koulutusiltapäivää. Ensimmäisen aikana perehdyttiin lainsäädäntöön ja ohjeistuksiin ja toisen aikana hoitokokouksen käytännön järjestelyihin. Koulutus on osa palvelukodin täydennyskoulutusvelvoitteen mukaista täydennyskoulutusta. Koulutus toimi lähinnä aloituksena pitkälle kehitysprosessille. Se lisäsi tietoa hoitokokousten ja -suunnitelmien merkityksestä ja tekemisestä. Toimintakäytänteiden muuttamiseen tarvitaan aikaa, vaivaa ja suunnitelmallista kehittämistä, henkilöstön halua oppimiseen sekä esimiehen aktiivista tukea, kannustusta ja palautetta. Opinnäytetyössä kerrotaan prosessin etenemisestä ja arvioidaan lähinnä koulutusta. Hoitokokouskäytännön vaikutusten arvioinnista on tehty suunnitelma, vuonna 2017 tehdään Palvelukoti Ilolassa tyytyväisyyskysely asiakkaille ja heidän läheisilleen sekä uusi osaamiskartoitus henkilöstölle....
The thesis is based on interest to manager work and improvement. Purpose of the functional thesis was to develop practice of care meeting in Palvelukoti Ilola. Holding a meeting makes possible that self-determination, own will and personality...
The thesis is based on interest to manager work and improvement. Purpose of the functional thesis was to develop practice of care meeting in Palvelukoti Ilola. Holding a meeting makes possible that self-determination, own will and personality...
Uuden edessä : perehdytyskansio tukemassa työelämää
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Vuonna 2014 tein Vuokkoharjun päiväkotiin perehdytyskansion, joka otettiin käyttöön alkuvuodesta 2015. Tämän jatkoksi tein tutkielman, jossa halusin kartoittaa työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä. Halusin löytää myös ...
Mosaiikki-projektin vaikutusten arviointia : "Kun lähtee umpihankeen tekemään, niin ei tuu niin hirveen paljon sitä jälkeä"
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli arvioida Mosaiikki-projektin toisen vaiheen vaikutuksia. Mosaiikki-projekti oli maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti. Arvioin projektin vaikutuksia siinä mukana olleiden yhteistyötahojen eli maahanmuuttajatyötä tekevien työntekijöiden näkökulmasta. Kysyin yhteistyötahojen työntekijöiltä kokemuksia projektin vaikutuksista heidän työhönsä maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tukemisessa. Opinnäytetyön tilaaja oli Mosaiikki-projekti. Opinnäytetyön tuloksia on hyödynnetty Mosaiikki-projektin loppuarvioinnissa, projektin hyvien käytäntöjen juurruttamistyössä sekä tulevien hankkeiden ja kehittämiskohteiden suunnittelussa.
Opinnäytetyöni teoreettiset käsitteet ja viitekehys perustuvat Mosaiikki-projektin lisäksi maahanmuuttoon, kotoutumislakiin, kotoutumiseen, työllistymiseen sekä näihin teemoihin liittyviin hankkeisiin ja tutkimuksiin. Opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus. Tiedon keruumenetelmänä käytin laadullista puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavani olivat Mosaiikki-projektiin osallistuneiden yhteistyötahojen työntekijöitä. Haastatteluja oli kuusi ja ne toteutettiin yksilöhaastatteluina. Litteroin haastattelut sanasta sanaan ja käytin niiden analysoinnissa teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyöni tulosten perusteella Mosaiikki-projektin vaikutuksista tärkeimpiä ovat maahanmuuttajatyötä tekevien työntekijöiden yhteistyön monipuolistuminen, maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden lisääntyminen sekä monikulttuurisen kohtaamispaikan perustaminen. Mosaiikki-projektilla oli myös merkittävä rooli projektissa mukana olleiden kuntien eli Hyvinkään ja Nurmijärven sekä Riihimäen, Hausjärven ja Lopen alueellisen kotouttamisohjelman uudistamisessa. Mosaiikki-projekti on ollut hyvä alku maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi tehtävässä työssä, vaikka maahanmuuttajatyön kehittämisessä onkin vielä paljon tehtävää....
The purpose of my thesis was to evaluate the impact of the “Mosaiikki” project. “Mosaiikki” project was a guidance and advice project for immigrants. I evaluated the impact of the project from a perspective of employees working with immigrants. I...
The purpose of my thesis was to evaluate the impact of the “Mosaiikki” project. “Mosaiikki” project was a guidance and advice project for immigrants. I evaluated the impact of the project from a perspective of employees working with immigrants. I...
Herkkyys voimavaraksi yhdistyksen tuella
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Erityisherkkyys on synnynnäinen, hermostollinen ominaisuus, jota on alettu vasta viime vuosikymmeninä tutkia, vaikka ominaisuus on ollut olemassa aina. Erityisherkkiä ihmisiä arvellaan olevan 15 – 20 % väestöstä. Käsitteen nimeäminen on tuonut ilmiön ennen näkemättömällä tavalla julkisuuteen. Samoihin aikoihin, kun aiheesta alettiin julkaista suomenkielistä kirjallisuutta, erityisherkät perustivat HSP – Suomen erityisherkät ry –nimisen yhdistyksen. Yhdistykseen liittyi ensimmäisen puolen vuoden aikana 700 jäsentä, ja sen jäsenet alkoivat jakaa vilkkaasti kokemuksiaan suljetussa Facebook-ryhmässä. Koimme sekä erityisherkkyyden käsitteen että kolmannen sektorin tuen kiehtoviksi ilmiöiksi. Niinpä aiheeksi valikoitui erityisherkän ihmisen voimavaraistuminen yhdistyksen tuella. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten yhdistyksen jäsenet mieltävät oman herkkyytensä ja millaista tukea he saavat siihen.
Erityisherkkyyttä, vertaistukea ja voimaantumista tarkastelevien teorioiden pohjalta toteutettiin laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Laadimme kyselyn, joka julkaistiin verkossa KyselyNetti-sivustolla tammikuussa 2016. Lomake sisälsi viisi monivalinta-kysymystä taustatiedoista sekä yhdeksän avointa tutkimuskysymystä. Aineiston analyysi perustui vastauksiin 25 osallistujalta, joista naisia oli 22 ja miehiä kolme. Osallistujat olivat 26 – 75-vuotiaita. Aineiston sisältö analysoitiin teemoittelemalla, jonka jälkeen teemat kvantifioitiin ja raportoitiin.
Merkittävimmiksi teemoiksi erityisherkkyyden kuvailuissa muodostuivat empaattisuus, kauneudentaju ja luovuus, aistiherkkyys, tarkkanäköisyys sekä kuormittumisalttius. Erityisherkkyyden koettiin näkyvän eniten vuorovaikutustilanteissa ja ihmissuhteissa. Tyypillistä oli, että erityisherkkyys oli ymmärretty vasta hiljattain aikuisiässä, ja ennen sitä kokemus itsestä oli saattanut olla outo ja erilainen verrattuna muihin ihmisiin. Kuormitusalttiutta ja kuormituksesta palautumista kuvattiin runsaasti. Läheisten ymmärrys ja hyväksyntä koettiin tärkeimmäksi tuen muodoksi ja oma puoliso tärkeimmäksi tukijaksi. Yhdistykseltä saatavasta tuesta tärkeimmäksi koettiin vertaistuki.
Jäsenten kokemukset vastasivat teoreettisen tarkastelun kuvauksia. Tulokset osoittivat, että jo pelkkä yhdistyksen olemassaolo on jäsenille tärkeää ja vertaistukitoiminta koetaan hyödylliseksi. Kiinnostavimpina jatkotutkimuksen aiheina pidämme erityisherkkyyden tutkimista miesnäkökulmasta ja sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden erityisherkkyyden tutkimista kuormituksen kannalta. Yhdistykselle tieto jäsenten kokemuksista, mm. vertaistukitoiminnan merkityksestä, on tärkeää toiminnan kehittämisen ja jäsenten voimavaraistamisen kannalta....
very fascinating phenomena. Therefore, the empowerment of a highly sensitive person by the support of an association was chosen as our subject. The purpose of the thesis was to chart how the members of the association experience their sensitivity...
very fascinating phenomena. Therefore, the empowerment of a highly sensitive person by the support of an association was chosen as our subject. The purpose of the thesis was to chart how the members of the association experience their sensitivity...
Sosiaali- ja nuorisoalan ammattilaisten näkemyksiä taidelähtöisestä toiminnasta, osana sosiaalista kuntoutusta
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Opinnäytetyöni tarkoitus ja tavoite oli selvittää sosiaali- ja nuorisoalan ammattilaisten näkemyksiä taiteeseen perustuvasta toiminnasta suhteessa sosiaaliseen kuntoutukseen. Lisäksi pohdin, miten taidetoimintaa voidaan hyödyntää syrjäytymisuhan alla olevien nuorten parissa sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi, sosiaalisessa kuntouttamisessa. Keskityin pääsääntöisesti ryhmille tarkoitettuun toimintaan.
Tenho, eli elämäntaitoja nuorille taiteen keinoin -hankeessa tarkastellaan eri taidemenetelmillä ilman työ- ja opiskelupaikkaa olevien nuorten tukemisen mahdollisuuksia, nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen suhdetta toimintaan ja taidelähtöisen toiminnan vaikuttavuutta. Haastattelin yhteensä viittä sosiaali- ja nuorisoalan ammattilaista Kajaanista, Tampereelta, Vantaalta ja Varkaudesta. Hankkeen tutkimus- ja koulutusosuuden toteuttavat Nuorisotutkimusseura ja Laurea-ammattikorkeakoulu.
Toteutin opinnäytetyön laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineiston keruu suoritettiin teemahaastatteluna, puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Opinnäytetyöni on teoriaohjaava analyysi, jossa vertasin sosiaali- ja nuorisoalan ammattilaisten vastauksia teoriaan ja aikaisempiin tutkimuksiin/kokemuksiin aiheesta.
Taidetoiminnan mahdollisuudet sosiaalisessa kuntoutuksessa koettiin hyväksi sekä sosiaali- että nuorisotyön ammattilaisten parissa. Taidetoiminta todettiin hyväksi välineeksi ryhmätoiminnassa. Sosiaali- ja nuorisotyön ammattilaisten kokemukset ja näkemykset taidetoiminnan soveltuvuudesta osaksi sosiaalista kuntoutusta vastaavat hyvin pitkälti kokemus- ja teoriatietoa aiheesta.
Sosiaali- ja nuorisoalan ammattilaiset nostivat haasteina taidetoiminnalle, osana sosiaalista kuntoutusta, samankaltaisia asioita, kuin, mitä ammattilaiset lastensuojelun puolella. Lastensuojelussa luovuuden potentiaalia syövät kiire ja resurssipula. Asiakasmäärät työntekijää kohden ovat liian suuria, henkilökunnan vaihtuvuus on suuri, sekä alalla on paljon epäpäteviä työntekijöitä.
Saatujen tulosten perusteella sosiaali- ja nuorisoalan ammattilaisten ajatukset ja näkemykset tulisi huomioida jatkossa alan ammattilaisten koulutuksia suunniteltaessa, jotta taidelähtöiset menetelmät ja tarvittava tietotaito saataisiin osaksi sosiaalista kuntoutusta niin toimintaa ohjaaville kuin toimintaa järjestäville henkilöille....
-based activities. This included the evaluation of the relationship of guidance and service networks to the activities and also the efficiency of the art-based activities. For this thesis five social and youth affairs professionals from Kajaani, Tampere, Vantaa...
-based activities. This included the evaluation of the relationship of guidance and service networks to the activities and also the efficiency of the art-based activities. For this thesis five social and youth affairs professionals from Kajaani, Tampere, Vantaa...
Taidetyöskentelysalkku Kohtaamistaiteen ohjaajille
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota taidetyöskentelysalkku Kohtaamistaiteen ohjaajille Clinical Artin käytäntöä ja teoriaa peilaamalla. Taidetyöskentelyiden luominen ja kehittäminen voi olla aikaavievää ja opinnäytetyön tarkoituksena on helpottaa Kohtaamistaiteen ohjaajien käytännön työtä sekä jakaa uusia ideoita. Opinnäytetyö on osa Kohtaamistaiteen kehittämistyötä.
Kohtaamistaide on alunperin sovellettu suomalaiseen palvelujärjestelmään sopivaksi japanilaisesta Clinical Art-systeemistä. Kohtaamistaide on strukturoitua kuvataidetoimintaa, jonka tavoitteet määräytyvät kulloisenkin asiakasryhmän tarpeiden mukaan. Ryhmät kokoontuvat yleensä 8-10 kertaa ja jokainen toimintakerta koostuu virittäytymisestä, taidetyöskentelystä sekä valmiiden töiden arvostamisesta. Kohtaamistaiteen taidetyöskentelyille on ominaista niiden vaiheittainen eteneminen ohjaajan johdolla sekä omien esteettisten valintojen tekeminen. Taidetyöskentelyiden vaiheistus on suunniteltu niin, että kokematonkin kuvan tekijä pääsee itselleen mieluiseen lopputulokseen.
Aineistonkeruu tapahtui opiskelijavaihtoni aikana Japanissa syyskuu 2014―elokuu 2015 välisellä ajalla. Toimintaympäristöinä olivat Sendai Genkijukun Clinical Art-asiakasryhmät sekä Tohoku Fukushi Universityn Clinical Art-kurssit I-IV. Aineistonkeruu tapahtui pääosin havainnoimalla sekä osallistumalla Clinical Art-ryhmien toimintaan. Opinnäytetyössä kuvataan sekä Clinical Artin että Kohtaamistaiteen taustoja, periaatteita ja toimintatapoja lähdekirjallisuuden sekä aineiston avulla. Aineisto koostui yhteensä 18:sta Clinical Art-taidetyöskentelystä sekä valokuvista, joista valikoitui kahdeksan taidetyöskentelyn kokonaisuus salkkua varten. Karsinta tehtiin käytettävien materiaalien sekä taidetyöskentelyiden tyypin mukaan siten, että kokonaisuus olisi mahdollisimman monipuolinen. Syksyn 2015 Kohtaamistaiteen ohjaajakoulutuksessa olevat antoivat suullista ja kirjallista palautetta taidetyöskentelysalkun sisällöstä. He kokeilivat taidetyöskentelyiden toteuttamista annetuilla ohjeilla ja tein saamani palautteen perusteella tarvittavat korjaukset sekä parannukset.
Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntynyt salkku sisältää kahdeksan vaiheistettua Kohtaamistaiteen taidetyöskentelyä sekä niiden materiaalilistat ja ohjeistukset. Taidetyöskentelyitä voidaan käyttää erilaisten asiakasryhmien kanssa joko sellaisenaan tai niitä soveltamalla....
The purpose of thesis is to produce an art program booklet for Encounter Art instructors by reflecting the theory and practice of Clinical Art. Creating the art programs from scratch can be time-consuming and the purpose of this thesis is to ease...
The purpose of thesis is to produce an art program booklet for Encounter Art instructors by reflecting the theory and practice of Clinical Art. Creating the art programs from scratch can be time-consuming and the purpose of this thesis is to ease...
Esikoululaisten kokemuksia digitaalisesta pelaamisesta
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Tässä opinnäytetyössä kuvataan esikoululaisten kokemuksia digitaalisesta pelaamisesta. Tarkoitus on kuvata, mitä leikin elementtejä digitaaliseen pelaamiseen liittyvissä kokemuksissa esiintyy ja miten esikoululaiset kokevat pelaamisen suhteessa leikkiin. Lisäksi kuvataan, millaisena lasten digitaalisen pelaamisen kokemisen kokonaisuus näyttäytyy. Samalla pyritään lasten osallisuuden kasvattamiseen heitä koskevassa asiassa. Aihe on erittäin ajankohtainen, koska leikin ja digitaalisen pelaamisen välisestä suhteesta on olemassa hyvin erilaisia mielipiteitä ja yllättävän vähän tutkimustietoa.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa aineiston analyysi on toteutettu teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimuksen aineisto koostui yhdeksästätoista esikoululaisten haastattelusta. Löyhänä analyysirunkona toimi kattava leikin määritelmä. Lasten kuvaamista pelikokemuksista löytyy paljon samoja elementtejä kuin leikin määritelmästä. Kuitenkin toiset leikin elementit korostuvat enemmän ja toiset jäävät huomattavan vähäisiksi. Merkittävin ero löytyi vapauden kokemisessa. Pääsääntöisesti lapset kuvasivat leikin ja digitaalisen pelaamisen eri asioiksi, vaikka ajoittain niiden suhde kuvautui jatkumoluonteiseksi. Merkittävää on, että lapset käsittelevät pelikokemusta paljon laajempana ilmiönä kuin esimerkiksi julkinen keskustelu....
This Bachelor´s thesis describes pre-schoolers’ experiences of digital play. The purpose was to describe the elements of play discernible in experiences related to digital play and how pre-schoolers see digital play experience in relation to play...
This Bachelor´s thesis describes pre-schoolers’ experiences of digital play. The purpose was to describe the elements of play discernible in experiences related to digital play and how pre-schoolers see digital play experience in relation to play...
R-ryhmän vaikutus esikouluikäisten r-äänteen oppimiseen
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ryhmämuotoisen puheterapian vaikutusta esikouluikäisten lasten r-äänteen oppimiseen. Tavoitteena oli selvittää ryhmämuotoisen puheterapian hyötyjä ja mahdollisia haittoja r–äänteen oppimisessa. Opinnäytetyössä keskityttiin lapsiryhmän tarkastelun lisäksi tarkemmin kahden lapsen r-äänteen kehittymiseen. Opinnäytetyön toimintaympäristönä oli Keravan puheterapia.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jossa aineistonkeruumenetelmänä oli havainnointi ja aineiston analyysimenetelmänä induktiivinen sisällönanalyysi. Teoriapohja tässä opinnäytetyössä koostui puheterapian kokonaisuuden tarkastelusta, fonologiasta ja lapsen äänteiden kehityksestä sekä ryhmän vaikutuksesta lapsen oppimiseen.
Tutkimuksen tulokset jaettiin ryhmässä oppimista edistäviin ja estäviin tekijöihin. Tutkimuksesta ilmeni, että r-ryhmä oli oppimisen kannalta toimiva toteutusmuoto. Toisista lapsista mallin ottaminen ja motivoituneisuus yhdessä tekemiseen sekä kilpailuhenkisyys harjoituksissa edistivät r-äänteen oppimista. Oppimista estävinä tekijöinä nähtiin taas arkuus ja syrjään vetäytyminen. Keskeisinä vaikuttavina tekijöinä ryhmässä oppimiseen nähtiin erityisesti lasten erilaiset vuorovaikutustaidot....
The purpose of this Bachelor’s thesis was to examine preschoolers’ group speech therapy and its effects on children’s development of the r-phone. The objective of this study was to investigate the benefits and disadvantages of group speech therapy...
The purpose of this Bachelor’s thesis was to examine preschoolers’ group speech therapy and its effects on children’s development of the r-phone. The objective of this study was to investigate the benefits and disadvantages of group speech therapy...









