Haku
Viitteet 1741-1750 / 2327
Reissuvihkon mahdollisuudet puhe- ja toimintaterapian tukena
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia puhe- ja toimintaterapiassa käyvien lasten vanhempien käyttökokemuksia ja mielipiteitä reissuvihkon toimivuudesta yhteydenpitovälineenä. Tutkimuskysymyksenä oli ”Edistääkö reissuvihko vanhempien mielestä kodin ja terapeutin välistä yhteistyötä?”. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Tutoris Oy. Tutkimuksen tavoitteena oli saada sekä kvantitatiivisessa että kvalitatiivisessa muodossa olevaa tietoa vanhempien mielipiteistä ja käyttökokemuksista reissuvihkon toimivuuteen liittyen. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin lapsen kehitystä, kehityksen tukemista kuntoutuksen avulla, vuorovaikutusta asiakastyössä sekä vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS -tilasto-ohjelmalla ja kvalitatiivinen osuus sisällönanalyysillä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tutkimukseen osallistuneiden puhe- ja toimintaterapiassa käyvien lasten vanhemmat ovat tyytyväisiä reissuvihkon toimivuuteen yhteydenpitovälineenä. Eroavaisuuksia tyytyväisyydessä ei löytynyt vanhemman sukupuolen, lapsen iän tai käytetyn terapiamuodon perusteella, vaan kaikki vanhemmat vaikuttivat olevan yhtä tyytyväisiä reissuvihkon toimivuuteen yhteydenpitovälineenä. Tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kokivat reissuvihkon edistävän yhteistyötä kodin ja terapeutin välillä....
The aim of this Bachelor’s thesis was to examine the opinions and usage experiences on the functionality of the communication notebook of the parents, whose children use speech and occupational therapy services. The research question was ”Do...
The aim of this Bachelor’s thesis was to examine the opinions and usage experiences on the functionality of the communication notebook of the parents, whose children use speech and occupational therapy services. The research question was ”Do...
Kehitysvammaisen lapsen kouluun siirtymisen tukeminen
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tukea kehitysvammainen lapsi tarvitsee aloittaessaan koulun. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaiset ovat kehitysvammaisen lapsen kouluvalmiudet, minkälaista tukea lapsen vanhempi tai lapsen kanssa työskentelevä ammattilainen voi lapselle antaa ja minkälaista yhteistyötä eri tahojen välillä tulee olla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä eteläsuomalaisen kunnan erityiskoulun ja seurakunnan kanssa. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksessa haastateltiin erityiskoulun kahta opettajaa ja neljää kehitysvammaisen lapsen vanhempaa. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Aineisto luokiteltiin eri kategorioihin. Tutkimuksen teoriaosiossa käsiteltiin tutkimukseen liittyviä keskeisiä teemoja, joita olivat lapsen kehitys, kehitysvammaisuus, ekokulttuurinen teoria, varhaiskasvatus, siirtymävaihe, inkluusio, integraatio ja segregaatio.
Haastatteluista saadun aineiston pohjalta saatiin erilaisia näkemyksiä kehitysvammaisen lapsen tukemiseen. Merkittäviksi asioiksi nousivat kehitysvammaisen lapsen perhe ja perheen tuki lapselle sekä vanhempien jaksamisen kysymykset. Lisäksi perhettä tukevia tekijöitä kehitysvammaisen lapsen kouluun siirtyessä ovat riittävä tiedonsiirto, moniammatilllisuus, hyvä palveluohjaus, koulun henkilökunnan ammattitaito ja riittävät tukitoimet opetuksessa.
Tutkimustulosten pohjalta nousi esille keskeisimpänä kehittämisideana kehitysvammaisten lasten perheille suunnattu palveluohjaus. Perheet tarvitsisivat keskitettyä ja kattavaa palveluohjausta lapsen koko elinkaaren ajaksi. Lisäksi kehittämisideoiksi muotoutuivat tiedonsiirron parantaminen nivelvaiheessa ja mahdollisuus riittävään kouluun ja sen henkilökuntaan tutustumiseen sekä tuen siirtymisen mahdollisuus päiväkodista kouluun. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kehitysvammainen lapsi käy usein iltapäiväkerhoa, jonne hänelle muuten kuuluva tuki ei siirry. Iltapäiväkerho tuntuu olevan irrallaan lapsen moniammatillisesta tukiverkostosta. Kokonaan uuden tutkimuksen ansaitsisikin kehitysvammaisen lapsen osallistuminen iltapäiväkerhoon....
The meaning of this thesis was to find out what kind of support disabled people need when they start school.The focus of this research was a disabled child’s school readiness, what kind of support the child’s parent or professional (who works with a...
The meaning of this thesis was to find out what kind of support disabled people need when they start school.The focus of this research was a disabled child’s school readiness, what kind of support the child’s parent or professional (who works with a...
Lapsiryhmän vuorovaikutus tarinallisessa leikissä
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustua tarinalliseen leikkiin ja sen mahdollisuuksiin vuorovaikutukseen vaikuttavana tekijänä lapsiryhmässä. Toteutimme opinnäytetyömme vantaalaisessa päiväkodissa 4-5 -vuotiaiden lasten ryhmässä. Ryhmämme kokoontui seitsemän kertaa päiväkodin tiloissa. Tuokiomme sisälsivät tarinallisia leikkejä, joiden tarkoitus oli parantaa vuorovaikutusta.
Koimme opinnäytetyön toimintamme hyödylliseksi lapsiryhmälle, vaikka emme voi todeta, että lapsiryhmän vuorovaikutus olisi kasvanut toimintamme johdosta. Valitsimme kuusi lasta toimintaamme, mutta toiminnan aikana osallistumismäärä vaihteli lasten erilaisista syistä johtuen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten tarinallinen leikki vaikuttaa lapsien väliseen vuorovaikutukseen ryhmässä ja lisäsikö tarinallinen leikki luovuutta lapsiryhmän leikeissä.
Opinnäytetyömme aloitimme tutustumalla aiheeseen ja suunnittelemalla kahdeksan kerran toimintamme. Opinnäytetyömme teoriaosuuteen valitsimme käsiteltäviksi kohteiksi tarinallisuuden, sadutuksen, luovuus leikissä, leikki 3-5 -vuotiaana ja roolileikki, vuorovaikutus, lapsiryhmä ja ryhmädynamiikka. Toimintaosuuteen liitimme tarinallisen leikin tueksi käsinukke Satu Sammakon ja käytimme hyväksi monia erilaisia luovia toimintoja. Arviointimenetelminä käytimme havainnointia, oppimispäiväkirjoja sekä alku- ja loppukartoituslomaketta, joka oli tarkoitettu päiväkodin ryhmän henkilökunnalle. Toimintatuokioidemme aikana lasten vuorovaikutus oli hyvää ja he ottivat kontaktia toisiinsa sekä meihin ohjaajiin....
The purpose of this research was to get to know narrative play and its possibilities to develop children interactions with each-others. This thesis was implemented with 4-5 –years old children in a kindergarden in Vantaa. The group met seven times...
The purpose of this research was to get to know narrative play and its possibilities to develop children interactions with each-others. This thesis was implemented with 4-5 –years old children in a kindergarden in Vantaa. The group met seven times...
Aistien-menetelmällä eheytymisen avaimia vasta vapautuneille naisvangeille
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli voimaannuttaa vasta vapautuneita naisvankeja Aistien-tilassa tapahtuvan ohjaustoiminnan avulla ja kokeilla Aistien-menetelmän toimivuutta voimaannuttavana työmenetelmänä. Opinnäytetyön perustana oli ESR-rahoitteinen Aistien-hanke, jota on koordinoinut Laurea-ammattikorkeakoulu vuosina 2008–2015.
Opinnäytetyö toteutettiin muuntuvassa Aistien-tilassa Helsingin KRIS-yhdistyksellä vuoden 2015 touko- ja kesäkuun aikana. Toiminnalliset ohjaukset sisällytettiin osaksi KRIS:n avoimen naistenryhmän toimintaa. Varsinaisia ohjauskertoja Aistien-tilassa oli neljä, ja ne koostuivat läsnäolo- ja rentoutusharjoitteista, teemakeskusteluista ja erilaisista luovista toiminnoista. Menetelmälle tyypillisesti ohjauksessa korostettiin aisteja, mikä tarkoitti sitä, että tilassa oli jokaisella kerralla nähtävää, kuultavaa, haisteltavaa ja maisteltavaa.
Tavoitteiden ja toiminnan onnistuneisuutta arvioitiin naisilta ja KRIS:n työntekijöiltä saatujen suullisten palautteiden sekä kirjoittajan havaintojen perusteella. Ohjauksella onnistuttiin luomaan erilaisia elämyksiä, antamaan naisille hetki aikaa olemiseen ja rentoutumiseen sekä aktivoimaan heitä sisäiseen työskentelyyn. Ryhmä mahdollisti vaikeista aiheista puhumisen ja herätti eloon luovaa energiaa, jopa unelmointia. Suurin osa naisista oli sitä mieltä, että Aistien-menetelmä voimaannutti heitä....
The main purpose of this functional thesis was to empower female prison inmates and test a Multisensory method as an empowering work technique. A Multisensory project, funded by the ESR and coordinated by Laurea University of Applied Sciences...
The main purpose of this functional thesis was to empower female prison inmates and test a Multisensory method as an empowering work technique. A Multisensory project, funded by the ESR and coordinated by Laurea University of Applied Sciences...
Pedagogiikan toteutuminen vuorohoitopäiväkodeissa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
Yhteiskuntamme muuttuessa myös perheiden arki muuttuu. Vanhempien työajat ovat yhä epäsäännöllisempiä ja erilaisempia, mikä näkyy myös erilaisten hoitojärjestelyjen tarpeena. Tähän kasvavaan tarpeeseen vastaamaan on kehitetty vuorohoito-järjestelmä. Vuorohoitoa on iltaisin, öisin ja viikonloppuisin tapahtuva päivähoito, ja sitä tarjotaan lapsille, joiden vanhemmat tekevät vuorotyötä ja/tai opiskelevat. Vuorohoitoa toteutetaan monin eri tavoin kuntien ja yksiköiden omien toimintatapojen mukaisesti, minkä myötä myös näkemykset sen toteutumisesta vaihtelevat. Vuorohoito on suhteellisen vähän tutkittu varhaiskasvatuksen alue, vaikka sen tarpeen kasvaessa itse vuorohoitoa tulisi myös kehittää.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lastentarhanopettajien kokemuksia pedagogiikan toteutumisesta vuorohoidossa. Lisäksi sen tarkoituksena on tuottaa tärkeää tietoa vuoro-hoitopäiväkodeille työn ja vuorohoidon kehittämiseksi. Opinnäytetyössä pedagogiikan muodostavat Varhaiskasvatussunnitelman perusteista poimitut lapselle ominaiset tavat toimia, joita ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen sekä taiteellinen ilmaiseminen ja kokeminen. Tutkimuksessa pedagogiikkaa on lähestytty kahdesta näkökulmasta: sen toteutumisesta ja sen tasapuolisuudesta. Lastentarhanopettajien kokemuksia näiden tapojen toteutumisesta vuorohoidossa selvitettiin postitetun kyselylomakkeen avulla.
Opinnäytetyö on kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen yhdistelmä. Aineistonkeruu-menetelmänä käytettiin kyselylomaketta, mikä muodostui avoimista kysymyksistä sekä Likertin asteikko-menetelmään perustuvista väittämistä. Avoimien kysymyksien vastauksien analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Likertin asteikko-menetelmään perustuvien kysymyksien vastauksien analysoinnissa käytettiin taulukoita ja kaavioita. Kyselyyn osallistui kaksikymmentäyksi lastentarhanopettajaa, jotka työskentelevät vuorohoidossa neljällä eri paikkakunnalla.
Vuorohoidon erityispiirteiden koettiin vaikuttavan vahvasti pedagogiikan toteuttamiseen vuorohoidossa. Lasten epäsäännöllinen läsnäolo ja vaihtuvuus, erilaiset hoitovuorot ja lapsiryhmien suuret koot vaikuttavat sekä pedagogiikan toteuttamiseen että sen tasapuoliseen toteutumiseen. Lisäksi henkilökunnan vaihtuvuus ja työntekijöiden erilaiset työvuorot vaikuttavat esimerkiksi aikuisten ja lasten väliseen vuorovaikutukseen, työntekijöiden yhteiseen suunnitteluun ja tiedonsiirtoon sekä ryhmien rakenteisiin. Näistä erityispiirteiden aiheuttamista haasteita huolimatta pedagogiikan koettiin toteutuvan vuorohoidossa suhteellisen hyvin. Ammattitaitoisten työntekijöiden joustavuus, hyvä suunnittelu ja pitkäkestoiset projektit mahdollistavat pedagogiikan toteuttamisen ja tasapuolisen toteutumisen. Lasten omaehtoinen toiminta ja perushoitotilanteet huomioidaan vuorohoidossa myös pedagogiikan toteuttamisen näkökulmasta....
. In this Bachelor’s thesis pedagogy means children’s characteristic ways of acting that can be found in the plan for early childhood education. These characteristic ways of acting are playing, exercise, exploration and artistic expression and experiencing...
. In this Bachelor’s thesis pedagogy means children’s characteristic ways of acting that can be found in the plan for early childhood education. These characteristic ways of acting are playing, exercise, exploration and artistic expression and experiencing...
"Päämäärä samassa suunnassa" : Kasvatuskumppanuus vanhempien kokemana Nurmijärven kunnan päiväkodissa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vanhempien kokemuksia kasvatuskumppanuudesta Nurmijärven kunnan päiväkodissa. Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien välistä yhteistyötä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten vanhemmat kokevat kasvatuskumppanuuden toteutuvan tällä hetkellä sekä mitä odotuksia vanhemmilla on kasvatuskumppanuutta kohtaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös vanhempien mahdollisia kehittämisehdotuksia kasvatuskumppanuuteen liittyen.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerätiin vanhemmilta puolistrukturoidulla kyselylomakkeella keväällä 2015. Kyselylomakkeita jaettiin 57 kappaletta ja vastauksia saatiin 19. Tutkimuksen vastausprosentti oli 34%. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin avokysymysten kohdalla aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, ja muiden kysymysten kohdalla hyödynnettiin tilastollisia menetelmiä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta, varhaiskasvatuksesta ja kasvatuskumppanuudesta. Varhaiskasvatuksen osiossa käsitellään varhaiskasvatuksen yhteiskunnallista asemaa, varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä varhaiskasvatusta Nurmijärvellä. Kasvatuskumppanuutta lähestytään kasvatuskumppanuuden rakentumisen ja periaatteiden kautta. Teoriaosuuteen kuuluu myös vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa, kasvatuskumppanuuden ja osallisuuden haasteet sekä eettisyys kasvatuskumppanuudessa.
Tutkimustulokset osoittivat, että vanhemmat kokevat kasvatuskumppanuuden periaatteiden toteutuvan tällä hetkellä hyvin. Erityisen hyvänä pidettiin vuorovaikutusta, käytännön yhteistyötä, tiedonkulkua sekä henkilökunnan toimintaa. Vanhemmat odottivat kasvatuskumppanuudelta avoimuutta, luottamusta, dialogisuutta, yhteistyötä, kunnioitusta, lapsilähtöisyyttä sekä henkilökunnan osaamista. Vanhemmat olivat kasvatuskumppanuuteen pääasiassa tyytyväisiä tällä hetkellä, kehittämisenkohteiksi mainittiin ainoastaan henkilöstön pysyvyys, kasvatuskeskustelujen lisääminen sekä halu saada enemmän tietoa lapsen päivästä esimerkiksi nettisovelluksen avulla....
The object of this thesis was to examine parents’ experiences about educational partnership in a day care center of the rural municipality of Nurmijärvi. Educational partnership is defined as collaboration between the parents and the staff...
The object of this thesis was to examine parents’ experiences about educational partnership in a day care center of the rural municipality of Nurmijärvi. Educational partnership is defined as collaboration between the parents and the staff...
Kokemuksia sosiaalisten taitojen kehittymisen tukemisesta peruskoulussa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen menetelmin koota yhteen ja kuvata oppilaiden ja opettajien kokemuksia peruskouluissa käytettävistä sosiaalisten taitojen kehittymistä tukevista menetelmistä ja keinoista. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten opettajat ja oppilaat ovat kokeneet sosiaalisia taitoja kehittävät menetelmät: millaiset menetelmät ovat koettu toimiviksi ja mitkä asiat toimivuuteen ovat mahdollisesti vaikuttaneet.
Pyrin kirjallisuuskatsauksen myötä kehittämään omaa ammattiosaamista aiheeseen liittyen sekä tuottamaan opettajille ja muille oppilaiden parissa työskenteleville tahoille tietoa saatavilla olevista menetelmistä, herättää keskustelua sosiaalisten taitojen kehittymisen tukemisen merkityksestä ja tuoda esille mahdollisten lisätutkimusten tarve.
Tähän opinnäytetyöhön on haettu laadullisia tutkimuksia PROQUEST, EBSCO, ERIC, ARTO ja MELINDA -tietokannoista vuosilta 2005-2015. Hauissa oli sisäänottokriteereinä vuodet 2005-2015, kieliä englanti tai suomi ja peer review – julkaisu sekä tiivistelmän saatavuus. Poissulkukriteereinä olivat 1) koko teksti ei ollut saatavilla elektronisena, 2) sosiaalisten taitojen tukemisen konteksti oli muu kuin peruskoulu, 3) tutkimus ei ollut kvalitatiivinen ja 4) teksti ei ollut tutkimusartikkeli. Tutkimukset on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Keskeisinä tuloksina kirjallisuuskatsauksessa tuli esille opettajien kokemuksia siitä, kuinka sosiaalisten taitojen kehittymistä voidaan tukea peruskouluissa sekä tietoisesti että tiedostamatta. Toimiviksi vuorovaikutustaitoja kehittäviksi tilanteiksi koettiin jokapäiväiset vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutilanteet, ryhmätyöskentely sekä konfliktitilanteiden läpikäyminen ajan kanssa. Tutkimuksissa tuli esille myös opettajien arvostus sosiaalisten taitojen opettamista kohtaan, mutta samalla koettiin huolta stressistä ja ajan riittämättömyydestä. Oppilaiden näkökulmaa tuotiin kirjallisuuskatsaukseen valikoituneissa tutkimuksissa vain vähän esille. Oppilaiden kokemusten mukaan sosiaaliset taidot ymmärrettiin ennen kaikkea tilannetajun kautta, jolla tarkoitettiin sitä että oppilaat ymmärtävät vaikuttavan sosiaalisen tilanteen ja osaavat toimia odotusten mukaisesti, esimerkiksi sääntöjä noudattamalla....
The aim of this thesis is to compile and describe pupils’ and teachers’ experiences about the methods used in primary schools to improve the development of social skills through a literature review. The purpose is to explain how teachers and pupils...
The aim of this thesis is to compile and describe pupils’ and teachers’ experiences about the methods used in primary schools to improve the development of social skills through a literature review. The purpose is to explain how teachers and pupils...
Sukupuolen moninaisuuden käsittely nuorten opetuksessa
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
Opinnäytetyöraportti kuvaa prosessia, jossa laadittiin sukupuolen moninaisuutta käsittelevää oppituntimateriaalia yläkouluopettajien käyttöön. Materiaali tehtiin yhteistyössä Setan Transtukipisteen kanssa. Tavoitteena oli laatia oppintuntimateriaalia, joka ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Ensin selvitettiin, millainen oppituntimateriaali auttaisi parhaiten nuoria ymmärtämään sukupuolen moninaisuutta. Sukupuolen moninaisuudella tarkoitetaan sukupuolen muuntelua, joka ilmenee siten, ettei kaikkia ihmisyksilöitä ole mahdollista sijoittaa kategoriaan ”mies” tai ”nainen”. Kyseisten kategorioiden ulkopuolelle itsensä fyysisten, psyykkisten tai sosiaalisten ominaisuuksien perusteella määritteleviä ihmisryhmiä kutsutaan sukupuolivähemmistöiksi. Sukupuolivähemmistöjen asemassa Suomessa on parantamisen varaa esimerkiksi hoitokäytäntöjen ja asenteiden suhteen. Nuoruusiän erityispiirteitä ovat sukupuolen moninaisuuden näkökulmasta oman identiteetin pohtiminen ja koulun asema keskeisenä elinympäristönä.
Opinnäytetyössä on toimintatutkimuksellisia piirteitä, kuten muutoskeskeisyys ja käytännön toiminnan tutkiminen. Aineistonkeruumetodina olivat teemahaastattelut, joissa oli kolme pääteemaa. Haastatteluihin osallistui nuoria ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia. Lisäksi osaksi aineistoa saatiin yksi anonyymi kirjoitelma. Aineiston analyysi toteutettiin teemoitteluna. Analysoidun aineiston keskeisimpiä aiheita olivat esimerkiksi sukupuolinormit, sukupuolen määrittely ulkoa päin ja puutteellinen sukupuolen moninaisuutta koskevan tiedon saanti. Analysoidun aineiston perusteella laadittiin oppituntimateriaali, joka käsittää PowerPoint-esityksen ja opettajan oppaan. Oppituntimateriaalin teemoja ovat sukupuolen määrittely, sukupuoliominaisuudet ja sukupuolinormit....
This thesis describes the process in which gender diversity themed teaching material was created for teaching 13 to 15 years old students. The material was created with Transtukipiste which is a Finnish organisation promoting wellbeing of gender...
This thesis describes the process in which gender diversity themed teaching material was created for teaching 13 to 15 years old students. The material was created with Transtukipiste which is a Finnish organisation promoting wellbeing of gender...
”Elämä on tosi kaunis ja hyvä” – Aistien-menetelmä maahanmuuttajanaisten kotoutumisen tukena
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
liittyviä erityiskysymyksiä sekä pohdittiin, miten Aistien-menetelmää hyödyntämällä näihin voitaisiin vastata. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Hakunilan kansainvälisen yhdistyksen Koto3-hankkeen naistenryhmän kanssa. Valmis Aistien-tila oli esillä...
“Life is so beautiful and good” – The Multisensory Space Method supporting the integration of immigrant women The main purpose of this functional thesis was to work with the Multisensory Space Method together with a group of immigrant women and examine the possibilities for using the method as a part of integration work and empowerment of immigrant women. This thesis was also meant to encourage discussion about the challenging points of immigration work especially for the female gender. The functional part of the thesis was performed with Hakunila International Organization and especially with the group of women from Koto3-project. The completed Multisensory Space was on show at Lumo library in Vantaa, March 2015. The functional part was aimed produce peer support, wellbeing and new network possibilities to the partici-pating women. The physical Multisensory Space at Lumo library was built to introduce the women’s own cultures and to create a meeting place for local residents and immigrants. The functional part consisted of seven planning and network meetings, the building process and interviews. Evaluation of the aims was done by interviewing participating women. An important role in the evaluating process was also given to all feedback and conversations as well as to the learning diary and observations of the author. All information obtained from the evaluation was reflected on from the perspectives of the theoretical parts of the thesis and the original aims. The planning process of the Multisensory Space was evaluated as an interesting experience and finishing the project gave experience of success to the women. During the process actorness and network possibilities expanded. The research showed that the Multisensory Space Method could be used in integration work because it empowers the cultural background identity and other strengths of immigrants. The method can also be used to raise discussion and visibility of immigrant and other minority groups. Considering the language proficiency of the participants and giving them adequately information about the method were seen as important things during the process....
“Life is so beautiful and good” – The Multisensory Space Method supporting the integration of immigrant women The main purpose of this functional thesis was to work with the Multisensory Space Method together with a group of immigrant women and examine the possibilities for using the method as a part of integration work and empowerment of immigrant women. This thesis was also meant to encourage discussion about the challenging points of immigration work especially for the female gender. The functional part of the thesis was performed with Hakunila International Organization and especially with the group of women from Koto3-project. The completed Multisensory Space was on show at Lumo library in Vantaa, March 2015. The functional part was aimed produce peer support, wellbeing and new network possibilities to the partici-pating women. The physical Multisensory Space at Lumo library was built to introduce the women’s own cultures and to create a meeting place for local residents and immigrants. The functional part consisted of seven planning and network meetings, the building process and interviews. Evaluation of the aims was done by interviewing participating women. An important role in the evaluating process was also given to all feedback and conversations as well as to the learning diary and observations of the author. All information obtained from the evaluation was reflected on from the perspectives of the theoretical parts of the thesis and the original aims. The planning process of the Multisensory Space was evaluated as an interesting experience and finishing the project gave experience of success to the women. During the process actorness and network possibilities expanded. The research showed that the Multisensory Space Method could be used in integration work because it empowers the cultural background identity and other strengths of immigrants. The method can also be used to raise discussion and visibility of immigrant and other minority groups. Considering the language proficiency of the participants and giving them adequately information about the method were seen as important things during the process....
Espoon lastensuojelun alle 2 -vuotiaana kiireellisesti sijoitetut lapset: Keskeisten tekijöiden hahmottaminen ja näkyminen työskentelyssä ennen sijoitusta
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
Laadullisen opinnäytetyöni tavoitteena oli asiakastapauksia tutkimalla hahmottaa Espoon lastensuojelun alle 2-vuotiaiden lasten asiakasprosessin oleellisia tekijöitä ennen kiireellisen sijoituksen päätöstä. Asiakastapausten luomaa käsitystä täydennettiin haastattelemalla työntekijöitä, jotta saatiin ymmärrys siitä, miten nämä tekijät näyttäytyvät käytännön työssä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisäksi peilata tutkimuksen tuloksia lain ja teorian luomaan viitekehykseen.
Opinnäytetyön teorian rajaukseksi muodostui varhainen vuorovaikutus, sen arviointi sekä moniammatillisuuden hyödyntäminen, sillä nämä tekijät nousivat selkeästi esille tutkituissa asiakastapauksissa. Näiden lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään niitä lastensuojelun periaatteita, jotka näyttäytyivät käsitellyissä asiakastapauksissa.
Asiakastapauksiksi valittiin toisistaan erilaiset ja eri alueilta tulleet tapaukset, jotta peilattavaa teoreettiseen viitekehykseen olisi mahdollisimman monipuolisesti. Tutkittujen asiakastapausten avulla nostettiin esille esimerkkejä siitä, miten teoriassa käsitellyt asiat näyttäytyivät kirjauksissa. Lisäksi haastatellut työntekijät valittiin erilaisista työtehtävistä kiireellisen sijoituksen eri vaiheista. Työntekijät olivat perhetyön, arvioinnin ja tukipalveluiden edustajista.
Johtopäätöksistä voitiin huomata, että alle 2-vuotiaiden lapsien perheiden kohdalla oleellista on varhaisen vuorovaikutuksen arviointi, suunnitelmallinen ja tavoitteellinen työskentely sekä koko perheen oikea-aikainen tukeminen. Varhaisen vuorovaikutuksen arviointiin, moniammatillisuuden hyödyntämiseen ja lastensuojelun periaatteiden toteutumiseen on olemassa edellytykset työskentelyssä, mutta niiden toteutuminen vaatii työn tekijältään erityistä paneutumista sekä tiimiltä ja johtamiselta ymmärrystä niiden tärkeydestä. Lisäksi Espoon lastensuojelussa on nähtävissä sekä alueellisia että työntekijäkohtaisia eroja, jotka vaikuttavat niiden toteutumiseen. Suurimpia haasteita moniammatillisuuden toteutumiselle olivat näkemyserot ja aikataulutusongelmat, varhaisen vuorovaikutuksen arvioinnille haasteita loi koulutuksen puute.
Espoon lastensuojelulla on mahdollisuus käyttää opinnäytetyön tutkimusta pienten lasten palveluvalikoimaan liittyvässä kehitystyössä ja profiloinnissa....
The objective of this thesis was to study cliental cases to perceive the central factors in Espoo Child Welfare’s customer processes in cliental cases involving children under 2 years of age before the decisions on urgent placement. The obtained...
The objective of this thesis was to study cliental cases to perceive the central factors in Espoo Child Welfare’s customer processes in cliental cases involving children under 2 years of age before the decisions on urgent placement. The obtained...









