Haku

Tämä opinnäytetyö käsittelee varhaiskasvatusta, kasvatuskumppanuutta ja monikulttuurisuutta. Sosiaalinen vahvistaminen pääkaupunkiseudun monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa -hanke (Moniku) toimi vuosina 2005-2007. Opinnäytetyömme on osa Moniku...
Employees´ views on educational partnership with Russian and Somalia speaking parents in day-care centres Our thesis discusses early childhood education, educational partnership and multiculturalism. The Social Strengthening in the Multicultural Early Childhood Education of the Capital Region Project (Moniku) was carried out in 2005-2007. Our thesis is one part of the final evaluation of Moniku project. The project aims to increase the multicultural know-how of day-care employees. One goal for the Moniku day-care centres was to develop educational partnership. In data-gathering we emphasized solution-centred knowledge which would develop educational partnership. The aim of this thesis is to examine the views of the workers in day-care centres on educational partnership with Russian and Somalian speaking parents. We investigate how educational partnership works with those language groups. We also investigate how parents are involved in day-care centres´ activities. The aim of our thesis is to contribute to the development of educational part-nership. The material for our thesis was gathered from three Moniku day-care centres in Espoo by interviewing four day care nurses and six kindergarten teachers. The interviews were conducted as group interviews, which were analyzed by using content analysis. The questions in our interviews correspond to the research questions from the Moniku project. The questions come from two main themes, which are participation and functionality in educational partnership. The introductory theme was definition on educational partnership According to day-care centres´ employees, educational partnership is generally functional. The matters that do function were parents’ positive attitudes to supporting children’s development and participation in certain forms of co-operation. The matters that do not function are introversion, distrust, simplicity of co-operation and some parents´ lack of participation and understanding. However, the employees do not think that these matters would hinder co-operation. The factors that affect educational partnership are language, culture, resources and know-how. The employees emphasized these matters also in suggestions for improvements for educational partnership. The employees also wish more interaction with parents as well as families’ participation in orientation periods. The workers involve the parents into the day-care centres´ activities with familiarizing them to them and supporting the participation of the parents. Supporting the participation of the parents involves considering diversity and taking language and culture differences into account. The day-care centres in our study have coherent practises and methods for co-operation with multicultural families. However, many issues affect the educational partnership with multicultural families. All of these issues cannot be eliminated by the workers in day-care centres. Language differences are the most important factors that affect educational partnership, and they make the workers feel inadequate. The workers in day-care centres should get more support for language differences. Key words: early childhood education, multiculturalism, educational partnership...

päiväryhmätoimintaa. Varvarassa toimii kaksi äiti-lapsi-ryhmää noin puolen vuoden ryhmäjaksoissa kerrallaan sekä jälkihuoltoryhmä. Keskimäärin asiakkuudet kestävät kahdesta kolmeen ryhmäkautta. Tämä opinnäytetyö esittelee Varvaran toimintaa. Työn lähtökohtana...
and the after care group. Families are clients approximately from two to three semiannual group periods. This thesis introduces Varvara’s activity. The starting point is a research setting defined in concert with Varvara staff team and the management group...

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää, miten päiväkoti Aarteen työntekijät ja vanhemmat ymmärtävät kasvatuskumppanuuden. Lisäksi selvitimme, minkälaista tukea vanhemmat toivoivat päiväkodilta ja henkilökunnan kanssa toteutettavalta kasvatuskumppanuudelta ja vastasiko päiväkoti näihin tarpeisiin. Halusimme myös saada tietoa siitä, mitkä asiat vaikuttavat kasvatuskumppanuuden onnistumiseen ja miten siinä on onnistuttu. Tarkoituksenamme oli myös saada vanhemmilta mahdollisia kehittämisehdotuksia, joita päiväkodin henkilökunta voi hyödyntää tulevaisuudessa. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen. Aineistomme on kerätty vanhemmille ja päiväkodin henkilökunnalle lähetetyillä kyselylomakkeilla, jotka koostuivat avoimista kysymyksistä. Uusimme vanhempien kyselyn, koska vastausprosentti jäi hyvin pieneksi ensimmäisellä kerralla. Lisäksi olemme käyneet päiväkodin henkilökunnan kanssa aihetta syventäviä keskusteluja useamman kerran. Teoriaosuudessa olemme avanneet käsitteitä kasvatuskumppanuus ja vuorovaikutus, varhaiskasvatus ja päivähoito. Käsittelemme kasvatuskumppanuutta varhaiskasvatuksen sekä ammatillisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Lisäksi kasvatuskumppanuutta tarkastellaan lapsen ja vanhemman näkökulmista. Päivähoitoa olemme käsitelleet yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Työntekijöiden mukaan kasvatuskumppanuus on ennen kaikkea lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemista yhteistyössä vanhempien kanssa. Vanhempien vastauksissa oli enemmän hajontaa, mutta pääasiassa kaikki vanhemmat sanoivat, että kasvatuskumppanuus on vanhempien tasaveroista kuuntelemista ja heidän näkemyksiään tulee huomioida. Vanhemmat toivovat työntekijöiltä tukea, keskusteluja sekä käytännön vinkkejä, mikäli ongelmia ilmenee. Pääsääntöisesti vanhemmat olivat tyytyväisiä saamaansa tukeen ja uskoivat, että apua saa jos tarvetta ilmenee. Työntekijöiden mukaan kasvatuskumppanuuden onnistumiseen vaikuttaa keskeisinä tekijöinä kiireettömyys ja sitoutuminen. Vanhemmat mainitsivat keskeisinä asioina työntekijöiden kiinnostuksen lapsesta ja ongelmista puhumisen. Vanhemmat pääsääntöisesti pitivät päiväkodin henkilökuntaa ammattitaitoisena. Vanhemmilta tuli useita kehittämisehdotuksia tiedonkulkuun liittyen ja siihen, kuinka parantaa päivän sisällöstä tiedottamista....
of the thesis process was to find out, what kind of support parents hoped from the day care centre, also in terms of partnership in ECEC between day care employees and parents, and whether the day care managed to meet those demands. Also, we wanted to have...

Opinnäytetyömme tarkoituksena on tutkia, millaisia kokemuksia ja toivomuksia puhevammaisilla henkilöillä itsellään on puhevammaisten tulkkipalvelun laadusta. Tavoitteenamme on lisäksi löytää vastauksia siihen, kuinka puhevammaisten tulkkipalveluja tulisi toteuttaa ja kehittää asiakaslähtöisesti. Tutkimustuloksiamme on tarkoitus hyödyntää Puhevammaisten tulkkipalvelujen toimintamallin ja yhteistyöverkoston kehittämishankkeessa (2004–2007). Hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda puhevammaisten tulkkipalvelujen alueellinen toimintamalli Uudenmaan alueelle. Tässä yhteydessä on hyvä tuoda esille asiakkaiden eli palveluiden käyttäjien näkökulmaa puhevammaisten tulkkipalveluiden laadusta käytävään keskusteluun. Opinnäytetyön tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeella Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan sekä Kymenlaakson alueella. Kyselyyn vastanneilla henkilöillä on voimassa oleva puhevammaisten tulkkipalvelupäätös. Tutkimus on luonteeltaan sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen. Se suoritettiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella, sisältäen myös avoimia kysymyksiä. Tutkimustulokset osoittavat puhevammaisten tulkkipalvelupäätösten hitaan myöntämistahdin. Edelleenkään 11 vuotta sen jälkeen kun subjektiivinen oikeus puhevammaisten tulkkipalveluun on vuonna 1994 tullut voimaan, kauan (yli 6 vuotta) voimassa olleita tulkkipalvelupäätöksiä tutkimusjoukostamme oli ainoastaan 11,4 %. Itse tulkkipalvelupäätöksen saaminen koettiin hankalaksi ja hitaaksi prosessiksi. Asiakkaan eli puhevammaisten tulkkipalvelun käyttäjän näkökulmasta luotettavuus, palvelun saatavuus, yhteistyön sujuvuus, asiakaslähtöisyys ja joustavuus ovat peruslähtökohtia laadukkaalle tulkkipalvelulle....
The aim of our thesis was to investigate what kind of experiences and hopes people with speech impairment have concerning interpreter service qualities. An additional target is to find an answer in how to create and develop these services in order...