Haku
Viitteet 31-40 / 42
Sijaisperheiden biologisten lasten kokemuksia sijaissisaruudesta
(2021)
Tämän opinnäytetyön aiheena ovat sijaisperheiden biologisten lasten kokemukset sijaissisaruudesta. Toteutimme opinnäytetyön yhteistyössä SOS-Lapsikylän kanssa. Tarkoituksenamme on kuvata sijaisperheiden biologisten lasten ...
ACE-kokemukset ja niiden näkyvyys aikuisiällä
(2023)
Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata, miten lapsuuden ajan haitalliset kokemukset näkyvät aikuisiällä. Opinnäytetyössä selvitetään, miten lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu, laiminlyönti ja lähisuhdeväkivalta kokemukset, ...
Korkeakouluopiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset poikkeusaikana
(2021)
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Nyyti ry:n ja yhdistyksen Yhdessä yhteisöksi- hankkeen (2018-2021) kanssa. Tarkoituksena oli selvittää Yhdessä yhteisöksi- hankkeen pilottioppilaitoksien, Jyväskylän yliopiston sekä Laurea...
Hatkassa sijaisperheestä : perhehoitajien kokemuksia ja näkemyksiä lapsen sijaishuoltopaikasta luvatta poistumisesta ja sinne palaamatta jättämisestä
(2023)
hatkaamisesta perhehoidossa laadullisen tutkimuksen keinoin. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pesäpuu ry:n Hatkassa -hankkeen kanssa. Tietoa hatkaamisesta tarvitaan kaikista sijaishuoltopaikoista, jotta hatkaamista voitaisiin ennaltaehkäistä ja lisätä hatkassa...
Roti - Käyttäjäystävällinen työkalu vai katastrofi
(2023)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella Rikosseuraamuslaitoksen Roti-asiakastietojärjestelmän käyttäjäkokemuksia suhteessa sille aiemmin asetettuihin tavoitteisiin. Opinnäytetyö toteutettiin Käyrän ja Sulkavan avovankiloissa...
Musiikki osana varhaiskasvatuksen työkalupakkia : henkilöstön kokemuksia alle kolmivuotiaiden musiikkikasvatuksesta
(2024)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Nurmijärven varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia musiikkikasvatuksen toteuttamisesta omassa työympäristössään sekä heidän näkemyksiään itsestään musiikkikasvattajina. Tavoitteena oli lisätä tietoa siitä, miten kunta työnantajana voisi tukea ja vahvistaa musiikkikasvatuksen hyödyntämistä ja järjestämistä varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen kohteina olivat 1–3-vuotiaiden lasten ryhmien työntekijät. Aiheen tutkiminen on tärkeää, sillä tutkimusten mukaan taidekasvatus toteutuu erityisesti alle kolmivuotiaiden varhaiskasvatuksen arjessa vain osittain, ja henkilöstö kokee herkästi, ettei sillä ole riittäviä valmiuksia musiikkikasvatuksen toteuttamiseen. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, varhaiskasvatuslaista, minäpystyvyydestä, alle kolmivuotiaiden musiikillisesta kehityksestä sekä musiikin merkityksestä varhaiskasvatuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin kolmena ryhmähaastatteluna ja aineisto analysoitiin teorialähtöisenä sisällönanalyysinä. Tutkimuksessa saatiin vastauksia viiteen teemaan: musiikin käyttöön varhaiskasvatuksen arjessa, henkilöstön musiikilliseen minäpystyvyyteen, musiikkikasvatuksessa koettuihin mahdollistajiin ja haasteisiin sekä henkilöstön toivomaan tukeen. Tutkitussa joukossa musiikkikasvatuksen koettiin toteutuvan pääsääntöisesti hyvin ja suhtautuminen aiheeseen oli myönteistä. Musiikki koettiin monipuoliseksi työkaluksi varhaiskasvatuksen arjessa. Tiimin merkitys musiikkikasvatuksen järjestämisessä on suuri ja tiimin sisäinen hyväksyvä ilmapiiri rohkaisee musiikkikasvatuksen toteuttamiseen. Lisäksi pitkän työkokemuksen huomattiin vahvistavan musiikillista minäpystyvyyttä. Musiikkikasvatuksen toteutumisen haasteiksi nimettiin muun muassa materiaalien käyttö ja niiden saavutettavuus. Henkilöstö kaipasi myös käytännönläheistä koulutusta musiikkikasvatuksesta. Työntekijöiden omalla suhtautumisella oli suuri merkitys musiikkikasvatuksen toteutumiseen. Tutkimuksesta tehtiin alustava kehitysehdotus TI-MA-KO-toimintamallista musiikkikasvatuksen kehittämiseksi työyksiköissä. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää musiikkikasvatuksen kehittämisessä varhaiskasvatuksessa sekä koulutustarpeiden arvioinnissa....
This thesis surveyed the implementation and experiences of music education in early childhood education in Nurmijärvi. Focused on the 1–3-year-old age group, the study explored the staff's perspectives on their roles as music educators...
This thesis surveyed the implementation and experiences of music education in early childhood education in Nurmijärvi. Focused on the 1–3-year-old age group, the study explored the staff's perspectives on their roles as music educators...
Kokemusasiantuntijat verkossa hanke -verkkovuorovaikutuksen käsikirja kokemusasiantuntijoille
(2023)
Tämän kehittämismuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa verkkovuorovaikutuksen käsikirja Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen suomenkielisille rikos- ja päihdetaustaisille kokemusasiantuntijoille. Kehittämistyön tavoitteena oli, että käsikirjan avulla kokemusasiantuntijat oppivat vuorovaikutuksen perusteet matalan kynnyksen verkkoauttamisessa. Kehittämistehtävä toteutettiin etänä verkkovuorovaikutuksen avulla. Teorioista sosiaalinen konstruktionismi ja käyttäjäpsykologia määrittelivät lähtökohdan kehittämistyölle. Kehittämistyön tietoperustaa muodostettaessa keskeiseksi verkkovuorovaikutuksen haasteeksi tunnistettiin tunteiden digitalisointi ja välittyminen.
Tunteisiin liittyvässä tietoperustassa sosiaalisen läsnäolon ja tietoisuuden tunteet ovat keskeisiä kokemusasiantuntijoiden toteuttamassa matalan kynnyksen toiminnassa. Tietotekniikan avulla tapahtuva verkkovuorovaikutus edellyttää tunnetekijöiden digitalisointia ja siirtämistä verkkoyhteyksien avulla. Verkossa tapahtuva vuorovaikutus rajoittaa tunteiden välittymistä verrattuna perinteiseen kasvokkaiseen vuorovaikutukseen. Tunteiden välittymiseen liittyvät rajoitteet vaikuttavat dialogisuuteen, johon liittyy keskeisesti elintilan, piirteiden ja eleiden tulkinta. Ymmärtämällä verkkovuorovaikutukseen liittyvät mahdollisuudet ja haasteet kokemusasiantuntija voi valita verkkovuorovaikutustavan, joka huomioi sosiaalisen läsnäolon ja tietoisuuden tunteet verkkovuorovaikutustilanteissa.
Laadullisella tutkimusotteella tehtyjen digitaalisten kyselyiden, analyysien ja kokeiluversioiden avulla kehittämiskohteesta hankittiin lisätietoa, jolla verkkovuorovaikutuksen käsikirjan suunnittelua ja toteutusta ohjattiin kokemusasiantuntijoille sopivaksi. Aluksi kyselyt kohdistettiin kokemusasiantuntijoita havainnoiviin hanketyöntekijöihin ja lopuksi sekä hanketyöntekijöihin että kokemusasiantuntijoihin. Kyselyihin liittyvistä analyyseistä keskeisimmäksi haasteeksi nousi kokemusasiantuntijoiden moninainen osaamistaso ja kohderyhmälle soveltuvan teoriasidonnaisen tekstisisällön tuottaminen. Haasteeseen vastattiin kehittämällä kahdella eri esitysgrafiikkasovelluksella ja tekstinkäsittelysovelluksella verkkovuorovaikutuksen käsikirjan kokeiluversioita. Kokeiluversioiden perusteella hanketyöntekijät pitivät verkkovuorovaikutuksen käsikirjaa hyvänä, kokemusasiantuntijat kiitettävänä. Työelämäpalautteen mukaan verkkovuorovaikutuksen käsikirja tukee hankkeen tavoitteita ja on sisällöllisesti merkityksellinen ja laaja. Onnistuneen kehitystyön tuloksena syntyi uusi tuote, joka vastaa kehittämistyön tarkoitusta ja jota voidaan ylläpitää ja jatkokehittää myös tulevaisuudessa....
The purpose of this development-oriented Bachelor’s thesis was to produce an online interaction handbook for Finnish-speaking experience experts with a criminal and substance abuse backgrounds, as part of the Experience Experts Online project...
The purpose of this development-oriented Bachelor’s thesis was to produce an online interaction handbook for Finnish-speaking experience experts with a criminal and substance abuse backgrounds, as part of the Experience Experts Online project...
Kotikummit-projektin ikääntyneet poikkeusoloissa - kokemuksia voimavaroista, yksinäisyydestä ja vapaaehtoistyöstä
(2020)
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Lahden Diakonialaitoksen Kotikummit-projektin kanssa. Kotikummit antavat vapaaehtoistyön avulla tukea lahtelaisille yksin asuville ikääntyneille, jotka ovat kotihoidon asiakkaita. Mukana yhteistyössä oli myös...
Vertaissuhdeväkivalta lastensuojelun perhehoidossa
(2023)
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa lastensuojelun sijaishuollon aikaisissa vertaissuhteissa ilmenevän lasten keskinäisen väkivallan ilmenemismuotoja, syitä ja seurauksia sekä käsittelyn ja ehkäisemisen keinoja ...
"Evakkous on jättänyt jälkensä minuunkin": evakkolasten jälkeläisten vertaistoimintaa kehittämässä
(2023)
Kehittämismuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa suunnitelma evakkolasten jälkeläisille suunnatun vertaistoiminnan käynnistämiseksi. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Evakkolapset ry, jonka vertaistoiminta ...









