Haku

Opinnäytetyöni keskeisimpänä pyrkimyksenä on ollut tarkastella teoreettisesti ihmisen minäkuvaa, itsetuntoa, itsetuntemusta ja muutosprosessia, joka saa alkunsa itsetuntemuksen lisääntyessä. Tämän lisäksi olen kuvannut yrityksen asiakasryhmiä, asiakastyötä sekä erilaisia itsetuntemuskoulutuksessa käytettäviä menetelmiä. Työni tavoitteena on ollut esitellä sitä teoreettista pohjaa, jonka varaan yritykseni tuotteet ja palvelukokonaisuudet ovat rakentuneet. Tarkoituksena on ollut myös kuvata sitä prosessia ja niitä toimenpiteitä, joita suoritin perustaessani itsetuntemuskoulutusta tarjoavaa yritystäni. Työni rakenteellisena pohjana on ollut ennen yrityksen perustamista laadittava liiketoimintasuunnitelma. Sen sijaan että olisin seikkaperäisesti kuvannut kaikkia perinteisesti liiketoimintasuunnitelmassa vaadittavia asioita, olen keskittynyt yritykseni tuotteiden ja palvelupakettien pohjalla olevaan ideaan: itsetuntemuksen kehittämiseen ja ihmisenä kasvamiseen. Itsekasvatuksen käsite voi sisältää kaiken itsensä kehittämiseen tähtäävän toiminnan, uusien taitojen opiskelusta oman kunnon kohottamiseen. Tässä työssä itsekasvatuksella tarkoitetaan kuitenkin sellaisten elämäntaitojen, henkisten ominaisuuksien ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä, joiden uskomme vievän elämämme laatua myönteiseen suuntaan....
theoretically examined. In addition, client groups, working with clients and different methods used in self-knowledge training and counselling were described. The main objective of the thesis was to introduce the theoretical base of the products and services...

Tämä opinnäytetyö määritellään toiminnallisena tutkimuksena, jonka aiheena oli esikoululaisten kanssa tehtävä toiminnallinen avaruusmatka. Toiminta toteutettiin pienryhmissä pajatyöskentelyllä, jossa huomioitiin jokaisen pajan luonteen mukaiset...
Preschooler’s space journey. Supporting emotional expressions and different kinds of learning styles by workshop working The theme of this thesis, based on action research, was to create an activity-based space journey together with preschool children. The activities were carried out in small workshop groups, and all the different learning styles of the workshops were taken into consideration. This project was part of a larger project called Pilari, and the activities were realized during spring 2009 in one day-care centre in Vantaa. The goal of this thesis was to support and promote preschoolers' emotional expression, self-esteem and interaction skills. The theoretical frame of this thesis consisted of child-orientedness, preschooler's emotional expression and interaction skills. In theoretical part of the thesis, learning environment at preschool and learning theories were elaborated. In terms of activity-based methods, the key areas of this study included art education and its different features, such as drama, visual arts, dance, and music. The activities were realized in workshops. Every workshop started and ended with a circle, the point of which was to support preschooler's emotional expression with the help of weather pictures. This system, which emphasized emotional expression, worked as an observation method in each workshop. Every preschooler participated in one of the workshops whose contents were based on different learning styles. The learning styles applied in this thesis were auditory, kinaesthetic, tactile, and visual. The activities of the workshop were determined by the learning style applied and the most suitable related activity. In workshops, we concentrated on emotional expression and the space theme. The workshops were realized in an uninterrupted continuum during the space journey, which was filmed on DVD....

Opinnäytetyömme tarkoituksena on tutkia kuvien käyttöä ja niiden merkitystä 5-6-vuotiaiden lasten pienryhmätoiminnassa. Lapset opettelivat uuden laulun, toisessa ryhmässä oli apuna kuvat ja toisessa ei. Tarkoituksena oli tutkia onko ryhmien välisiä eroavaisuuksia. Lisäksi tutkimuksen kohteena oli myös päivähoidon henkilökunnan jatkotoimenpiteet kuvien suhteen. Tämä on kvalitatiivisin menetelmin tehty tutkimus ja se toteutettiin Vantaalaisessa kunnallisessa päiväkodissa. Päiväkodin toiveena oli saada konkreettista apua kielen kehityksen tukemiseen. Tutkimusryhmissä oli yhteensä kymmenen lasta, viisi molemmissa. Lapset jaettiin ryhmiin sattumanvaraisesti. Lasten vanhemmilta pyydettiin kirjallinen lupa lapsen osallistumisesta tutkimukseen. Tutkimuksen materiaali kerättiin kahdeksalla toimintakerralla videohavainnoinnin avulla. Haastattelimme lisäksi päiväkodin henkilökuntaa teemahaastattelun avulla käyttämästämme materiaalista. Havainnointimateriaali sekä haastattelu analysoitiin laadullisin menetelmin. Tutkimustulosten mukaan ryhmässä, jossa kuvat olivat käytössä, lapset oppivat laulun helpommin ja keskittyivät paremmin. Kuvallisessa ryhmässä lapset myös istuivat koko tuokion paikoillaan eivätkä liikkuneet läheskään yhtä paljon, kuin ryhmässä, jossa kuvia ei ollut. Kuvallisessa ryhmässä lapset olivat innostuneita laulamaan laulua ja pitivät kuvista. Päivähoidon edustajat pitivät materiaalia inspiroivana ja todella hyödyllisenä. Heidän mielestään kuvat olivat todella hyvät ja niiden käyttö oli lapsia tukevaa. Kuvia käytettäessä lapset huomioidaan yksilöllisemmin ja ryhmätilanne on rauhallisempi. Päivähoidon henkilökunta on vakuuttunut kuvien käytön hyödyllisyydestä oppimistilanteissa....
. In this thesis, children tried to learn a new song in two groups, one with supportive pictures and the other without them. The objective of the thesis was to find out whether there are any differences between the groups. In addition, one of the thesis objectives...

Opinnäytetyöni aiheena oli tarkastella päihdeäitien subjektiivisia kokemuksia varhaisesta vuo-rovaikutuksesta sekä perheille suunnatun päihdekuntoutuksen tarjoamaa tukea sen vahvista-miseksi. Toteutin opinnäytetyöni ...

Opinnäytetyömme aiheena on Konkkaronkka-peli sosiaalis-emotionaalisen kehityksen tukena. Konkkaronkka on lautapeli, jonka suunnittelimme ja toteutimme yhteistyössä varhaiserityis-kasvatuksen ammattilaisten kanssa. Peliin sisältyy tehtäviä, joissa keskustellaan sosiaalisiin ja tunnetaitoihin liittyvistä kysymyksistä. Lähtökohtana pelin kehittämiselle ja opinnäytetyöllemme oli lasten sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien lisääntyminen ja sosiaalis-emotionaa-lista kehitystä tukevien leikkivälineiden puute. Tämän kehityksen osa-alueen vaikeudet näkyvät sosiaalisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa, tunteiden käsittelyssä, ilmaisussa ja kontrolloimisessa. Ensimmäinen tutkimuskysymyksemme oli, miten lapsen sosiaalis-emotionaalista kehitystä voidaan tukea Konkkaronkka–pelin avulla. Toinen tutkimuskysymyksemme oli, miten Konkkaronkka–peli soveltuu lasten oppimisen tueksi varhaiserityiskasvatuksessa. Samalla tarkoitus oli selvittää, miten peliä voidaan kehittää toimivammaksi. Tutkimus toteutettiin järvenpääläisen päiväkodin esikouluryhmässä ja erityisryhmässä. Opin-näytetyömme on laadullinen tutkimus, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytimme osallistuvaa havainnointia, teemahaastattelua ja lomakeseurantaa. Havainnoimme kahdeksaa pelituokiota, joihin osallistui neljä esikouluryhmän lasta. Haastattelimme esikouluryhmän lastentarhanopettajaa ja erityisryhmän erityislastentarhanopettajaa. Erityisryhmässä seurattiin pelin käyttöä seurantalomakkeen avulla. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytimme teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen perusteella Konkkaronkka–pelin avulla voidaan tukea lasten sosiaalis-emotionaa-lista kehitystä. Pelituokioissa käytyjen keskustelujen välityksellä lapset voivat oppia sosiaalisia ja tunne-elämän taitoja, joita he kykenevät siirtämään myös arjen toimintaan. Tämän tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että lapsi voi oppia pelituokioissa uusia sosiaalis-emotionaalisia taitoja ja vertaisryhmän ja aikuisen tuella. Lapsen oppimista tukee parhaiten tutun ja turvallisen aikuisen läsnäolo pelituokioissa. Pelin tehtävistä hyötyy eniten lapsi, jolle kysymykset ovat riittävän haasteellisia ja joka voi oppia taidoissaan edistyneemmiltä lapsilta. Konkkaronkka-peli soveltuu oppimisen tueksi varhaiserityiskasvatuksessa. Sitä voidaan käyttää niin sosiaalis-emotionaalisen kehityksen kuin kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Tutkimuksen perusteella pelin avulla voidaan edistää myös lapsen puheen ja ajattelun kehitystä, matemaattisia taitoja ja hahmotuskykyä. Peli on helppokäyttöinen ja lapsia motivoiva väline, jota voidaan käyttää yhtenä menetelmänä sosiaalis-emotionaalisten vaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja korjaamisessa. Peliä on hyvä kehittää niin, että sen tehtäviin lisätään toiminnallisia tehtäviä, ja että tehtävät kohdennetaan eri ikä- ja kehitystasoja vastaaviksi...
childhood special education. When playing the game children solve tasks dealing with social and emotional questions. The basis of game implementation and the bachelor’s thesis are socio-emotional difficulties which seem to become more common and more severe...

Perhetyötä käsittelevä opinnäytetyöni on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin teemahaastattelulla. Teoriaosuudessa selvitin perheen ja perhetyön käsitteitä, varhaista tukea sekä perhetyön tarpeellisuutta tänä päivänä. Teoria osuuteen sisältyy myös perhetyötä koskevien hankkeiden ja tutkimusten esille tuominen. Perhetyö on laaja käsite ja perhetyötä tehdään monilla eri sektoreilla, opinnäytetyössäni käsittelen perhetyötä varhaista tukea antavien perhe- ja sosiaalipalveluiden alueella. Haastattelin opinnäytetyötäni varten seitsemää Espoon lapsiperheiden perhetyön varhaista tukea saanutta perhettä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten perheet olivat kokeneet perhetyöltä saamansa avun; mihin he olivat tyytyväisiä ja mitä parannettavaa perhetyössä olisi. Mihin asiaan perheet olivat apua toivoneet saavansa? Oliko avun saaminen vaikeaa? Millaista yhteistyö työntekijöiden kanssa oli? Oliko perhetyön vastaanottaminen helppoa? Minkälaisia kehittämisehdotuksia perheillä oli Espoon lapsiperheiden perhetyöhön liittyen? Tutkimustuloksia Espoon lapsiperheiden perhetyö voi hyödyntää työnsä kehittämisessä. Tutkimus osoitti, että perheiden avuntarpeet ovat moninaiset. Perheet tarvitsevat sekä konkreettista apua että perheen omia voimavaroja vahvistavaa tukea keskustelun ja kuuntelemisen keinoin. On tärkeää, että perhetyön perheohjaajilla on hyvät mahdollisuudet toimia eri yhteistyötahojen kanssa perheissä tarvittavan avun järjestämiseksi. Kaikki haastatellut perheet olivat kokeneet saaneensa tukea ja/tai apua tarvitsemaansa asiaan. Asiakasperheet olivat kokeneet tulleensa kuulluiksi ja antoivat kiitosta perheiden kokonaisvaltaisen tilanteen huomioimisesta, myös isät oli hyvin huomioitu yhteistyötä tehdessä. Työntekijöiden vuorovaikutustaitoja pidettiin hyvinä. Varhaista tukea antavan perhetyön vastaanottaminen oli pääosin helppoa, perheiden kokemuksissa korostui kiitollisuus avun saamisesta. Tietoa Espoon perhetyön olemassaolosta perheillä oli huonosti. Asiakasperheet olivat yllättyneitä paitsi avun saamisesta myös avun saannin nopeudesta. Perhetyön saatavuutta ja lastenhoidollisen avun edullisuutta pidettiin tärkeänä. Kotikäynnit koettiin perhettä ja työntekijöitä lähentävinä sekä yhteistyön kannalta hyvinä. Perheet toivoivat kotikäyntien vakinaistamista normaali käytännöksi ensimmäisen lapsen saaneiden perheiden luo. Kaikissa perheissä tehtynä kotikäynnit häivyttävät ennakkoluuloja ja mahdollistavat työntekijän ammatillisen avun saamisen matalan kynnyksen palveluna ja ennaltaehkäisevänä työnä. Muut perheiden kehittämisideat liittyivät perhetyön parempaan tiedottamiseen, perhetyöntekijöiltä saadun lastenhoitoavun pituuteen ja joustavuuteen, perhevalmennuksen laajentamiseen koskemaan muita kuin ensisynnyttäjiä sekä vertaisryhmien järjestämiseen kaksosperheille....
researched in the theory part of the thesis. The aforesaid part brings forward also on-going or past projects and studies regarding the family work. Family work is a vast notion and is practiced in several sectors. The thesis concentrates on the early...

Työn tarkoituksena oli tutkia esiopetuksen henkilökunnan tarjoamaa tukea pidennetyn oppi-velvollisuuden piiriin kuuluvien esikoululaisten vanhemmille nivelvaiheessa eli vaiheessa, jol-loin lapsi siirtyy esiopetuksesta ...

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien näkemyksiä työtyytyväisyydestä Espoon keskuksen aikuissosiaalityössä. Opinnäytetyömme on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja Espoon keskuksen aikuissosiaalityön alueellista yhteistyöhanketta, joka on alkanut vuonna 2006 ja jatkuu toistaiseksi. Hankkeen tarkoituksena on tutkia ja kehittää Espoon keskuksessa tehtävää aikuissosiaalityötä. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkielma, jossa käytimme tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimuskysymyksemme selvittivät, mitä sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat kertovat työtyytyväisyydestä Espoon keskuksen aikuissosiaalityössä sekä mitä Espoon keskuksen aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat kertovat työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Haastattelimme yhteensä yhdeksää sosiaalityöntekijää ja sosiaaliohjaajaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina keväällä 2009. Haastattelujen teemat pohjautuivat erityisesti Wexleyn ja Yuklin yhdentävään teoriaan työtyytyväisyydestä. Analysoimme aineistoin teoriasidonnaisella sisällönanalyysillä. Saamiemme tulosten mukaan kokemus omasta työtyytyväisyydestä vaihteli Espoon keskuksen aikuissosiaalityössä työntekijöiden välillä. Työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä merkittävimmiksi muodostuivat esimiehen johtamistyyli, työn sisältö ja työn kuormittavuus. Muita aineistossa paljon huomiota saaneita tekijöitä olivat työyhteisö sekä Espoon kaupungin toiminta. Palkka koettiin pääsääntöisesti huonoksi, mutta sen merkitys työtyytyväisyyden kannalta vaihteli. Ylenemismahdollisuudet olivat ainoa työtyytyväisyyteen vaikuttava tekijä, joka kuvattiin selkeästi merkityksettömäksi. Ajatukset tulevaisuuden kehityskohteista painottuivat Espoon keskuksen aikuissosiaalityön sisälle. Jatkotutkimusehdotuksena suosittelemme vertailevaa tutkimusta Espoon kaupungin aikuissosiaalityön yksiköiden välillä. Näin voisi saada esiin työtyytyväisyyttä tukevia käytäntöjä eri yksiköissä. Vertailevassa tutkimuksessa voisi arvioida myös työsuhteen keston, koulutuksen tai työtehtävien vaikutusta työtyytyväisyyteen sekä vaikuttavien tekijöiden painotukseen....
The aim of our thesis was to determine social workers’ and social counselors’ views regarding job satisfaction in central Espoo. The thesis is a part of a regional collaborative effort between Laurea Polytechnic and adult social work in central...

social work” -project during 2007-2009. The meaning of this project is to develop the role and job description of these mentors as part of the social services range offered by the city of Vantaa. The aim of this thesis is to gain knowledge of how clients...

Opinnäytetyömme oli toiminnallinen, joka toteutettiin osana VKK –metro –hanketta eli pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämishanketta. Teimme projektin yhdessä hankkeen tutkimuspäiväkodeista ja aihe nousi päiväkodin ...