Haku

Toteutimme opinnäytetyön yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun, tutkimuspäiväkodin ja VKK-Metro -hankkeen kanssa, joka on varhaiskasvatuksen kehittämisyksikköhanke. VKK-Metro hanke toteutetaan yhteistyössä pääkaupunkiseudun kuntien, Helsingin yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja sosiaalialan osaamiskeskuksen SOCCA:n kanssa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää varhaiskasvatuksen arviointia ja dokumentointia sekä lisätä varhaiskasvatuksen tutkimustietoa. Liityimme VKK-Metro -hankkeeseen syksyllä 2008. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten temperamenttipiirteiden kartoituslomake toimii työmenetelmänä varhaiskasvatuksessa ja miten lapsen temperamentti huomioidaan vuorovaikutuksessa pienryhmätilanteissa. Opinnäytetyön kohdejoukkona olivat tutkimuspäiväkodin esikouluikäisten lasten pienryhmä ja sen lastentarhanopettaja. Päiväkodin kehittämistehtävänä oli kartoittaa lasten temperamenttipiirteitä ja kehittää niiden pohjalta heidän pienryhmätoimintaansa. Laadullisen opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin ei-osallistuvaa havainnointia ja konsultaatiokeskustelua. Aineisto kerättiin videoimalla pienryhmän lapsia ja lastentarhanopettajaa. Konsultaatiokeskustelun tarkoituksena oli saada lastentarhanopettajalta varmennusta saatuihin tuloksiin ja temperamenttipiirteiden kartoituslomakkeen toimivuuteen. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Analysoitavat temperamenttipiirteet olivat sensitiivisyys, aktiivisuus, sopeutuminen/joustavuus, sinnikkyys, häirittävyys, rytmisyys, lähestyminen/vetäytyminen sekä intensiivisyys. Temperamenttipiirteiden kartoituslomake on lapsilähtöinen työmenetelmä, jonka pohjalta lastentarhanopettaja pystyy suunnittelemaan lapsille tavoitteellisempaa ja yksilöllisempää toimintaa päiväkodin arkeen. Tuloksien mukaan temperamenttipiirteiden kartoituslomake toimii työmenetelmänä varhaiskasvatuksessa, mutta se vaatii vielä kehittämistä. Lomaketta kehitettiin vaihtamalla sen kolmiluokkaisuus janalliseen temperamenttipiirteiden kartoitusmalliin. Lastentarhanopettaja huomioi temperamenttipiirteistä parhaiten lasten sensitiivisyyttä, aktiivisuutta ja sopeutumista/joustavuutta. Näitä temperamenttipiirteitä hän tuki muun muassa kannustamalla, rohkaisemalla ja tukemalla lapsia. Lastentarhanopettaja kiinnitti vähiten huomiota lasten häirittävyyteen ja intensiivisyyteen. Näitä temperamenttipiirteitä hän ei huomioinut riittävästi, koska hän ei ollut tilanteissa läsnä ja suunnitellut tuokiot olivat lapsille liian pitkiä ja haastavia. Temperamenttipiirteiden huomioiminen on varhaiskasvatuksessa tärkeää, jotta lasten yksilöllisiin tarpeisiin voitaisiin vastata paremmin. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää tiedostaa ja huomioida lapsen temperamenttipiirteet, varsinkin ne piirteet, jotka aiheuttavat hankaluuksia arjen eri toiminnoissa. Temperamenttipiirteiden huomioimisen kautta, lapset saavat tuntea tulevansa kokonaisvaltaisesti hyväksytyiksi ja näin lasten itsetunto paranee sekä vahvistuu. Lasten temperamenttipiirteitä on tarpeellista huomioida varhaiskasvatuksessa, jotta toiminta olisi lapsilähtöisempää, tavoitteellisempaa ja suunnitelmallisempaa....
of this thesis since fall 2008. The purpose of this thesis was to study how a form charting temperament characteristics can be applied as a working method in early childhood education and also how the temperament of a child is considered in interaction in small...

. Opinnäytetyö on tutkielmatyyppinen. Siinä on käytetty laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Opinnäytetyön kartoitus on toteutettu määrällisenä tutkimuksena, jossa on kerätty uusien työttömien työnhakijoiden taustatiedot sekä heidän...
“UNEMPLOYED IS ALSO A HUMAN BEING, NOT JUST PART OF THE STATISTICS” – New unemployed job seekers in Vantaa The focus of this thesis was unemployment and its purpose was to collect research data of new unemployed job seekers. By this data, Employment Office could reduce marginalization and prevent their clients ending up as long-term unemployed. The needed information can be acquired by collecting background information and employment information of the new unemployed jobseekers. The purpose of this thesis was also to study clients’ experiences and views of Employment Office services and their usefulness to them as they are looking for work. Another objective was to find out clients' satisfaction with the services they are able to use at Employment Office. The thesis was completed in co-operation with Vantaa Employment Office and it is based on the needs of working life. The economic depression has affected the unemployment situation in Vantaa during the thesis process. The research methods of this thesis were both qualitative and quantitative. Gathering background information of new unemployed job seekers and of changes in their unemployment after the first three months of job searching were done using quantitative research methods. All the information has been statistically gathered. During the thesis process from September 2008 to February 2009, there have been 1622 new unemployed job seekers. The qualitative part of the thesis was carried out by sending a survey to such new unemployed job seekers of Vantaa that had not found work after three months of job searching. The purpose of the survey was to get experience-based information of the way new unemployed job seekers feel about the usefulness of Employment Office services to them and how satisfied they are with the services. This survey was sent to the clients in the beginning of summer 2009, when all the information of new unemployed job seekers' search for work had been gathered The results of the thesis indicated that most new unemployed job seekers in Vantaa were young men under 29 years of age with low education level and less than five years of work experience. The results of the quantitative part of the research indicated that there are certain groups that emerge from all new unemployed job seekers. These groups included young job seekers without education, immigrants and older job seekers that already have work experience. After three months of being unemployed, about 20 percent of all job seekers found work and 50 percent of job seekers were still unemployed. The results of the survey indicated that about 57 percent of the new unemployed job seekers felt that being a client of Employment Office help their search for work. The job seekers that benefit most from Employment Office services were older job seekers that did not know modern job seeking methods. The majority of clients, about 77 percent, that answered the survey felt that client services at Employment Office were satisfying. The mean grade clients gave to the services of Employment Office was 7.6. Even though most clients were satisfied with the services, there were still some clients who felt that Employment Office clients’ services were unsatisfying and they did not think that Employment Office services help their search for work. The majority of clients felt that the queuing system was too complicated and waiting time was too long....

Kielletyt tunteet - Syömishäiriökeskuksen potilaiden kokemuksia Tämä opinnäytetyö käsittelee syömishäiriöpotilaiden kokemuksia, ja se on toteutettu yhteistyössä Elämän Nälkään ry:n Syömishäiriökeskuksen kanssa. ...

Opinnäytetyömme on toiminnallinen projekti, joka keskittyy leikki-ikäisten lasten mielipiteiden, ajatusten ja kokemusten esille tuomiseen. Rajasimme käsiteltäväksi aiheeksi päivähoidon, mutta sen puitteissa lapset saivat ...

Opinnäytetyöni aihe on lähtenyt liikkeellä omasta kokemuksestani ollessani Active art- pro-jektin pilottiryhmässä opiskelijana. Kuvallisen ilmaisun työtapa Active art kouluttaa ohjaajia, jotka noin kymmenen koulutuskerran ...

Lastensuojelun perhetyötä pidetään yleisesti haastavana ja henkisesti kuormittavana. Tilanteessa, jossa sijoitettu palaa vastaanottokodista kotiin, voidaan perheen kanssa tehtävän työn olettaa olevan vielä tavanomaista perhetyötä kuormittavampaa. Sijoitustilanne on itsessään työntekijälle lisärasitusta aiheuttava tekijä, samoin mahdollisesti kriisin asteelle kärjistyneet perhesuhteet. Opinnäytetyöni liittyi ILO-hankkeeseen, jossa olivat mukana Laurea-ammattikorkeakoulu, Kalliolan Kannatusyhdistys ry ja Espoon kaupunki. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia, minkälaista henkistä kuormittavuutta liittyy sijoitettujen nuorten parissa työskentelevien perhetyöntekijöiden työhön. Tutkimuskysymykseni on: minkälaisia näkemyksiä sijoitettujen nuorten perhetyöntekijöillä on tehostetun perhetyön henkisestä kuormittavuudesta. Tutkimusjoukkonani toimi neljä sijoitettujen nuorten parissa työskentelevää perhetyöntekijää. Tutkimusmenetelmä oli puolistrukturoitu haastattelu. Opinnäytetyöni on muodoltaan laadullinen. Haastattelujen päätuloksena voidaan todeta, että yleisesti ottaen haastellut perhetyöntekijät eivät kokeneet kuormittuvansa työssään. Joillakin kuormittumisen osaalueilla koettiin vähäistä tai hetkellistä kuormittumista, mutta se ei liiemmin vaikeuttanut perheiden kanssa tehtävää työtä. Henkisen kuormittumisen lieventämisessä haastateltavat hyötyivät ammatillisuudesta, sosiaalisuudesta ja persoonallisuudesta. Työstä saatu henkinen palkkio oli oikeassa suhteessa henkiseen ponnisteluun. Opinnäytetyöni tuloksia tarkastelemalla voidaan päätellä, että haastatellut perhetyöntekijät kykenevät lieventämään työstään aiheutuvaa stressiä eri tavoin. Näin ollen psyykkisesti haasteellisista perhetilanteista aiheutuva stressi ei päässyt pitkittymään ja muodostumaan henkiseksi kuormittumiseksi....
the family workers working with the young placed outside home have on the psychological strain of their work. The method used was half-structured interviews. For this qualitative thesis four family workers working with the young outside home were interviewed...

Varamummot lasten ja perheiden tukena Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia Keravan Vapaaehtoisen Hyvinvointikeskuksen Talkoo-renkaan varamummo- ja -pappatoimintaa. Selvitin opinnäytetyössäni erityisesti minkälainen ...

Tutkielmassa selvitettiin mitä merkityksiä liikunnalla on arjen hallintaa tavoittelevassa mielenterveyskuntoutuksessa eräässä Human Care Network palveluketjun toimipisteessä. Tutkielma toteutettiin osana Suomen Mielenterveysseuran Liiku Mieli Hyväksi –hanketta. Teoriaosuudessa aihetta tarkasteltiin selventämällä elämänhallinnan käsitettä, määriteltiin arjen hallinnan tavoitetta kuntoutuksessa sekä motivaation merkitystä kuntoutukselle. Lisäksi tarkasteltiin liikunnan osaa mielenterveyskuntoutuksessa. Tutkielman aineisto kerättiin toteuttamalla kuusi teemahaastattelua mielenterveyskuntoutujille, joista kolme asui HCN:n palvelukodissa ja kolme osallistui palvelukodin työsalitoimintaan. Mielenterveyskuntoutujan elämässä sairaus näytteli suurta osaa. Sairaus toi mukanaan kokonaisvaltaisia muutoksia, mistä vahvimpana näyttäytyi tippuminen niin kutsutusta normaalista elämästä, mihin liitettiin vahvimmin työ ja itsenäinen asuminen. Tärkeimpinä kuntoutujan arjen hallinnan edellytyksinä nousivat esiin säännöllinen elämänrytmi sekä sosiaaliset suhteet, jotka mahdollistivat hyvinvoinnin kokemuksen. Säännöllinen elämänrytmi oli välttämätöntä mielen tasapainon säilymiseksi. Läheiset ihmissuhteet toivat elämään merkitystä ja motivoivat monenlaiseen toimintaan. Sairauden oireilla oli vaikutusta hyvinvointiin ja hyvinvoinnin kokemus saattoikin vaihdella päivittäin tai jopa hetkittäin. Tutkimusjoukosta lähes kaikki harrastivat liikuntaa säännöllisesti. Liikunnan harrastamisessa tärkeänä pidettiin sen sosiaalista luonnetta, edullisuutta sekä kilpailuhenkisyyttä joskin aineistossa korostui myös omassa tahdissa liikkumisen merkitys. Liikunta saattoi ihmisiä yhteen ja mahdollisti luonnollisen vertaisten kohtaamisen. Liikunta näyttäytyi halpana ajanvietteenä verrattuna moniin muihin vapaa-ajan aktiviteetteihin. Liikunnan kilpailuhenkisyys piti mielenkiintoa yllä ja motivoi huomaamatta raskaaseenkin suoritukseen. Omassa tahdissa liikkumisen mahdollisuus alensi kynnystä lähteä liikkumaan. Liikunnan vaikutukset koettiin pääsääntöisesti positiivisina, mutta esille nousi myös liikunnan negatiivisia vaikutuksia. Liikunnan koettiin piristävän ja pitävän mielen virkeänä, auttavan painonhallinnassa sekä toimivan pienenä pakohetkenä omasta elämästä. Liikunnan nähtiin helpottavan sairauden oirehdintaa hetkellisesti. Liikunta saattoi myös pahentaa sairauden tilaa esimerkiksi laukaisemalla masennuksen epäonnistuneen urheilusuorituksen seurauksena. Liikuntaa ei pääsääntöisesti nähty osana mielenterveyskuntoutusta. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen aihe olisikin tutkia sitä, kuinka liikunta voitaisiin tehdä tiedostetummaksi osaksi kuntoutusta ja korostuisiko tällöin liikunnan merkitys kuntoutumiselle....
. The material was collected from mental health clients living at one of the service homes of Human Care Network company. The study was completed in co-operation with the Finnish Association for Mental Health. The theory section of the thesis focuses...

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yhteiskunnallisen isovanhemmuuden merkitystä maahanmuuttajaperheille ja sijaisisovanhempina toimiville vapaaehtoisille. Työssä on tarkasteltu maahanmuuttajaperheille suunnattuun ...

Tuotoksellinen opinnäytetyömme on opaskirja mielenterveyskuntoutujien liikuntapäivän jär-jestämisestä. Opinnäytetyö on toteutettu osana Suomen Mielenterveysseuran valtakunnallista Liiku Mieli Hyväksi- hanketta. Opaskirja sisältää ohjeita...
Handbook on how to organize a sports day for rehabilitation clients with mental health problems This thesis is an instructional handbook on how to organize a sports day for rehabilitation clients with mental health problems. The handbook focuses on the practical part of arranging the day. It also includes information on how to operate as an instructor in such an event and a theory section on the effects of exercise on people who are dealing with mental problems. To be able to compile the handbook, literature on exercise and social and health care was used in addition to some material from the internet. Also, the handbook was read thrice by professionals who work daily with rehabilitation clients. Based on all the materials and the feedback received, the handbook was further edited so that it would be easy to read and follow. We co-operated with the Finnish Association for Mental Health who assigned us to create the handbook. Other partners during this project were the representatives of city of Vantaa, Lahti University of Applied Sciences and Laurea University of Applied Sciences. The handbook is intended to help arranging a sports day especially for rehabilitation clients with mental health problems but it can also be used in assistance when planning any kind of sports day. All in all, the whole thesis process was very instructive and we learned a lot about mental well-being....