Haku

Opinnäytetyön tarkoituksena oli yhdessä Digi- ja väestötietoviraston kanssa kartoittaa yleisimpiä edunvalvontavaltuutuksissa ilmeneviä puutteita ja virheitä, jotka tekevät pahimmassa tapauksessa valtakirjasta pätemättömän. Tarkoituksena oli löytää...

jäsenvaltioiden linjaa henkilötietojen käsittelyn ja yksityisyyden suojan osalta. Yleisen tietosuoja-asetuksen täydentämiseksi Suomessa on säädetty tietosuojalaki (1050/2018), joka kumosi aiemmin voimassa olleen henkilötietolain (523/1999). Työnantajan ja...

Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä ymmärrystä tutkimuskohteesta ja kasvattaa tiedon määrää lukijalle. Tutkimuksessa dokumentoitiin kaikki mahdollinen tieto ja tutkimuksen aiheet siltä varalta, että niitä voidaan soveltaa käytännössä jatkossa...

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) uudistus tuli voimaan vuoden 2019 alusta. Lain uudistuessa siihen sisällytettiin säännökset vuoroasumisesta, joka ei aiemmin ollut lain tasolla mahdollinen lapsen asuinjärjestely, vaikka...

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutuksia asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistukseen...
The aim of this thesis was to examine the effects of the General Data Protection Regulation (EU) on processing client and patient data in health and social services especially from the viewpoint of the health and social services reform legislation. Health and social services deal with sensitive personal data, and data that belong under the Article 9 of the GDPR as special categories requiring careful data processing by the controllers to protect the rights and freedoms of the data subject. The abolition of extensive consent based on health and social services legislation is one of the most significant changes in the health and social services reform from the viewpoint of both the individual and the social and health care service providers, which in addition to data privacy, includes fundamental legal questions concerning safeguarding the right to informational self-determination of the data subject. The theoretical framework is based on the European Union and national legislation regulating the processing of personal data, mainly around the health and social services general and special legislation. The thesis proceeds chronologically through the development of fundamental rights closely related to the protection of personal data, such as the protection of private life, the basis of the norm hierarchy and the data protection reform, to the application of the GDPR, and finally, the processing of personal data in health and social services, taking into account the effects of the health and social services reform. The topic of this thesis was approached by using the legal dogmatic method, which enabled the examination of the current legislation regulating data processing from the viewpoint of European Union and Finnish national legislation. In addition, the topic was examined from an empirical point of view by utilizing the preliminary work on the law, such as government proposals, decisions of legality controllers, decisions and statements by the authorities, legal literature, international articles, and expert opinions. From the legislative point of view, the health and social services reform is exceptionally extensive and one of the most significant reforms in Finland's history, including provisions affecting the processing of patient and client data, which must comply with the requirements of the GDPR. Digitalization and the integration of the health and social services system will require an increasing number of actions from the controllers in the future to safeguard the protection of personal data and the rights of the data subject in national social and health care information system services....

Tietoyhteiskunnassamme hyödynnetään paljon henkilötietoja ja samaan aikaan ne nauttivat oikeudellisesta näkökulmasta perustusoikeudellista suojaa. Tietosuoja-asetuksen ((EU) 2016/679), joka tuli voimaan 2018, sinällään suoraa velvoittavuutta heikentää asetuksen laajuus ja direktiivinomainen kansallinen liikkumavara, minkä takia tietosuoja-asetusta on toistuvasti kuvattu monimutkaisesti. Suomessa oli ennen tietosuoja-asetuksen voimaantuloa voimassa yli 800 eri henkilötietoa koskevaa säädöstä, joita on sittemmin pyritty yksinkertaistamaan ja yhtenäistämään. Opinnäytetyön tavoitteena on tapaustutkimuksen avulla selvittää, miten tarkastusoikeutta on säännelty ja miten tarkastusoikeus toteutuu. Tarkastelussa keskitytään terveydenhuollon ja poliisin sääntelyyn. Yleiseen tietosuoja-asetukseenkin kuuluvaa rekisteröidyn oikeutta tarkasteltiin lainopillisin metodein. Tarkastelun perusteella todettiin, että terveydenhuollon sääntely noudattelee yleisen tietosuoja-asetuksen periaatteita ja tietosuoja-asetuksen rekisterinpitäjää koskevat velvoitteet sekä rekisteröityä koskevat oikeudet ovat nähtävissä myös kansallisessa sääntelyssä. Monimutkainen ja pirstaleinen sääntely kuitenkin vaikeuttaa sääntelyn kokonaisuuden hahmottamista, joka omalta osaltaan heikentää rekisteröidyn oikeuksien toteutumista. Poliisin henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely on tiivistetty vain muutamaan säädökseen, ja tietosuoja-asetuksen periaatteet ovat näkyvillä sääntelyssä. Säädöksiin sisältyy kuitenkin useita abstrakteja käsitteitä, joiden ymmärtäminen vaatii toimialakohtaista perehtyneisyyttä. Tältä osin rekisteröidyn itsensä voi olla vaikea valvoa omien oikeuksiensa toteutumista. Julkisen sektorin osalta ei kysymys ole niinkään käsiteltävien henkilötietojen sisällöstä, vaan siitä, kuka henkilötietoja käyttää. Tietosuoja-asetukseen sisältyvän tarkastusoikeuden tavoitteena oli mahdollistaa rekisteröidylle omien tietojen käytön valvonta. Pelkkää tietojen oikeellisuuden valvontaa ei voi pitää mielekkäänä, vaan tietosuoja-asetuksessa keskiöön nousee julkishallinnon osalta käyttötarkoitussidonnaisuus, jonka läpinäkyvyyttä selvitettiin tapaustutkimuksen avulla. Tapaustutkimuksessa havaittiin, ettei tarkastusoikeuden toteutuminen ole ongelmatonta, mutta yleinen kehityssuunta henkilötietojen käytön läpinäkyvyyden parantamiseksi vaikuttaa olevan positiivinen muun muassa lisääntyvän oikeuskäytännön sekä henkilötietojen tietosuojaan liittyvän yleisen valveutuneisuuden myötä....
in Finland. These statutes have since been sought to simplify and harmonise. The aim of this Bachelor’s thesis was to examine, with the help of a case study, how the right of access has been regulated and how the right of access becomes reality...

aiheuttamia muutoksia luottomarkkinoihin analysoidaan ja tarkastellaan sen vaikutuksia ylivelkaantumiseen. Opinnäytetyö käsittelee yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä riskejä ylivelkaantumiselle sekä selvittää miten velkakierre alkaa....

Maailman laajuinen COVID-19 pandemia mullisti kaiken muun mukana myös työelämää. Digitalisaatio eteni sen seurauksena merkittävästi, osa työntekijöistä siirtyi etätyöhön, mutta myös monella työn tekeminen edellytti edelleen fyysistä läsnäoloa ja...
The worldwide COVID-19 pandemic revolutionized working life in addition to everything else. Digitization accelerated, and many employees transitioned to remote work, but many positions and duties still required physical presence and human contacts. Many employees who worked closely with other people had to expose themselves to greater health risks. The aim of this thesis was to investigate the use of respirators or masks in relation to legislation from the employer's and employee's point of view and how it is considered from the perspective of occupational safety. The objective of the study was to discover whether it is possible to enable a safe working environment through occupational safety legislation in a situation such as the COVID-19 pandemic or whether there are shortcomings in the application and interpretation of the legislation and how they are manifested. Moreover, the study aimed to investigate whether the legislation is sufficient to guarantee a health-safe work environment when a universally dangerous infectious disease such as COVID-19 prevails. The study method of this thesis is legal policy research, where the research question and its goals are approached from a legal perspective, and the research question is examined through valid legislation and legal norms. The main sources of the thesis were the legislation and law drafting documents related to the subject area of the research question, as well as literature and articles in the field. It is not possible to draw definite conclusions based on the conducted studies; however, the results suggest that the individual's right to refrain from wearing a mask has weakened the health safety of employees whose duties require in-office work. Consequently, mental stress factors have also increased. Furthermore, it can be presumed that, in the prevailing situation and in terms of current legislation, employers have not been able to guarantee the employees performing in-office work the opportunity to work in a health-safe manner....

Tämän päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ja oppia tutkinnanjohtajan tehtäviä vaativissa rikosjutuissa. Tarkoituksena oli myös kehittää omaa oppimista ja ammattitaitoa esitutkinta- ja rikosprosessissa. Päiväkirjassa kuvataan eri...

Rakennusten poistumisturvallisuudesta säädetään pelastuslain 10 §:ssä, jonka mukaan rakennuksesta tulee voida poistua nopeasti ja turvallisesti ulos onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Tässä tutkimustyössä tarkastellaan pelastuslain 10 §:n eri...