Haku
Viitteet 101-110 / 117
Creating a design-driven start-up : Case Lungo
(2019)
This thesis is a design development project for Lungo Oy, with the purpose and objective of documenting, planning and carrying out the process of founding and developing a new business venture by themeans of design thinking, conscious branding...
Remote assistance for service technicians
(2019)
Industrial maintenance work is changing rapidly due to the ongoing digitization. The new communication technologies involving video and augmented reality enhance the way two persons can communicate during troubleshooting ...
Economic preferences explaining physical activity stages of change
(2019)
Enemmistö maailman väestöstä ei tavoita viikoittaisia terveysliikkumissuosituksia, vaikka riittävän määrän fyysistä aktiivisuutta tiedetään ennaltaehkäisevän lukuisia sairauksia ja parantavan yksilöiden henkisiä kyvykkyyksiä. Kansanväliset...
Majority of the world population fail to meet with weekly physical activity guidelines, even if adequate amount of physical activity has been proved to prevent various diseases and improve one’s mental ability. International physical activity guidelines are rather reasonable demands between a minimum of three hours and fifteen minutes to four hours and thirty minutes on a weekly basis, based on the type of activity. Alas, depending on the studies and target groups, the inactive population is as high as 66-80 percent, and this untoward fact applies to all age groups. Nonetheless, there are people who habitually excel at meeting the guidelines. The key question is how their attributes and behaviour differ from the inactive individuals'. Earlier literature and research have suggested that one underlying factor would be individuals' approaches to risk and time. Moreover, researching risk- and time-related cognitive biases might be one way of understanding habitual physical activity. Until today, there are few studies and varying results among this research area. This perspective was taken to a closer examination as the research scope: how individuals’ economic preferences explain their physical activity. The indicator for physical activity was the stages of change model, that gives a stepwise outlook on how routinized and established one’s physical activity currently is. The research method was a cross-sectional case study. The study took part in a Finnish case organization, whose employees work indoors at office facilities. Subjects were studied via an online survey. Firstly, individuals' risk and time preferences were studied from the financial point of view by creating hypothetical situations of receiving money. These situations were a gamble with risk-aversive, risk-neutral, and risk-seeking options, and receiving money either now or after six months with a varying interest. Secondly, subjects answered statements considering physical activity to find out whether there underlay risk- or time-related cognitive biases: status quo bias, habit, loss aversion, intertemporal choice, and licensing effect. The data-analysing methods were ordinal logistic regression and multiple linear regression. Both methods resulted statistically significant causalities with three variables: age, status quo bias, and habit. This result was verified and refined in a structural equation model. Financial risk and time preferences and other background variables did not have statistically significant causalities. Neither did the other three cognitive biases under closer examination. The research objective was to build a model that have a causal effect on case company employees' physical activity stages of change. Suggestions based on this study result is to focus especially on the younger employees by initializing and incentivizing sustainable physical activity habits starting from the worksite, which might spread from work to other areas of life too. Further research was encouraged to set in motion, especially in the form of test-retest and a randomized controlled test with real financial incentives....
Majority of the world population fail to meet with weekly physical activity guidelines, even if adequate amount of physical activity has been proved to prevent various diseases and improve one’s mental ability. International physical activity guidelines are rather reasonable demands between a minimum of three hours and fifteen minutes to four hours and thirty minutes on a weekly basis, based on the type of activity. Alas, depending on the studies and target groups, the inactive population is as high as 66-80 percent, and this untoward fact applies to all age groups. Nonetheless, there are people who habitually excel at meeting the guidelines. The key question is how their attributes and behaviour differ from the inactive individuals'. Earlier literature and research have suggested that one underlying factor would be individuals' approaches to risk and time. Moreover, researching risk- and time-related cognitive biases might be one way of understanding habitual physical activity. Until today, there are few studies and varying results among this research area. This perspective was taken to a closer examination as the research scope: how individuals’ economic preferences explain their physical activity. The indicator for physical activity was the stages of change model, that gives a stepwise outlook on how routinized and established one’s physical activity currently is. The research method was a cross-sectional case study. The study took part in a Finnish case organization, whose employees work indoors at office facilities. Subjects were studied via an online survey. Firstly, individuals' risk and time preferences were studied from the financial point of view by creating hypothetical situations of receiving money. These situations were a gamble with risk-aversive, risk-neutral, and risk-seeking options, and receiving money either now or after six months with a varying interest. Secondly, subjects answered statements considering physical activity to find out whether there underlay risk- or time-related cognitive biases: status quo bias, habit, loss aversion, intertemporal choice, and licensing effect. The data-analysing methods were ordinal logistic regression and multiple linear regression. Both methods resulted statistically significant causalities with three variables: age, status quo bias, and habit. This result was verified and refined in a structural equation model. Financial risk and time preferences and other background variables did not have statistically significant causalities. Neither did the other three cognitive biases under closer examination. The research objective was to build a model that have a causal effect on case company employees' physical activity stages of change. Suggestions based on this study result is to focus especially on the younger employees by initializing and incentivizing sustainable physical activity habits starting from the worksite, which might spread from work to other areas of life too. Further research was encouraged to set in motion, especially in the form of test-retest and a randomized controlled test with real financial incentives....
Designing a customer-centred government subsidy system
(2019)
Creating new public services that provide solutions to complex societal challenges demands new ways of working. By inviting a wider spectrum of stakeholders into the process of public service creation and adding design ...
Innovative Interactions in Culturally Diverse Organisations
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2018)
to fill the market gaps left behind by traditional banks. These online companies have benefited from opportunities of scaling their business and staff internationally, creating diverse teams. However, in many ways these multicultural organisations fail...
Impact of Cultural Differences on Business Partnership Creation : Case Indo-Finnish Partnership
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2017)
The purpose of this thesis was to recognize cultural differences between Finland and India. The aim was to find out how they impact on linkages of partnership. The objective was to improve the interaction with an Indian service provider...
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa Suomen ja Intian välisiä kulttuurieroja ja selvittää, miten ne vaikuttavat kumppanuussuhteen sidoksiin. Tavoitteena oli kehittää vuorovaikutusta intialaisen palvelutoimittajan kanssa operationaalisella tasolla kohdeorganisaatiossa. Opinnäytetyö on yleisesti hyödynnettävissä myös muissa organisaatioissa, joissa on yhteistyötä intialaisten yritysten kanssa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu seuraavista asioista: verkostointi, kumppanuussuhteen elementit, kommunikaatio, kulttuuriälykkyys ja kulttuuriset erot Suomen ja Intian välillä. Opinnäytetyössä on käytetty teoreettisena näkökulmana Jukka Vesalaisen viitekehystä kumppanuussuhteen elementeistä. Sitä on käytetty myös kvalitatiivisen tutkimuksen analysoinnin perustana. Opinnäytetyön kohdeorganisaatio kuuluu Finnairin talousorganisaatioon. Kohdeorganisaatiolla on palvelutoimittaja Intiassa. Tiimin jäsenet osallistuivat kvalitatiiviseen tutkimukseen, joka toteutettiin kolmena teemahaastatteluna. Niiden tavoitteena oli selvittää, miten kulttuurierot vaikuttavat kumppanuussuhteen sidoksiin. Haastatteluissa selvitettiin myös, minkälaisia haasteita ja onnistumisia esiintyy yhteistyössä intialaisen yrityksen kanssa. Intialaiselle palvelutoimittajalle tehtiin kvantitatiivinen tutkimus kyselytutkimuksen muodossa. Sen tavoitteena oli selvittää, miten intialaiset kokevat kommunikoinnin suomalaisten kanssa ja minkälaiset tavat palautteenantoon olisivat parhaita intialaisten kanssa. Tulokset osoittivat kulttuurierojen vaikuttavan kaikkiin kumppanuussuhteen sidoksiin. Kävi myös ilmi, että samat kulttuurierot vaikuttavat sekä positiivisesti että negatiivisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että intialaisten kanssa on helppo muodostaa sosiaalisia suhteita. Vuorovaikutuksesta löytyi haasteita kommunikoinnissa ja palautteen annossa. Kyselytutkimuksen tuloksista ilmenee, että Intiassa esimiehillä on vanhempien kaltainen rooli. Intialaiset toivoivat, että kiittävä palaute annetaan julkisesti. Tämä heijastaa Intian kollektiivista ja kilpailuhenkistä yhteiskuntaa. Tutkimustulosten perusteella annettiin suosituksia vuorovaikutuksen parantamiseksi kohdeorganisaatiossa. Tuloksista voi päätellä, että rakentava palaute tulee jakaa myös esimiehille. On myös suositeltavaa antaa rakentava palaute positiivisessa hengessä, ohjauksena tulevan suorituksen parantamiseksi. Rakentavan palautteen vastapainoksi, suosituksena on tietoisesti lisätä kiittävää palautetta. Suositusten lisäksi annettiin neuvoja yleisellä tasolla yhteistyöhön intialaisen palvelutoimittajan kanssa. Yhteistyötä varten pitää varata aikaa ja resursseja, kun halutaan varmistaa työn korkea laatu. Joillakin kumppanuussuhteen sidoksiin vaikuttavilla asioilla, kuten henkilöstön korkealla vaihtuvuudella intialaisyrityksissä, on suuri merkitys toiminnan kannalta. On kannattavaa ottaa ne huomioon jo sopimustasolla....
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tunnistaa Suomen ja Intian välisiä kulttuurieroja ja selvittää, miten ne vaikuttavat kumppanuussuhteen sidoksiin. Tavoitteena oli kehittää vuorovaikutusta intialaisen palvelutoimittajan kanssa operationaalisella tasolla kohdeorganisaatiossa. Opinnäytetyö on yleisesti hyödynnettävissä myös muissa organisaatioissa, joissa on yhteistyötä intialaisten yritysten kanssa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu seuraavista asioista: verkostointi, kumppanuussuhteen elementit, kommunikaatio, kulttuuriälykkyys ja kulttuuriset erot Suomen ja Intian välillä. Opinnäytetyössä on käytetty teoreettisena näkökulmana Jukka Vesalaisen viitekehystä kumppanuussuhteen elementeistä. Sitä on käytetty myös kvalitatiivisen tutkimuksen analysoinnin perustana. Opinnäytetyön kohdeorganisaatio kuuluu Finnairin talousorganisaatioon. Kohdeorganisaatiolla on palvelutoimittaja Intiassa. Tiimin jäsenet osallistuivat kvalitatiiviseen tutkimukseen, joka toteutettiin kolmena teemahaastatteluna. Niiden tavoitteena oli selvittää, miten kulttuurierot vaikuttavat kumppanuussuhteen sidoksiin. Haastatteluissa selvitettiin myös, minkälaisia haasteita ja onnistumisia esiintyy yhteistyössä intialaisen yrityksen kanssa. Intialaiselle palvelutoimittajalle tehtiin kvantitatiivinen tutkimus kyselytutkimuksen muodossa. Sen tavoitteena oli selvittää, miten intialaiset kokevat kommunikoinnin suomalaisten kanssa ja minkälaiset tavat palautteenantoon olisivat parhaita intialaisten kanssa. Tulokset osoittivat kulttuurierojen vaikuttavan kaikkiin kumppanuussuhteen sidoksiin. Kävi myös ilmi, että samat kulttuurierot vaikuttavat sekä positiivisesti että negatiivisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että intialaisten kanssa on helppo muodostaa sosiaalisia suhteita. Vuorovaikutuksesta löytyi haasteita kommunikoinnissa ja palautteen annossa. Kyselytutkimuksen tuloksista ilmenee, että Intiassa esimiehillä on vanhempien kaltainen rooli. Intialaiset toivoivat, että kiittävä palaute annetaan julkisesti. Tämä heijastaa Intian kollektiivista ja kilpailuhenkistä yhteiskuntaa. Tutkimustulosten perusteella annettiin suosituksia vuorovaikutuksen parantamiseksi kohdeorganisaatiossa. Tuloksista voi päätellä, että rakentava palaute tulee jakaa myös esimiehille. On myös suositeltavaa antaa rakentava palaute positiivisessa hengessä, ohjauksena tulevan suorituksen parantamiseksi. Rakentavan palautteen vastapainoksi, suosituksena on tietoisesti lisätä kiittävää palautetta. Suositusten lisäksi annettiin neuvoja yleisellä tasolla yhteistyöhön intialaisen palvelutoimittajan kanssa. Yhteistyötä varten pitää varata aikaa ja resursseja, kun halutaan varmistaa työn korkea laatu. Joillakin kumppanuussuhteen sidoksiin vaikuttavilla asioilla, kuten henkilöstön korkealla vaihtuvuudella intialaisyrityksissä, on suuri merkitys toiminnan kannalta. On kannattavaa ottaa ne huomioon jo sopimustasolla....
Towards Understanding of IoT Ecosystems in the Healthcare Sector
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
of digitalization? 3. What kind of potential business models can be seen from a single healthcare actor’s point of view? 4. Which kinds of ecosystems may exist in the connected healthcare sector?
Based on previous findings from elderly care, a set of focused...
Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut esitellä esineiden internet-perusteista terveyden- ja vanhustenhoito ekosysteemiä, ja tuoda esiin siihen liittyvien toimijoiden sekä yksittäisiä, että koko ekosysteemin tarpeita. Lisäksi tavoitteena on ollut ymmärtää ekosysteemissä toimivien eri aktoreiden välillä esiintyviä suhteita ja dynamiikkoja. Haluttujen tulosten saavuttamiseksi käytettiin seuraavia tutkimuskysymyksiä: 1. Kuinka alan ammattilaiset kokevat terveydenhoitosektorin nykytilan? 2. Millä tavalla digitalisaatio ja esineiden internet vaikuttavat terveydenhoitosektoriin ja mitä edistysaskeleita on otettava digitalisaation vauhdittamiseksi? 3. Minkälaisia potentiaalisia liiketoimintamalleja voidaan soveltaa yksittäisen terveydenhoitosektorin toimijan näkökulmasta? 4. Minkälaisia ekosysteemejä voi esiintyä tulevaisuudessa terveydenhoitoalalla? Perustuen aiempiin vanhusten hoivaan liittyviin tutkimustuloksiin, suoritettiin joukko teemahaastatteluja mahdollisesti ekosysteemiin kuuluvien ennalta valikoitujen toimijoiden kanssa. Tutkimusosio suoritettiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla kaikkiaan 13 valikoitua alan ammattilaista, tavoitteena saada tietoa heidän näkemyksistä liittyen terveydenhoitosektorin esineiden internet –ratkaisuihin. Kaikki haastattelut toteutettiin etukäteen suunnitellun kyselylomakkeen avulla, jota muokattiin aina tapauskohtaisesti. Näiden haastattelujen tavoitteena on ollut tarjota näkemyksiä, mihin suuntaan esineiden internetiin liittyvä terveydenhoito-liiketoiminta on menossa ja lisäksi esitellä tärkeimmät esteet, joita toimiala joko parhaillaan kohtaa tai saattaa kohdata tulevaisuudessa. Lisäksi tämä tutkimus pyrkii tarjoamaan eri aktoreille, kuten start-upeille, laitevalmistajille ja julkisen sektorin toimijoille, digitalisaation aikakaudella realisoituvien liiketoimintamahdollisuuksien ymmärtämiseen liittyviä näkemyksiä terveydenhoitoalalta. Haastattelujen tulokset osoittavat selvästi uusien teknologisten ratkaisujen tarpeen vanhusten hoivapalveluissa, kuten myös laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Julkisen terveydenhoidon kehitysprosessi kohtaa vanhentuneisiin järjestelmiin ja jäykkiin organisaatiomalleihin liittyviä haasteita. Lisäksi lainsäädännölliset haasteet ja ylipäätään niukat resurssit vaikeuttavat kehitysprosessia. Uudenlaisten palveluiden menestyksekäs käyttöönotto edellyttää, että henkilöstöhallinnolliset ja lainsäädännölliset uudistukset tehdään kunnolla. SOTE-uudistus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää muuttuvaa liiketoimintaympäristöä, niin vakiintuneille kuin uusillekin toimijoille. Siten toimijoiden keskinäisten riippuvuuksien ja roolien ymmärrys on tärkeää suunniteltaessa uuden teknologian mahdollistamia liiketoimintamahdollisuuksia. Jatkotutkimukseksi tähän aiheeseen liittyen sopisi tutkia lisää jotain tiettyä yksittäistä esineiden internet -liiketoimintaa nimenomaan ekosysteemin näkökulmasta. Vaihtoehtoisesti voisi selvittää lisää SOTE-uudistuksen vaikutusta hoivapalveluiden digitalisoitumiseen tai esineiden internetin tuomia liiketoimintamahdollisuuksia vakuutusyhtiön näkökulmasta....
Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut esitellä esineiden internet-perusteista terveyden- ja vanhustenhoito ekosysteemiä, ja tuoda esiin siihen liittyvien toimijoiden sekä yksittäisiä, että koko ekosysteemin tarpeita. Lisäksi tavoitteena on ollut ymmärtää ekosysteemissä toimivien eri aktoreiden välillä esiintyviä suhteita ja dynamiikkoja. Haluttujen tulosten saavuttamiseksi käytettiin seuraavia tutkimuskysymyksiä: 1. Kuinka alan ammattilaiset kokevat terveydenhoitosektorin nykytilan? 2. Millä tavalla digitalisaatio ja esineiden internet vaikuttavat terveydenhoitosektoriin ja mitä edistysaskeleita on otettava digitalisaation vauhdittamiseksi? 3. Minkälaisia potentiaalisia liiketoimintamalleja voidaan soveltaa yksittäisen terveydenhoitosektorin toimijan näkökulmasta? 4. Minkälaisia ekosysteemejä voi esiintyä tulevaisuudessa terveydenhoitoalalla? Perustuen aiempiin vanhusten hoivaan liittyviin tutkimustuloksiin, suoritettiin joukko teemahaastatteluja mahdollisesti ekosysteemiin kuuluvien ennalta valikoitujen toimijoiden kanssa. Tutkimusosio suoritettiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla kaikkiaan 13 valikoitua alan ammattilaista, tavoitteena saada tietoa heidän näkemyksistä liittyen terveydenhoitosektorin esineiden internet –ratkaisuihin. Kaikki haastattelut toteutettiin etukäteen suunnitellun kyselylomakkeen avulla, jota muokattiin aina tapauskohtaisesti. Näiden haastattelujen tavoitteena on ollut tarjota näkemyksiä, mihin suuntaan esineiden internetiin liittyvä terveydenhoito-liiketoiminta on menossa ja lisäksi esitellä tärkeimmät esteet, joita toimiala joko parhaillaan kohtaa tai saattaa kohdata tulevaisuudessa. Lisäksi tämä tutkimus pyrkii tarjoamaan eri aktoreille, kuten start-upeille, laitevalmistajille ja julkisen sektorin toimijoille, digitalisaation aikakaudella realisoituvien liiketoimintamahdollisuuksien ymmärtämiseen liittyviä näkemyksiä terveydenhoitoalalta. Haastattelujen tulokset osoittavat selvästi uusien teknologisten ratkaisujen tarpeen vanhusten hoivapalveluissa, kuten myös laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Julkisen terveydenhoidon kehitysprosessi kohtaa vanhentuneisiin järjestelmiin ja jäykkiin organisaatiomalleihin liittyviä haasteita. Lisäksi lainsäädännölliset haasteet ja ylipäätään niukat resurssit vaikeuttavat kehitysprosessia. Uudenlaisten palveluiden menestyksekäs käyttöönotto edellyttää, että henkilöstöhallinnolliset ja lainsäädännölliset uudistukset tehdään kunnolla. SOTE-uudistus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää muuttuvaa liiketoimintaympäristöä, niin vakiintuneille kuin uusillekin toimijoille. Siten toimijoiden keskinäisten riippuvuuksien ja roolien ymmärrys on tärkeää suunniteltaessa uuden teknologian mahdollistamia liiketoimintamahdollisuuksia. Jatkotutkimukseksi tähän aiheeseen liittyen sopisi tutkia lisää jotain tiettyä yksittäistä esineiden internet -liiketoimintaa nimenomaan ekosysteemin näkökulmasta. Vaihtoehtoisesti voisi selvittää lisää SOTE-uudistuksen vaikutusta hoivapalveluiden digitalisoitumiseen tai esineiden internetin tuomia liiketoimintamahdollisuuksia vakuutusyhtiön näkökulmasta....
Nudging problematic smartphone use to a lower level
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2016)
Smartphone usage has evolved in people’s lives from a necessity to a habit, in some cases leading to compulsive use and addiction. Extremely frequent smartphone usage and usage in excess durations has previously been classified using criteria known from other addiction re-search. However, little research has been performed to understand Problematic Smartphone Use (PSU) on healthy test subjects. In the same way, there are only few studies that have focused on the prevention of PSU. Behavioural economics, and nudges defined by Thaler and Sunstein provide frameworks that can be applied to investigate how smartphone users respond to nudges that try to lower their smartphone usage. The information can be used to find ways to lower the susceptibility to problematic smartphone use, and the resulting consequences.
The research included four research questions. The first question asked how the results of self-assessment are associated with the characteristics of smartphone use amongst healthy users. The second question asked how nudges influenced smartphone usage. The third question asked how nudges that were designed to improve Capability, Motivation or the effect of Goal-attainment lowered the smartphone use. Finally, the fourth research question asked whether smartphone usage relapsed to previous behaviours once the nudges were no longer present. 170 test subjects took part in the research by responding to the smartphone addiction self-assessment. 77 of the test subjects completed a five-week research that investigated the effect of nudges on smartphone usage key indicators. Research data was collected with a psych app developed for the purpose, and analysed using the Hilbert-Huang method in Matlab and with inferential statistics in SPSS.
According to the results, there were statistically significant differences in the key indicators of smartphone usage between groups that were formed based on a score derived from the smartphone addiction self-assessment. Test subjects with a higher score unlocked their smartphone more often and more frequently. However, as the score of the self-assessment does not predict key indicator levels of smartphone use, the score cannot be used in itself to identify individuals susceptible to problematic smartphone use.
A statistically significant effect was found in the interaction between Group and Stage for total phone usage time when the effect was compared between baseline and the nudges. The results suggest that the effect of the Capability-nudge was significant enough to lower the total duration of daily smartphone usage. According to the results, the type of nudge does not explain the magnitude of change in smartphone behaviour. The results suggest that using nudges that increase Capability or Motivational components can result in influential behaviour change. However, based on evidence collected from this research, there was no significant change in any of the key indicators between different types of nudges.
Relapse in smartphone usage was observed after the nudges were no longer in effect. Intermittent glancing, as well as the median session time increased during the observation period. It can be suggested that there are statistically significant differences in how individuals respond to nudges. For those with a high score in smartphone addiction self-assessment, nudges may help lower daily total smartphone usage time....
Älypuhelimen käyttö on ajan mittaan muuttunut tarpeellisesta käytöstä tavaksi; toisille tämä on johtanut pakkomielteiseen käyttöön ja riippuvuuteen. Äärimmäisen tiheästi toistuvaa tai pitkäkestoista älypuhelimen käyttöä on luokiteltu samoilla...
Älypuhelimen käyttö on ajan mittaan muuttunut tarpeellisesta käytöstä tavaksi; toisille tämä on johtanut pakkomielteiseen käyttöön ja riippuvuuteen. Äärimmäisen tiheästi toistuvaa tai pitkäkestoista älypuhelimen käyttöä on luokiteltu samoilla...
Business Unit Strategy Communication : Case: Evaluating and developing strategy communication in case organization
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
In this Master’s Thesis internal strategy communication is studied from the point of view of business unit. Theory of strategy and communication is applied into practice in the case organization to evaluate and develop strategy communication...
Tämä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö käsittelee sisäistä strategiaviestintää tulosyksikön näkökulmasta soveltaen strategia- ja viestintäteoriaa käytäntöön kohdeorganisaation strategiaviestintää arvioitaessa ja kehitettäessä. Tavoitteena...
Tämä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö käsittelee sisäistä strategiaviestintää tulosyksikön näkökulmasta soveltaen strategia- ja viestintäteoriaa käytäntöön kohdeorganisaation strategiaviestintää arvioitaessa ja kehitettäessä. Tavoitteena...
E-learning services in higher educational institutions in Finland Case Babahh Education –service
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
Estonian companies Babahh Media Plc, and its sister company Dragees Plc are looking forward to entering the Finnish market of higher educational institutions with their service Babahh Education. Their previous knowledge on the market and its...
E-oppimispalvelut Suomen korkeakouluissa Case: Babahh Education - palvelu Eestiläiset yritykset Babahh Media OÜ ja sen sisaryhtiö Dragees OÜ suunnittelivat e-oppimispalvelun Babahh Educationin tuomista Suomen korkeakoulumarkkinoille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrityksien laajentumismahdollisuus uudelle markkina-alueelle suomalaisten ylemmän korkeakouluasteen segmentissä. Toisena tavoitteena oli kerätä palautetta käyttäjiltä, sekä määritellä, kuinka palvelu todellisuudessa vastaisi käyttäjien tarpeita. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään e-oppimista suomalaisen ylemmän korkeakouluasteen e-oppimisen tarpeiden näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys käsittelee muuttunutta toimintaympäristöä sisältöteollisuuden tuotanto- ja jakelumallin avulla, sekä muuttuneiden oppimisen edellytyksien kautta. Tässä yhteydessä on käsitelty uuden teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia e-oppimisratkaisujen kehityksessä ja niiden tuomia haasteita, joihin lukeutuvat mm. opetuksen sosiaaliset tekijät ja niiden tuominen virtuaaliseen ympäristöön. Tässä tutkimuksessa selvitettiin markkinoiden yleiskuvaa vuosina 2012-2013 ja ylemmän korkeakouluasteen segmenttiä. Tutkimuksessa huomioitiin markkinoiden koko, kannattavuus, erilaisten e-oppimisratkaisujen kilpailutilanne, markkinoiden erityispiirteet sekä markkinatrendit ja menestyksen edellytykset. Tutkimuksessa perehdyttiin eri käyttäjäryhmiin selvittämällä opettajan kokemuksia ja näkemyksiä palvelusta. Palvelua testattiin opiskelijoilla. Markkinatutkimus toteutettiin tutkimalla olemassa olevaa kirjallisuutta, analysoimalla internet sivuja ja haastattelemalla Laurean henkilökuntaa. Käyttäjätutkimuksessa hyödynnettiin haastatteluiden lisäksi Edward De Bonon kuuden ajattelevan hatun menetelmää, sekä seuranta- ja kyselytutkimusta. Markkinatutkimus ja käyttäjäanalyysi nostivat selkeästi esiin tietynlaisten e-oppisratkaisujen tarpeen, joista yksi on materiaalien hallinta, sillä informaation suuri määrä on luonut tarpeen hallita tehokkaasti suurta tietomäärää. Kiinnostusta kohdemarkkinoilla ja käyttäjissä herätti myös yhden ainoan ratkaisun käyttö usean eri e-oppimisratkaisun sijaan. Yhden ratkaisun mallin tulisi sisältää kaikki opiskeluun tarvittava, kuten mm. materiaalihallinta, virtuaalinen luokkahuone, opiskelijoiden henkilökohtaiset tiedot, wiki-sovellus, verkostoitumistyökalut, sekä pikaviesti ominaisuudet ja opettajien omat työtilat. Tutkimuksen mukaan käytettävyyteen tulisi tässäkin vaihtoehdossa kiinnittää erityistä huomiota. Tämä tutkimus tarjosi Babahh Media OÜ:lle ja Dragees OÜ:lle paljon kaivattua tietoa suunnitellusta kohdemarkkina-alueesta ja käyttäjistä Ballad Living Labs for digital services-projektin avulla. Living Labs -metodi on tarjonnut verkoston, joka mahdollisti työn toteuttamisen tilaaja yrityksille, sekä käyttäjäpalautteen että kehitysehdotusten saamisen kehitteillä olevasta palvelustaan. Babahh Education -palvelua tulee edelleen kehittää myös palvelukonseptin osalta, jotta yritykset voivat tarjota selkeää ja käyttäjäystävällistä palvelua markkinoille. Palvelukonseptin kehtittämisen avulla voidaan tuottaa arvoa kaikille palvelun käyttäjäryhmille....
E-oppimispalvelut Suomen korkeakouluissa Case: Babahh Education - palvelu Eestiläiset yritykset Babahh Media OÜ ja sen sisaryhtiö Dragees OÜ suunnittelivat e-oppimispalvelun Babahh Educationin tuomista Suomen korkeakoulumarkkinoille. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yrityksien laajentumismahdollisuus uudelle markkina-alueelle suomalaisten ylemmän korkeakouluasteen segmentissä. Toisena tavoitteena oli kerätä palautetta käyttäjiltä, sekä määritellä, kuinka palvelu todellisuudessa vastaisi käyttäjien tarpeita. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään e-oppimista suomalaisen ylemmän korkeakouluasteen e-oppimisen tarpeiden näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys käsittelee muuttunutta toimintaympäristöä sisältöteollisuuden tuotanto- ja jakelumallin avulla, sekä muuttuneiden oppimisen edellytyksien kautta. Tässä yhteydessä on käsitelty uuden teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia e-oppimisratkaisujen kehityksessä ja niiden tuomia haasteita, joihin lukeutuvat mm. opetuksen sosiaaliset tekijät ja niiden tuominen virtuaaliseen ympäristöön. Tässä tutkimuksessa selvitettiin markkinoiden yleiskuvaa vuosina 2012-2013 ja ylemmän korkeakouluasteen segmenttiä. Tutkimuksessa huomioitiin markkinoiden koko, kannattavuus, erilaisten e-oppimisratkaisujen kilpailutilanne, markkinoiden erityispiirteet sekä markkinatrendit ja menestyksen edellytykset. Tutkimuksessa perehdyttiin eri käyttäjäryhmiin selvittämällä opettajan kokemuksia ja näkemyksiä palvelusta. Palvelua testattiin opiskelijoilla. Markkinatutkimus toteutettiin tutkimalla olemassa olevaa kirjallisuutta, analysoimalla internet sivuja ja haastattelemalla Laurean henkilökuntaa. Käyttäjätutkimuksessa hyödynnettiin haastatteluiden lisäksi Edward De Bonon kuuden ajattelevan hatun menetelmää, sekä seuranta- ja kyselytutkimusta. Markkinatutkimus ja käyttäjäanalyysi nostivat selkeästi esiin tietynlaisten e-oppisratkaisujen tarpeen, joista yksi on materiaalien hallinta, sillä informaation suuri määrä on luonut tarpeen hallita tehokkaasti suurta tietomäärää. Kiinnostusta kohdemarkkinoilla ja käyttäjissä herätti myös yhden ainoan ratkaisun käyttö usean eri e-oppimisratkaisun sijaan. Yhden ratkaisun mallin tulisi sisältää kaikki opiskeluun tarvittava, kuten mm. materiaalihallinta, virtuaalinen luokkahuone, opiskelijoiden henkilökohtaiset tiedot, wiki-sovellus, verkostoitumistyökalut, sekä pikaviesti ominaisuudet ja opettajien omat työtilat. Tutkimuksen mukaan käytettävyyteen tulisi tässäkin vaihtoehdossa kiinnittää erityistä huomiota. Tämä tutkimus tarjosi Babahh Media OÜ:lle ja Dragees OÜ:lle paljon kaivattua tietoa suunnitellusta kohdemarkkina-alueesta ja käyttäjistä Ballad Living Labs for digital services-projektin avulla. Living Labs -metodi on tarjonnut verkoston, joka mahdollisti työn toteuttamisen tilaaja yrityksille, sekä käyttäjäpalautteen että kehitysehdotusten saamisen kehitteillä olevasta palvelustaan. Babahh Education -palvelua tulee edelleen kehittää myös palvelukonseptin osalta, jotta yritykset voivat tarjota selkeää ja käyttäjäystävällistä palvelua markkinoille. Palvelukonseptin kehtittämisen avulla voidaan tuottaa arvoa kaikille palvelun käyttäjäryhmille....









