Haku
Viitteet 431-440 / 471
Case: Asiakaspalvelu- ja hoitotoimintojen organisointi XaaS-liiketoiminnassa
(2020)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitä asiakasohjautuvan organisaation rakentamisessa ja organisoitumisessa tulee ottaa huomioon XaaS-liiketoimintamallilla toimivassa yrityksessä, kun siirrytään tuoteohjautuvasta organisaatiomallista...
Ikäjohtamisella työvuosia: Case: Vanhustyössä työskentelevät lähihoitajat
(2020)
. Ikäjohtaminen ei kosketa ainoastaan ikääntyvää työväestöä vaan jokaisessa elämänkulussa tarvitaan ikäjohtamisen tuomaa tukea. Ikäjohtamisen strategian avulla yksiköiden johtajat ja hallinto voivat yhdessä lisätä henkilöstön sitoutumista yrityksen arvoihin....
Pienyrittäjien ja kuluttajien kiertotalouteen liittyvät valmiudet, odotukset ja motivaatio : case: Ihmislähtöisesti resurssiviisas Lapinjärvi
(2020)
Siirtymä kiertotalouden mukaiseen talouden toimintamalliin on suuri muutos niin kuluttajille kuin yrityksillekin. Kuluttajan rooli kiertotaloudessa on keskeinen ja monin tavoin aivan erilainen kuin nykyisessä lineaarisen talouden mallissa...
Esineiden internet (IoT) muutosprojekti pk-yrityksessä - Mitä onnistunut muutos edellyttää?
(2020)
Tämän kehittämistehtävän tarkoitus on ymmärtää, miten organisaatiot suunnittelevat esineiden internetin (IoT)-ratkaisua omaan toimintaympäristöönsä sekä arvioivat ratkaisun vaikutuksia omiin prosesseihin. Tavoite on selvittää, mitä toimenpiteitä vaaditaan, että ratkaisu saadaan otettua yritysasiakkaan operatiiviseen käyttöön. Tieto hyödyttää kehittämistehtävän toimeksiantajaa ymmärtämään, mitä muutoksia ratkaisun hankinta edellyttää asiakkaan organisaatiossa. Tulosten perusteella lisätään käsitystä siitä, miten muutos käytännössä näyttäytyy asiakkaan toimintatavoissa. Toisena hyötynä korostetaan asiakkaan tarvitsemaa tukea ratkaisun toteutukseen, jotta se tuottaa arvoa koko potentiaalilla ja mahdollisuuksilla.
Esineiden internet on teknologia, joka tuottaa dataa sellaisista paikoista, joista sitä on ollut jopa mahdotonta keretä aikaisemmin. Muutosprojektin onnistumista tarkasteltiin tietoperustan synteesin kolmen kulmakiven kautta. Ne ovat 1) strategia ja liiketoimintamalli, 2) datan kerääminen, hyödyntäminen ja älykäs data-analytiikka sekä 3) muutosprojektin johtaminen. Kehittämistehtävä toteutettiin toimeksiantona Telia Groupin sisällä toimivalle Division X organisaatiolle. Division X edustaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä sekä niiden tuottamista nopeasti asiakkaiden käyttöön. Kehittämistehtävän menetelmä on monitapaustutkimus. Toimeksiantajan edustajan kanssa valittiin kolme tapausta, joissa kyseinen IoT-ilmiö hiljattain toteutui projektina. Kahden tapauksen osalta toteutettiin kokonainen tapaustutkimus, jossa saatavilla olevan aineiston lisäksi haastateltiin sekä Telian osapuolia, että asiakkaan edustajia. Monitapaustutkimukselle ominaista on se, että tapauksia ja niiden erillisiä analyysejä lopuksi vertaillaan ristiin. Analysoinnin tavoitteena oli saada aikaan synteesi.
Keskeisenä tuloksena ja johtopäätöksenä vahvistuu asiakkaan tarvitsema tuki suunnitteluprosessin aikana, ratkaisun vaikutusten tunnistaminen sekä tuki uuden toimintamallin kehittämiseen. Telialle ehdotettu liiketoimintasparraajan rooli tuo esiin onnistumisia toteutetuista tapauksista sekä haastaa asiakasta innovoimaan omaa liiketoimintamallin kehittämistä. Telian ja asiakkaan yhteinen tavoite on toteuttaa ratkaisu niin, että palvelun hyödyt saadaan heti käyttöönoton jälkeen esille ja tuloksia aikaan. Kehittämistehtävän lopputulos on muutoskanvaasi, jossa kiteytyy muutoksen kannalta tärkeitä näkökulmia, kuten suunnitteluprosessi ja henkilöstön sitouttaminen muutosprojektiin....
, utilization and intelligent data analytics and finally 3) change project management. The development task will be written as a commission for Division X that operates within Telia Group. The purpose of Division X is to emerge new business opportunities...
, utilization and intelligent data analytics and finally 3) change project management. The development task will be written as a commission for Division X that operates within Telia Group. The purpose of Division X is to emerge new business opportunities...
Skenaarioprosessi uusien liiketoimintamallien kehittämisen lähtökohtana : case: maanmittaus- ja paikkatietoala
(2020)
Opinnäytetyön tarkoituksena on tulevaisuuksien ennakoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen yhdistävä kehitystyö, jossa tutkitaan ennakointien parempaa hyödyntämistä organisaatioissa. Työssä tutkitaan Suomen mittaus- ja ...
Digitaalisen palvelukokemuksen muotoilu: Case rahoitusalan yhtiö
(2020)
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli muotoilla asiakaslähtöisiä digitaalisia palveluita pääkaupunkiseudulla toimivalle rahoitusalan yhtiölle ja sen asiakkaille. Palvelumuotoiluprojekteja toteutettiin kaksi. Asiakkaiden rooli ja osallistaminen oli...
Kehitys- ja innovaatioprosessin rakentaminen – Esimerkkinä Fonecta
(2020)
Digitalisaation kehittymisen myötä myös tapa tehdä markkinointia tulee muuttumaan. Markkinointipalveluja tarjoavien yritysten on tärkeää pysyä muutoksessa mukana ja varmistaa nykyaikainen ja tehokas palvelutarjonta, joka vastaa sekä asiakkaiden...
TAPAHTUMAMAISEMAN KEHITTÄMINEN KUILUANALYYSILLÄ : Työkaluja tapahtumien kehittämiseen
(2020)
Tapahtumat saavat usein varsin hyvää palautetta ja niinpä järjestäjät ovat niihin tyytyväisiä. Tästä tapahtumien palauteyhteenvedosta käytetään tässä kehittämistyössä nimitystä tapahtuma-maisema. Se on uusi termi ja kertoo siitä, miten tyytyväisiä...
Ymmärrettävyyttä käräjäoikeuden muutoksenhakuohjeisiin
(2020)
Tämä opinnäytetyö käsittelee oikeudenkäymiskaaren 25 luvun mukaista oikeutta hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää muutoksenhakuun liittyvät ongelmakohdat maallikon näkökulmasta ja miten käräjäoikeuksien...
Työikäisten kuntoutus Suomessa vuonna 2030
(2020)
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä kuntoutusalalla toimivien ja vaikuttavien tahojen tulevaisuustietoisuutta ja lisätä eri toimijoiden välistä dialogia. Opinnäytetyössä selvitettiin, minkälainen työikäisten kuntoutuksen tulevaisuus on Suomessa vuonna 2030. Tulevaisuuden näkemyksiä kartoitettiin siitä, mitkä tahot rahoittavat työikäisten kuntoutusta, missä ja miten kuntoutusta toteutetaan ja mikä on kannattavaa liiketoimintaa vuonna 2030. Lisäksi kartoitettiin sitä, mitkä ovat kuntoutujien omat toiveet työikäisten kuntoutukselle, minkälaisia ovat mahdolliset tulevaisuuskuvat työikäisten kuntoutuksesta kuntoutuspalveluntuottajan näkökulmasta ja minkälaisia askelmerkit ovat kohti toivottua tulevaisuutta vuonna 2030.
Tietoperustassa tarkasteltiin työikäisten kuntoutusta, työn, terveyden, hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn osaamistarpeita vuonna 2030, terveyden ja kuntoutuksen innovaatioita sekä tulevaisuuksien ennakointia kehittämistyössä.
Kehittämistyö muodostui Delfoi-tutkimuksesta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille, avoimesta ryhmähaastattelusta työikäisille kuntoutujille sekä kuntoutuspalveluiden tuottajalle järjestetyistä tulevaisuuspajoista. Opinnäytetyössä hyödynnettiin edellisten lisäksi tulevaisuustaulukkomenetelmää, PESTE-analyysiä, Business Model Canvas -taulukkoa sekä ydinpätevyyspuuta.
Opinnäyteyössä ennakoidaan, että työikäisten kuntoutusta tullaan järjestämään vuonna 2030 sekä julkisin, että yksityisin varoin ja työnantajien rooli kuntoutuksessa kasvaa. Työikäisten kuntoutus on tulevaisuudessakin monialaista ja tarjolla on erilaisia kuntoutusvaihtoehtoja. Etäkuntoutus on vallitsevin tapa toteuttaa kuntoutusta yhdistettynä muuhun kuntoutukseen, kuntoutujan tarpeet huomioiden. Palveluntuottajat joutuvat muuttamaan liikeideaansa vuoteen 2030 mennessä. Kuntoutuspalveluntuottajien yhteistyö työterveyshuollon kanssa yleistyy, maahanmuuttajien kuntoutus- ja koulutustarve huomioidaan entistä paremmin potentiaalisena liikeideana ja ympärivuorokautinen hoiva- ja palveluasuminen kannattavana liiketoimintana kasvaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työikäisten kuntoutuksen tarve säilyy, rahoitusta tarvitaan monilta eri tahoilta ja osa-aikatyön entistä parempi mahdollistaminen yhteiskunnassa on oleellinen ja kestävä ratkaisu työikäisten osallistamisessa yhteiskuntaan. Hyväksyvä keskusteluilmapiiri työpaikoilla ja yhteiskunnassa on edellytys työikäisten pitämisessä työkunnossa entistä pidempään. Jatkossa voisi kehittää hyvinvoinnin yhteisöllistä tukemista työpaikoilla ja vapaa-ajan yhteisöissä, kuntoutusalan ammattilaisten sijoittamista yhteisöihin, etäkuntoutuksen eettisyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä, kognitiivisen ergonomian ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämistä työpaikoilla, sekä lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kuntoutuksen ja osa-aikatyön tukemista enenevässä määrin verohelpotuksien kautta yksityisin varoin. Työn miellyttävyyttä tulisi kehittää hyvinvoinnin ja osatyökykyisten näkökulmasta. Palveluntuottajan jatkokehittämisaiheet liittyvät strategian ja toimenpiteiden innovatiiviseen suunnitteluun, sekä osaamisen päivittämiseen uusien liikeideoiden mukaisesti.
Asiasanat: Kuntoutus, PESTE-analyysi, Delfoi-tutkimus, tulevaisuusajattelu, tulevaisuuden tutkimus...
group interview for working-age rehabilitators and future workshops for the rehabilitation service provider. In addition to the above, the thesis utilized the Future Table Method, the PESTE Analysis, the Business Model Canvas and the Core Qualification...
group interview for working-age rehabilitators and future workshops for the rehabilitation service provider. In addition to the above, the thesis utilized the Future Table Method, the PESTE Analysis, the Business Model Canvas and the Core Qualification...







