Haku

Tämä opinnäytetyö käsittelee asuinaluelähtöistä ympäristötyötä. Saimme aiheen työhömme Helsingin Diakonissalaitokselta vuonna 2010. Diakonissalaitos koki aiheen tutkimisen tärkeäksi, koska asian tiimoilta ei ole tehty ...

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Keravalla sijaitsevalle Paasikiven nuorisokylälle heidän tarvitsemaansa uutta tietoa siitä, millä tavoin toimintaa voisi kehittää ja miten toimivia hyviä käytänteitä voitaisiin jalostaa koko työryhmän käyttöön. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, miten erilaisilla työmenetelmillä tuetaan lapsen ja nuoren kasvua, miten säännöt ja niiden rikkomisesta seuraavat toimenpiteet tukevat lapsen ja nuoren kasvua ja mitkä nykyiset työtavat ovat toimivia hyviä käytänteitä Paasikiven nuorisokylässä. Lisäksi osana opinnäytetyöprosessia muodostettiin käytännön ohjeistus rajoitustoimenpiteiden käytöstä Paasikiven nuorisokylässä sekä ehdotelma uudesta sääntörakenteesta koko nuorisokylää koskevista yhteisistä säännöistä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineisto koostuu Paasikiven nuorisokylän johtajan, erityistyöntekijän sekä kuuden ohjaajan haastatteluista (n=8), neljältä eri osastolta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui seuraavista työmme aiheemme kannalta keskeisistä teorioista: identiteetin rakentuminen nuoren kehitystehtävänä, kasvatus nuoren identiteetin kehittymisen tukena, lasten ja nuorten osallisuus sekä lapsilähtöisyys ja kasvatuksellisiin tarpeisiin vastaaminen lastenkodissa. Teemahaastattelurunko rakentui näiden teorioiden mukaan siten, että jokainen keskeinen teoria sekä lastensuojelulaki muodostivat oman teemaluokkansa. Opinnäytetyön tuloksina nousivat aineistosta esiin toimivina työmenetelminä Paasikiven nuorisokylän toiminnassa perhetyö, kodinomaisuus, lapsen yksilöllinen kohtaaminen sekä omaohjaajuus. Lisäksi AVEKKI – toimintamallin käyttöönotto on tuonut varmuutta ja selkeyttä ohjaajien toiminnassa aggressiivisia tilanteita kohdatessa. Tarkennuksia sääntökäytänteisiin ja yhtenäistä toimintamallia kaikkien osastojen suhteen toivottiin erityisesti tupakoinnin ja alueelta poisteen suhteen. Myös yleiseen turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja yleisillä alueilla toimimiseen haluttiin muodostaa yhteisiä toimintamalleja. Yhteisten sääntöjen muodostamisen käytännön haasteeksi mainittiin tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen siten, että jokainen lapsi kokee tulevansa kohdatuksi oikeudenmukaisesti suhteessa toisiin lapsiin, mutta samalla hänen yksilölliset tarpeensa ja voimavaransa tulevat huomioiduksi seuraamuksia asetettaessa. Neljän eri osaston työntekijöiden välistä yhteistyötä kaivattiin enemmän, jotta hyvien käytänteiden levittäminen toiselle osastolle sekä moniammatillisen työryhmän koko ammattitaidon käyttöönotto mahdollistuisi paremmin. Kehitysehdotuksina kokosimme tulosten perusteella uuden ehdotuksen sääntörakenteista yhteisten sääntöjen osalta sekä ohjeistuksen rajoitustoimenpiteiden käytöstä arjen työssä. Molemmat ehdotukset on käsitelty Paasikiven nuorisokylän johtoryhmässä. Sekä uusilla säännöillä, että ohjeistuksella rajoitustoimenpiteistä on mahdollista vastata toimintaympäristön toimintaperiaatteisiin. Kehittämismyönteisellä Paasikiven nuorisokylällä on mahdollisuus hyödyntää opinnäytetyömme tuomaa uutta tietoa työyhteisönsä jatkuvaan kehittämistyöhön sekä tekemäänsä merkittävään lastensuojelulliseen kasvatustyöhön....
of rules and using restrictions. As being optimistic about development, Paasikivi children’s home can take advantage of these new set of rules and using restrictions in their collectively marked upbringing in child services....

Opinnäytetyöni tarkoituksena on kartoittaa vankien kokemuksia VINN – motivointi- ja keskusteluohjelma naisille –ohjelmasta. VINN on harvoja varta vasten naisille kehitettyjä ohjelmia rikosseuraamusalalla. VINN on kehitetty ...

Opinnäytetyö on Laurea-ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan opinnäytetyö. Opinnäytetyössä selvitin seksuaalirikollisten hoidon tuloksellisuutta kirjallisen materiaalin ja tutkimusten perusteella. Tarkoituksena oli ...

Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkielma, jonka tarkoituksena on selvittää nuorten kokemuksia toimialueen laajuuden vaikutuksista ehdollisesti rangaistujen nuorten valvontaan. Opinnäytetyö on tehty Espoon yhdyskuntas ...

Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö, joka sisältää kaksi osiota: produktin ja raportin. Produkti on toiminnallisen opinnäytetyön lopputulos ja raportti on opinnäytetyön kirjallinen osuus, joka luo teoriapohjan ...

Rangaistusajan suunnitelma: rikosseuraamusesimiehen ilo vai kiro? Tutkielma Turun vankilan esimiesten kokemuksista ja näkemyksistä Opinnäytetyö on Laurea- ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan opinnäytetyö. Opinnäytetyössä selvitän rikosseuraamusesimiesten roolia rangaistusajan suunnitelman toteutuksessa. Tarkoituksena on selvittää millaisena esimiehet näkevät konkreettisen roolinsa koko prosessissa sekä moniammatillisessa tiimissä. Tuon työssäni esille rikosseuraamusesimiesten omia kokemuksia ja näkemyksiä aiheesta. Opinnäytetyön aineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta, jotka on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastattelut on suoritettu syyskuussa 2010. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisella tutkimusmenetelmällä. Teoreettinen viitekehys koostuu johtamisen-, esimiestyön- ja rangaistusajan suunnittelun teoriasta. Tarkastelen aihetta rangaistusajan suunnitelmista vastaavien esimiesten näkökulmasta, enkä tutki lainkaan esimerkiksi turvallisuudesta vastaavien esimiesten kokemuksia aiheesta. Vuonna 2006 voimaan tullut vankeuslaki jakoi rikosseuraamusesimiehet rangaistusajan suunnitelmista vastaaviin ja päivystyksestä vastaaviin esimiehiin. Rangaistusajan suunnitelmat tulivat uutena tehtävänä esimiesten toimenkuvaan eikä niitä koskien ole tehty juurikaan tutkimuksia. Opinnäytetyöni tuo näkyväksi Turun vankilan esimiesten näkemyksiä tästä työtehtävästä ja opinnäytetyössäni saatuja tuloksia voidaan hyödyntää työelämässä esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Haastattelutuloksista selviää, että rangaistusajan suunnitelmista vastaaminen vankilassa on rikosseuraamusesimiesten mukaan sijoitettu oikein. Yksi merkittävä syy tähän on esimiesten keskeinen rooli rangaistusajan suunnitelmien päivittäjänä. Rikosseuraamusesimiehet kokevat suunnitelmiin liittyvän moniammatillisen työskentelyn hyvänä asiana. He tiedostavat moniammatillisen yhteistyön kehittämishaasteita sekä vahvuuksia. Suurimpana kritisoinnin kohteena ovat nousseet esiin rangaistusajan suunnitelmiin liittyvät kirjaamiskäytännöt sekä tulkinnanvaraisuus....
Officials find that the implementation of planned imprisonment is placed correctly. One main reason for this is their central role as updaters of the plan for prison term. The Senior Criminal Sanctions Officials experience multiprofessional work related...

Sakkovankeja koskevaa lainsäädäntöä on muutettu vuosikymmenten varrella lukuisia kertoja ja muutoksia on edelleen kehitteillä. Vankimäärää on pyritty alentamaan mm. sakkovankien määrään vaikuttamalla. Sakon muuntorangaistusta pidetään kohtuuttomana seurauksena maksamattomista sakoista henkilöille, jotka ovat syyllistyneet suhteellisen pieniin rikoksiin. Sakkovankeja on kuitenkin tutkittu Suomessa melko vähän, jonka vuoksi halusin selvittää opinnäytetyössäni keitä nämä henkilöt ovat. Tutkimusaineistoni koostui 208 henkilöstä, jotka vapautuivat Jokelan vankilasta vuonna 2003 suoritettuaan sakon muuntorangaistuksen. Jokelan vankilassa sijaitsi vuosina 2002-2010 Suomen ainoa sakkovangeille tarkoitettu osasto. Toimin sakkovankilaosaston esimiehenä vuodesta 2005 vuoteen 2010 saakka ja opinnäytetyön aihe syntyi minun ja osaston muun henkilökunnan sakkovangeista tekemistä havainnoista. Näytti siltä, että sakkovangit palasivat hyvin nopeasti takaisin vankilaan ja monilla heistä oli menneisyydessään pitkiäkin vankeustuomioita. Halusin selvittää, pitävätkö havainnot paikkaansa vai ovatko tekemämme havainnot vain muutamien aina uudestaan vankilaan palaavien vankien aiheuttamia. Opinnäytetyöni tavoitteena oli saada tietoa sakkovangeista ja kertoa minkälaisia ihmisiä he ovat. Pyrin selvittämään, minkälainen on tyypillinen sakkovanki, minkälainen hänen vankilauransa on ja miten se kehittyy. Tavoitteenani oli myös selvittää, voidaanko tiedossa olevien perustietojen eli staattisten uusimisriskitekijöiden perusteella ennustaa sakkovankien rikosuusimista ja vankilaan palaamista. Tulokset osoittivat, että sakkovangit syyllistyvät uuteen rikokseen tai rikkomukseen pian vapautumisensa jälkeen. Vapautumisesta seuraavaan vankilakauteen kului myös suhteellisen lyhyt aika. Rikosuusimista ja vankilaan palaamista ei kuitenkaan pystytä kovinkaan hyvin ennustamaan staattisten tekijöiden perusteella, ainoastaan ikä ensimmäisen vankilakauden alkaessa antoi viitteitä todennäköisyydestä palata vankilaan. Huolestuttava tulos oli sakkovankien korkea kuolleisuus, vuonna 2003 Jokelan vankilasta vapautuneista sakkovangeista kuoli seuranta-aikana joka kuudes. Sellaiset sakkovangit, jotka eivät olleet aiemmin olleet vankilassa kuin sakon muuntorangaistuksen vuoksi, näyttävät selviävän paremmin vapautumisensa jälkeen kuin ne, joilla oli aiempia vankeustuomioita. Yleensä tutkimuksissa sakkovankeja on tutkittu sen hetkisen vankistatuksen perusteella, huolimatta siitä onko taustalla ehkä lukuisiakin vankeusrangaistuksia. Saattaisi kuitenkin olla tarkoituksenmukaisempaa tutkia ns. puhtaita sakkovankeja erillään vankeustaustaisista sakkovangeista, jotta voitaisiin selvittää nimenomaan sakon muuntorangaistukselle vaihtoehtoja ja ennaltaehkäiseviä toimia....
came back to prison very soon and they had quite a long prison history. I wanted to find out if our observations were correct or if those were caused by just a few fine defaulters who came back again and again. The purpose of my thesis was to have...

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää rikosseuraamuslaitoksessa käytössä olevan vankitietojärjestelmän valvontaosan käytettävyyttä ja samalla kerätä käyttäjiltä kehitysehdotuksia vankitietojärjestelmän kehittämiseksi. ...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka vangit kokevat rangaistusajan suunnitelman teon. Samalla selvitin, mitä mieltä vangit ovat sijoittajayksikössä olemisesta. Tärkeintä oli, että vangit saivat oman ...