Haku

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden kokemia tarpeita toimintaohjelmiin liittyen ja pohtia heidän kanssaan, miten yhdyskuntapalvelulain muutoksen mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää. Opinnäytetyön pääsääntöinen aineistonkeruumenetelmä oli puolistrukturoitu ryhmähaastattelu. Haastatteluihin osallistui kaikkiaan kuusi Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakasta. Opinnäytetyössä käydään läpi myös yhdyskuntapalvelun lakimuutos sekä tarkastellaan rikosseuraamusalalla yleisesti käytössä olevia toimintaohjelmia painopisteen ollessa kuitenkin yhdyskuntaseuraamustoimistoissa käytettävissä ohjelmissa. Yhdyskuntapalvelulain muutos astui voimaan 1.1.2011. Se mahdollistaa esimerkiksi 30 tunnin käyttämisen muuhun kuin työtoimintaan aikaisemman kymmenen tunnin sijasta. Mikäli kyseessä on alle 60 tunnin yhdyskuntapalvelu, on työtoimintaa oltava vähintään puolet. Periaatteessa lakimuutos mahdollistaa myös vankilan ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntämisen tietyin edellytyksin. Joitain toimintaohjelmia toteutetaan sekä vankilassa että siviilissä hieman eri versioina. Vankilassa ohjelmat ovat pitkäkestoisempia. Juuri pitkän kestonsa takia osa ohjelmista ei sovellu toteutettavaksi siviilissä. Ohjelmista ei voida myöskään irrottaa mitään osa-aluetta, koska se vaikuttaisi negatiivisesti ohjelman tehokkuuteen. Omaehtoinen muutos (OMA) –ohjelma, parisuhdeväkivaltaan keskittyvä MOVE!, naisille tarkoitettu motivointiohjelma VINN ja matkalla muutokseen –päihdekuntoutusohjelma ovat vankilassa toteutettavista ohjelmista sellaisia, jotka teoriassa saattaisivat soveltua toteutettavaksi yhdyskuntaseuraamustyössä. Nykyisellään se ei ole vielä mahdollista, koska niiden soveltuvuudesta ei ole riittävästi tietoa. Opinnäytetyön tuloksien mukaan asiakkaat kaipaavat toimintaohjelmien aikarajoihin joustavuutta. Tapaamisten kestoja voitaisiin tarvittaessa pidentää puoleentoista tai kahteen tuntiin sisällön ja rakenteen pysyessä kuitenkin ennallaan. Tärkeänä asiana pidettiin vertaistuen ottamista osaksi toimintaohjelmia virallisen systeemin rinnalle, esimerkiksi asiakassuhteen alkuvaiheessa. Rikoksentekijöiden lisääntyneet päihde- ja mielenterveysongelmat tulivat esiin asiakkaiden puheissa AA- ja NA-toiminnan sekä psykologipalvelujen mahdollisena hyödyntämisenä....
the changes of the community service law. The material was gathered mainly by using a half-structured group interview. Altogether six clients from Helsinki Community Sanctions Office participated in the interviews. The thesis also goes over the changes...

Rikostorjunnan yhteiskunnallinen vastuu on rikosseuraamusalalle jaettu kriminaalipolitiikan keinoin. Suomen kriminaalipoliittinen päätöksenteko vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnallisiin toimijoihin ja velvoittaa heitä puuttumaan ...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Keravan pitkäaikaisvankien osaston vankien ja ‎henkilökunnan kokemuksia osastosta. Opinnäytetyössä selvitetään vankien ja henkilökunnan ‎kokemuksia osastoon ja sen toimintaan ...

Lopputyön tarkoitus on kuvata seksuaalirikoksesta ehdottomaan vankeusrangaistukseen ensimmäistä kertaa tuomittujen vankien kokemuksia rikosprosessista, vankeudesta ja vankeuden jälkeisestä vapautumisesta. Opinnäytetyöni ...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata yhtä perhe- ja lähisuhdeväkivallan muotoa, lasten käyttöä väkivallan välineenä, turvakotityön näkökulmasta. Opinnäytetyössä käydään läpi se, mitä lasten käyttö väkivallan välineenä ...

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää vankiloissa työskentelevien rikosseuraamusesimiesten kokemuksia työskentelystä vangin rangaistusajan suunnitelmien tavoitteiden parissa ja samalla kerätä heiltä kehittämisehdotuksia ...

Opinnäytetyö on tehty Kriminaalihuollon tukisäätiön Oppimisvaikeuksista vapaaksi –hankkeessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on arvioida hankkeen vuoden 2010 tammi-kesäkuussa toteuttama ADHD –kuntoutuskurssi. Kurssi järjestettiin alle 30–vuotiaille pääkaupunkiseudun avolaitosvangeille sekä yhdyskuntaseuraamustoimistojen asiakkaille, joilla on diagnosoitu ADHD tai ainakin vahvoja ADHD -piirteitä. Kurssi toteutettiin Oppimisvaikeuksista vapaaksi -hankkeen tavoitteiden pohjalta. Sillä pyrittiin vastaamaan hankkeen asiakkaiden tarpeisiin luomalla uudenlainen tukipalvelu, jonka avulla voitaisiin auttaa asiakkaita ymmärtämään tilannettaan ja sitä kautta vähentämään haittoja heidän elämässään. Kurssille luotiin neljä päätavoitetta, joita olivat vertaistuen saaminen ja toinen toisiltaan oppiminen, tiedon saaminen ADHD:sta ja sen vaikutuksista oppimiseen ja elämään, arjen sujumista helpottavien keinojen oppiminen ja harjoitteleminen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Opinnäytetyössä on vaikutteita sekä laadullisesta eli kvalitatiivisesta tutkimuksesta että arviointitutkimuksesta. Opinnäytetyötä voi kutsua myös monitahoarvioinniksi, koska arviointiaineisto on kerätty haastattelujen avulla kolmelta eri taholta, joita ovat ryhmäläiset, kurssin kaksi ohjaajaa ja projektipäällikkö. Opinnäytetyön tavoitteena on saada hyödyllistä tietoa ADHD -kuntoutuskurssin toimivuudesta käytännössä. Kurssia arvioidaan kolmesta eri näkökulmasta, joita ovat prosessin kuvaus, kurssille asetetut päätavoitteet ja kehittäminen. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kuntoutusta rikosseuraamusalalla sekä aikuisten ADHD –kuntoutusta. Opinnäytetyön aineisto on kerätty kurssin puolivälissä ja lopussa toteutetuista kurssilaisten haastatteluista sekä kurssin päättymisen jälkeen tehdyistä ohjaajien parihaastattelusta ja projektipäällikön haastattelusta. ADHD –kuntoutuskurssilla oli kaksi ohjaajaa ja kurssin aloitti kuusi ryhmäläistä. Kokoontumiskertoja oli yhteensä 20 ja jokaiselle kerralla oli suunniteltu oma teema, jota oli tarkoitus käsitellä erilaisten harjoitusten ja keskustelun avulla. Arvioinnin tuloksista kävi ilmi, että kurssin suunnitteluun varattu aika oli riittävä, mutta rekrytointiin olisi voinut varata enemmän aikaa. Rekrytointihaastattelut jäivät melko loppuvaiheeseen, koska kurssilaisia oli vaikea löytää. Jotta ryhmä saatiin kasaan, jouduttiin myös joustamaan kriteeristä, joka edellytti kurssille osallistujilla olevan jo valmiiksi ADHD –diagnoosi. Ryhmätoiminnan toteutukseen liittyvät asiat, kuten kokoontumisten määrä ja tapaamisten kesto, olivat toimivia, mutta niitäkin voidaan vielä kehittää jatkossa. Kurssille asetetut päätavoitteet toteutuivat eri osapuolten kokemusten mukaan hyvin. Kokonaisuudessaan kurssia pidettiin onnistuneena ja hyödyllisenä ja sille nähtiin olevan jatkossakin tarvetta....
support service using it to help the clients to understand their situation and to reduce problems in their lives. In the programme there were four main goals: obtaining peer support and learning from each other, getting knowledge of ADHD and its influences...

Ehdonalainen vapauttaminen osana vankeinhoitotyön kehittämistä Kosovossa 1999–2010 Työn tarkoitus on esitellä Kosovon ja Suomen ehdonalaisen vapautumisen järjestelmiä, niiden lähihistoriaa, kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä ja merkittävimpiä eroja. Jotta työssä esitetyt asiat saavat paremman perspektiivin kerromme lyhyesti Kosovossa vallinneista olosuhteista ja vankeinhoidon yleisestä kehityksestä. Luomme katsauksen tekijöihin ehdonalaisen vapauttamisen taustalla. Näitä ovat muun muassa rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät, vankimäärän säätely, kustannussäästöjen hakeminen ja progressiivijärjestelmän historia. Työ perustuu ehdonalaisen vapauttamisen kehitysprosessin esittelyyn Kosovossa ja työnkehittämisen teoria toimii viitekehyksenä. Kehitysprosessin kuvaus pohjautuu omakohtaiseen mukanaoloon; molemmat kirjoittajat ovat työskennelleet Kosovon vankeinhoidon kehittämisen parissa viimeisen vuosikymmenen ajan. Kosovon konfliktin ja NATO:n väliintulon jälkeen vuonna 1999 tyhjästä aloitettu vankeinhoidon uudelleenrakentaminen eteni varsin nopeasti. Samaan aikaan vankimäärä nousi räjähdysmäisesti tuomioistuinten ja poliisin toiminnan tehostuessa. Henkilökunta oli vaikeuksissa kasvavan vankimäärän kanssa kun samalla rakennettiin sekä infrastruktuuria että hallintoa. Henkilökunnan tilanteen helpottamiseksi ja motivointikeinoksi vangeille käynnistettiin ehdonalaisen vapauttamisen kehittäminen ja käyttöönotto. Kehitysprosessin kuvaamisen ohella haluamme kiinnittää huomiota Suomen ja Kosovon ehdonalaisen vapauttamisen järjestelmien eroihin. Yksi työn aikana esiin tulleista avainkysymyksistä, on, miksi Suomessa ei ole merkittävästi keskusteltu ehdonalaisen vapauttamisen automaatiosta ja mahdollisista vaihtoehtoisista toimintamalleista. Pidämme ongelmallisena suomalaista ehdonalaisen vapauttamisen järjestelmää erityisesti siinä mielessä, että täytäntöönpanoviranomaisella on kohtuuttoman suuri valta määrätä suoritettavan vankeusrangaistuksen pituudesta. Kun tähän vielä lisätään uutena elementtinä koevapaus, on alun perin tuomioistuimen mittaamasta rangaistuksesta muodostunut täysin eripituinen rangaistus. Koevapauden myöntämisprosessi on mielestämme sinällään käyttökelpoinen kokonaisuus, koska siinä on pohjalla perusteellinen suunnittelu ja kartoitustyö ennen päätöksen tekoa....
in Kosovo and the circumstances to the recent developments of Correctional Services in Kosovo. Specific attention is paid to some elements that have input for the system when granting a prisoner conditional release, such as effecting the individual criminal...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut selvittää organisaatiomuutoksen vaikutuksia Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskuksen työn sisältöön ja kehitykseen. Opinnäytetyössä käydään läpi muutoksen läpi eläneen ...

Ehdottoman vankeusrangaistukseen tuomittu vanki joutuu luopumaan osasta perusoikeuksiaan. Hän menettää osin itsemääräämisoikeutensa ja vapautensa. Suomessa vankeinhoito ja kriminaalihuolto ovat organisoituneet Rikosseuraamuslaitokseksi, jonka alaisuuteen kuuluu suljettuja vankiloita, avolaitoksia sekä yhdyskuntaseuraamustoimistoja. Koko rikosseuraamusalan työn lähtökohtana ja tavoitteena on uusintarikollisuuden vähentäminen ja vankien sopeuttaminen takaisin rikoksettomaan elämään. Vankien rangaistusajat pyritään järjestämään niin, että vankeusajasta olisi mahdollisimman paljon hyötyä niin vangeille kuin muulle yhteiskunnalle. Tavoitteeseen pyritään esimerkiksi rangaistusajan suunnitelmien sekä riski- ja tarvearviointien avulla. Vangeille pyritään järjestämään toimintaa ja kuntoutusta heidän tarpeistaan tai ongelmistaan riippuen. Toiminnan tulisi olla vaikuttavaa ja sen tulisi tukea vankia myös siviilielämässä. Vanki voi ottaa pienen lapsensa mukaan vankilaan, jos se on lapsen edun mukaista. Lasten edun toteutumiseen on kiinnitetty 2000-luvulla entistä enemmän huomiota. Vaikka lapset ovat voineet seurata vanhempaansa vankilaan jo yli sadan vuoden ajan, vasta nyt vuonna 2010 lapsen sijoittaminen vankilaan tapahtuu lastensuojeluviranomaisten arvioinnin ja päätöksen myötä. Vankilassa olevien lasten oloihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Heidän on saatava säilyttää samat oikeudet kuin vapaudessa olevilla lapsilla. Vankilaoloissa on tärkeää huomioida sekä lasten että vanhempien tarpeet. On lapsen edun mukaista, että vanhempaa tuetaan vankeusaikana myös omissa ongelmissa, ja esimerkiksi vanhemmuudessa. Opinnäytetyössäni on tarkasteltu juuri niiden vankien tarpeita, jotka tulevat vankilaan pienen lapsensa kanssa. Lapsi muovaa vanhemman vankeusrangaistuksen sisältöä, siten että asiat etenevät lapsen edusta lähtien. Vankilalasten vanhemmilla on kuitenkin myös omia tarpeita ja ongelmia, joihin täytyy vastata....
and freedom. In Finland, prison and probation services form Criminal Sanctions Agency which includes closed institutions, open institutions and community sanction offices. In the whole organization, the major goal and point of departure is to reduce recidivism...