Haku

Opinnäytetyö on Laurea-ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan opinnäytetyö. Opinnäytetyössä selvitin seksuaalirikollisten hoidon tuloksellisuutta kirjallisen materiaalin ja tutkimusten perusteella. Tarkoituksena oli ...

Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkielma, jonka tarkoituksena on selvittää nuorten kokemuksia toimialueen laajuuden vaikutuksista ehdollisesti rangaistujen nuorten valvontaan. Opinnäytetyö on tehty Espoon yhdyskuntas ...

Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö, joka sisältää kaksi osiota: produktin ja raportin. Produkti on toiminnallisen opinnäytetyön lopputulos ja raportti on opinnäytetyön kirjallinen osuus, joka luo teoriapohjan ...

Rangaistusajan suunnitelma: rikosseuraamusesimiehen ilo vai kiro? Tutkielma Turun vankilan esimiesten kokemuksista ja näkemyksistä Opinnäytetyö on Laurea- ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan opinnäytetyö. Opinnäytetyössä selvitän rikosseuraamusesimiesten roolia rangaistusajan suunnitelman toteutuksessa. Tarkoituksena on selvittää millaisena esimiehet näkevät konkreettisen roolinsa koko prosessissa sekä moniammatillisessa tiimissä. Tuon työssäni esille rikosseuraamusesimiesten omia kokemuksia ja näkemyksiä aiheesta. Opinnäytetyön aineisto koostuu viidestä teemahaastattelusta, jotka on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Haastattelut on suoritettu syyskuussa 2010. Opinnäytetyö on toteutettu laadullisella tutkimusmenetelmällä. Teoreettinen viitekehys koostuu johtamisen-, esimiestyön- ja rangaistusajan suunnittelun teoriasta. Tarkastelen aihetta rangaistusajan suunnitelmista vastaavien esimiesten näkökulmasta, enkä tutki lainkaan esimerkiksi turvallisuudesta vastaavien esimiesten kokemuksia aiheesta. Vuonna 2006 voimaan tullut vankeuslaki jakoi rikosseuraamusesimiehet rangaistusajan suunnitelmista vastaaviin ja päivystyksestä vastaaviin esimiehiin. Rangaistusajan suunnitelmat tulivat uutena tehtävänä esimiesten toimenkuvaan eikä niitä koskien ole tehty juurikaan tutkimuksia. Opinnäytetyöni tuo näkyväksi Turun vankilan esimiesten näkemyksiä tästä työtehtävästä ja opinnäytetyössäni saatuja tuloksia voidaan hyödyntää työelämässä esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Haastattelutuloksista selviää, että rangaistusajan suunnitelmista vastaaminen vankilassa on rikosseuraamusesimiesten mukaan sijoitettu oikein. Yksi merkittävä syy tähän on esimiesten keskeinen rooli rangaistusajan suunnitelmien päivittäjänä. Rikosseuraamusesimiehet kokevat suunnitelmiin liittyvän moniammatillisen työskentelyn hyvänä asiana. He tiedostavat moniammatillisen yhteistyön kehittämishaasteita sekä vahvuuksia. Suurimpana kritisoinnin kohteena ovat nousseet esiin rangaistusajan suunnitelmiin liittyvät kirjaamiskäytännöt sekä tulkinnanvaraisuus....
Officials find that the implementation of planned imprisonment is placed correctly. One main reason for this is their central role as updaters of the plan for prison term. The Senior Criminal Sanctions Officials experience multiprofessional work related...

Sakkovankeja koskevaa lainsäädäntöä on muutettu vuosikymmenten varrella lukuisia kertoja ja muutoksia on edelleen kehitteillä. Vankimäärää on pyritty alentamaan mm. sakkovankien määrään vaikuttamalla. Sakon muuntorangaistusta pidetään kohtuuttomana seurauksena maksamattomista sakoista henkilöille, jotka ovat syyllistyneet suhteellisen pieniin rikoksiin. Sakkovankeja on kuitenkin tutkittu Suomessa melko vähän, jonka vuoksi halusin selvittää opinnäytetyössäni keitä nämä henkilöt ovat. Tutkimusaineistoni koostui 208 henkilöstä, jotka vapautuivat Jokelan vankilasta vuonna 2003 suoritettuaan sakon muuntorangaistuksen. Jokelan vankilassa sijaitsi vuosina 2002-2010 Suomen ainoa sakkovangeille tarkoitettu osasto. Toimin sakkovankilaosaston esimiehenä vuodesta 2005 vuoteen 2010 saakka ja opinnäytetyön aihe syntyi minun ja osaston muun henkilökunnan sakkovangeista tekemistä havainnoista. Näytti siltä, että sakkovangit palasivat hyvin nopeasti takaisin vankilaan ja monilla heistä oli menneisyydessään pitkiäkin vankeustuomioita. Halusin selvittää, pitävätkö havainnot paikkaansa vai ovatko tekemämme havainnot vain muutamien aina uudestaan vankilaan palaavien vankien aiheuttamia. Opinnäytetyöni tavoitteena oli saada tietoa sakkovangeista ja kertoa minkälaisia ihmisiä he ovat. Pyrin selvittämään, minkälainen on tyypillinen sakkovanki, minkälainen hänen vankilauransa on ja miten se kehittyy. Tavoitteenani oli myös selvittää, voidaanko tiedossa olevien perustietojen eli staattisten uusimisriskitekijöiden perusteella ennustaa sakkovankien rikosuusimista ja vankilaan palaamista. Tulokset osoittivat, että sakkovangit syyllistyvät uuteen rikokseen tai rikkomukseen pian vapautumisensa jälkeen. Vapautumisesta seuraavaan vankilakauteen kului myös suhteellisen lyhyt aika. Rikosuusimista ja vankilaan palaamista ei kuitenkaan pystytä kovinkaan hyvin ennustamaan staattisten tekijöiden perusteella, ainoastaan ikä ensimmäisen vankilakauden alkaessa antoi viitteitä todennäköisyydestä palata vankilaan. Huolestuttava tulos oli sakkovankien korkea kuolleisuus, vuonna 2003 Jokelan vankilasta vapautuneista sakkovangeista kuoli seuranta-aikana joka kuudes. Sellaiset sakkovangit, jotka eivät olleet aiemmin olleet vankilassa kuin sakon muuntorangaistuksen vuoksi, näyttävät selviävän paremmin vapautumisensa jälkeen kuin ne, joilla oli aiempia vankeustuomioita. Yleensä tutkimuksissa sakkovankeja on tutkittu sen hetkisen vankistatuksen perusteella, huolimatta siitä onko taustalla ehkä lukuisiakin vankeusrangaistuksia. Saattaisi kuitenkin olla tarkoituksenmukaisempaa tutkia ns. puhtaita sakkovankeja erillään vankeustaustaisista sakkovangeista, jotta voitaisiin selvittää nimenomaan sakon muuntorangaistukselle vaihtoehtoja ja ennaltaehkäiseviä toimia....
came back to prison very soon and they had quite a long prison history. I wanted to find out if our observations were correct or if those were caused by just a few fine defaulters who came back again and again. The purpose of my thesis was to have...

Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää rikosseuraamuslaitoksessa käytössä olevan vankitietojärjestelmän valvontaosan käytettävyyttä ja samalla kerätä käyttäjiltä kehitysehdotuksia vankitietojärjestelmän kehittämiseksi. ...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka vangit kokevat rangaistusajan suunnitelman teon. Samalla selvitin, mitä mieltä vangit ovat sijoittajayksikössä olemisesta. Tärkeintä oli, että vangit saivat oman ...

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa asiakkaiden kokemia tarpeita toimintaohjelmiin liittyen ja pohtia heidän kanssaan, miten yhdyskuntapalvelulain muutoksen mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää. Opinnäytetyön pääsääntöinen aineistonkeruumenetelmä oli puolistrukturoitu ryhmähaastattelu. Haastatteluihin osallistui kaikkiaan kuusi Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakasta. Opinnäytetyössä käydään läpi myös yhdyskuntapalvelun lakimuutos sekä tarkastellaan rikosseuraamusalalla yleisesti käytössä olevia toimintaohjelmia painopisteen ollessa kuitenkin yhdyskuntaseuraamustoimistoissa käytettävissä ohjelmissa. Yhdyskuntapalvelulain muutos astui voimaan 1.1.2011. Se mahdollistaa esimerkiksi 30 tunnin käyttämisen muuhun kuin työtoimintaan aikaisemman kymmenen tunnin sijasta. Mikäli kyseessä on alle 60 tunnin yhdyskuntapalvelu, on työtoimintaa oltava vähintään puolet. Periaatteessa lakimuutos mahdollistaa myös vankilan ja kolmannen sektorin palvelujen hyödyntämisen tietyin edellytyksin. Joitain toimintaohjelmia toteutetaan sekä vankilassa että siviilissä hieman eri versioina. Vankilassa ohjelmat ovat pitkäkestoisempia. Juuri pitkän kestonsa takia osa ohjelmista ei sovellu toteutettavaksi siviilissä. Ohjelmista ei voida myöskään irrottaa mitään osa-aluetta, koska se vaikuttaisi negatiivisesti ohjelman tehokkuuteen. Omaehtoinen muutos (OMA) –ohjelma, parisuhdeväkivaltaan keskittyvä MOVE!, naisille tarkoitettu motivointiohjelma VINN ja matkalla muutokseen –päihdekuntoutusohjelma ovat vankilassa toteutettavista ohjelmista sellaisia, jotka teoriassa saattaisivat soveltua toteutettavaksi yhdyskuntaseuraamustyössä. Nykyisellään se ei ole vielä mahdollista, koska niiden soveltuvuudesta ei ole riittävästi tietoa. Opinnäytetyön tuloksien mukaan asiakkaat kaipaavat toimintaohjelmien aikarajoihin joustavuutta. Tapaamisten kestoja voitaisiin tarvittaessa pidentää puoleentoista tai kahteen tuntiin sisällön ja rakenteen pysyessä kuitenkin ennallaan. Tärkeänä asiana pidettiin vertaistuen ottamista osaksi toimintaohjelmia virallisen systeemin rinnalle, esimerkiksi asiakassuhteen alkuvaiheessa. Rikoksentekijöiden lisääntyneet päihde- ja mielenterveysongelmat tulivat esiin asiakkaiden puheissa AA- ja NA-toiminnan sekä psykologipalvelujen mahdollisena hyödyntämisenä....
the changes of the community service law. The material was gathered mainly by using a half-structured group interview. Altogether six clients from Helsinki Community Sanctions Office participated in the interviews. The thesis also goes over the changes...

Rikostorjunnan yhteiskunnallinen vastuu on rikosseuraamusalalle jaettu kriminaalipolitiikan keinoin. Suomen kriminaalipoliittinen päätöksenteko vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnallisiin toimijoihin ja velvoittaa heitä puuttumaan ...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Keravan pitkäaikaisvankien osaston vankien ja ‎henkilökunnan kokemuksia osastosta. Opinnäytetyössä selvitetään vankien ja henkilökunnan ‎kokemuksia osastoon ja sen toimintaan ...