Haku

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata yhdyskuntaseuraamustoimistoissa työskentelevien Viisi Keskustelua Muutoksesta (VKM)-ohjelman ohjaajien kokemuksia ohjelmaan kouluttautumisesta ja ohjelman käytöstä yhdyskuntase ...

Vankeuslaissa vankeuden sisällöksi määritellään ainoastaan vapauden menetys tai sen rajoittaminen. Normaalisuusperiaatteen mukaisesti vankilaolosuhteiden tulisi vastata mahdollisimman hyvin yhteiskunnassa vallitsevia ...

Tämä opinnäytetyö käsittelee itsenäisesti opiskelevia tutkintavankeja Vantaan vankilassa. Tutkielmani käsittelee oppimista ja vankilan oppimisolosuhteita. Opinnäytetyöni tarkoituksena on auttaa lukijaa ymmärtämään, ...

Kuvaamme opinnäytetyössämme seitsemän psykiatrisen sairaanhoitajan kokemia haasteita päihdeongelmaisten mielenterveysasiakkaiden hoidossa sekä heidän näkemyksiään tämän asiakasryhmän sijoittumisesta päihde- ja mielenterveystyön palvelujärjestelmissä. Lisäksi esittelimme sairaanhoitajien arvioitavaksi Olli Kampmanin ja Antero Lassilan kehittämän kuutioarviointimallin jonka tarkoituksena on selkeyttää päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden hoitotarpeen ja hoitopolun määrittelemistä. Sairaanhoitajat työskentelivät kolmella eri Vantaan psykiatrian poliklinikalla. Aineiston keräsimme kahdessa ryhmähaastattelussa sekä kyselylomakkeella. Aineiston analysoimme induktiivisesti sisällönanalyysilla ja kyselylomakkeen analysoimme kvantitatiivisesti. Kahden tai useamman sairauden yhtäaikaista esiintymistä samalla henkilöllä kutsutaan komorbiditeetiksi. Kun kyseessä ovat päihde- ja mielenterveyshäiriöt puhutaan usein kaksoisdiagnoosista. Samanaikaisesti päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien on todettu usein joutuvan nykyisissä päihde- ja mielenterveysjärjestelmissä väliinputoajiksi. Lisäksi heillä on useasti sosiaalisia ongelmia ja jatkuva syrjäytymisen uhka. Opinnäytetyömme mukaan päihdeongelmaisten mielenterveysasiakkaiden hoitaminen on hyvin vaativaa ja psykiatrisilla poliklinikoilla käytössä olevat hoitomenetelmät eivät aina sovellu näiden asiakkaiden hoitoon parhaalla mahdollisella tavalla. Resurssit asiakkaiden hoitoon vaikuttaisivat olevan puutteellisia ja hoitovastuun jakautuminen päihde- ja mielenterveyspalveluiden välillä epäselvää. Esittelemämme kuutioarviointimallin käyttökelpoisuudesta sairaanhoitajien työssä emme saaneet selkeää tulosta. Opinnäytetyömme oli osa Psykiatria ja päihteet –projektia jonka tarkoituksena oli selvittää Vantaan kaupungin psykiatrian poliklinikoiden sekä Peijaksen sairaalan psykiatristen osastojen työntekijöiden käsityksiä samanaikaisesti päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asiakkaiden hoidosta. Lisäksi pyrkimyksenä oli kehittää yhteistyötä alueella toimivien päihde- ja mielenterveysyksiköiden kesken. Projekti oli osa laajempaa vuonna 2005 käynnistynyttä ja 2009 päättynyttä Sosiaali- ja terveysministeriön Sateenvarjo-projektia, jossa päämääränä oli kehittää Vantaan ja Keravan kaupunkien sekä HUS/HYKS-sairaanhoitoalueen päihde- ja mielenterveyspalveluita....
units and the mental health units of the region. It was part of the larger Umbrella project of Vantaa City the goal of which was to develop intoxicant abuse rehabilitation services and mental health services in the cities of Vantaa and Kerava...

Rikosseuraamuslaitos on vuonna 2010 muodostunut organisaatio entisestä Rikosseuraamusvirastosta, Vankeinhoitolaitoksesta ja Kriminaalihuoltolaitoksesta. Rikosseuraamuslaitoksen alaisuudessa toimii yhdyskuntaseuraamustoimistoja, jotka olivat aikaisemmin Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistoja. Yhdyskuntaseuraamustoimistot toimeenpanevat yhdyskuntaseuraamuksia kuten yhdyskuntapalvelua ja nuorisorangaistusta. Nuorisorangaistus on vuodesta 2004 lähtien koko maassa käytössä ollut rangaistus ja toimeenpano, joka koostuu ohjelmista, tehtävistä ja valvontatapaamisista. Vuonna 2005 ilmestyi nuorisorangaistuksen puolistrukturoitu sisältökäsikirja Ohjenuora. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää Ohjenuoran käyttöä asiakastyössä yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Koemme, että opinnäytetyötämme voidaan hyödyntää kehitettäessä Ohjenuoraa tai muita vastaavia käsikirjoja. Työmme viitekehys koostuu yhdyskuntaseuraamustoimistoissa tehtävästä asiakastyöstä, sosiaalityöstä ja ammatillisista työkäytänteistä sekä ohjelmatyöskentelystä, uusintarikollisuuden ehkäisystä ja kuntouttavasta toiminnasta. Työssä käsittelemme myös nuorisorangaistusta rangaistuksen täytäntöönpanon näkökulmasta ja sitä kautta myös Ohjenuoran taustaa, tarkoitusta ja sisältöä. Opinnäytetyömme on tehty laadullisena tutkimuksena ja aineiston keruussa on käytetty teemahaastattelumenetelmää. Aineistomateriaali on kerätty ajalla marraskuu 2008- tammikuu 2009. Haastattelimme yhdeksää rikosseuraamuslaitoksen työntekijää viidestä eri yhdyskuntaseuraamustoimistosta. Työmme johtopäätöksenä voimme sanoa, että nuorisorangaistusten vähäisestä määrästä johtuen Ohjenuoraa ei ole käytetty niin paljon kuin alun perin oli tarkoitettu. Positiivista on kuitenkin se, että Ohjenuoraa käytetään myös muissa yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanoissa ja siten se on koettu toimivaksi....
and the Probation Service united. Community Sanctions Offices that used to be regional offices of the Probation Agency operate now under the Criminal Sanctions Agency. These Community Sanctions Offices enforce community sanctions such as community service...

Turun vankilahanke oli yksi vankeinhoitolaitoksen investointiohjelman osa. Hankkeen tarkoituksena oli toteuttaa Turkuun uusi vankila korvaamaan entiset Kakolanmäellä sijainneet laitokset. Vankilahanke oli mittava kokonaisuus ...

Tämä opinnäytetyö käsittelee Vantaan vankilan Motivointi-osastoa, joka on päihdeongelmai-sille tutkintavangeille tarkoitettu non-stop periaatteella toimiva sopimusosasto. Osaston ta-voitteena on valmentaa vankeja ...

Tehtävänämme oli suorittaa tutkimus, jonka tutkimustulosten pohjalta kirjoitamme Rikosseuraamusalan koulutuskeskukselle perustutkintojen työharjoittelujaksolle harjoittelunohjauksen käsikirjan. Tutkimuksemme tarkoituksena ...

Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Tikkurila Rikosseuraamusalan koulutusohjelma Jarmo Haavisto ja Marko Karevaara Vankiloiden valvontahenkilökunnan osallistuminen täydennyskoulutukseen Vuosi 2009 Sivumäärä 57 Rikosseuraamusalalla henkilökunnan täydennyskoulutuksesta vastaa Vankeinhoidon koulutuskeskus. Henkilökunnalla on mahdollisuus hakea oma-aloitteisesti tarpeelliseksi katsomaansa koulutukseen tai koulutukseen osallistuminen voi olla työnantajan velvoittamaa. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tutkia vankeinhoitolaitoksen valvontahenkilökunnan eli vartijoiden ja ylivartijoiden osallistumista täydennyskoulutukseen. Opinnäytetyössämme keskitymme vapaaehtoiseen, työntekijän itsensä kokemaan koulutustarpeeseen. Tarkoituksenamme on kartoittaa niitä syitä, miksi osa valvontahenkilökunnasta osallistuu aktiivisesti kursseille ja minkä vuoksi toiset ovat passiivisempia tai jopa vastustavat täydennyskoulutukseen osallistumista. Saadut tulokset antavat tietoa valvontahenkilökunnan asenteista ja mielipiteistä oman alansa täydennyskoulutuksesta ja tarkoituksena on, että tätä tietoa voidaan käyttää myös Vankeinhoidon koulutuskeskuksessa tulevaisuuden täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Aineiston keruun toteutimme niin sanottuna Survey-tutkimuksena, laatimalla kyselylomakkeen, jonka avulla kartoitimme vastaajien perustietoja, vastaajan omaa - ja työyhteisön suhtautumista täydennyskoulutukseen, mielipiteitä kurssien sisällöistä ja mielipiteitä koulutuksen järjestämisestä yleensä. Kyselylomakkeissa esitimme aihetta käsitteleviä väittämiä, joihin vastaajat valitsivat eniten heidän mielipidettään vastaavan vaihtoehdon. Lisäksi esitimme muutamia avoimia kysymyksiä, joihin vastaajilla oli mahdollisuus vastata omin sanoin ja esittää näkemyksiä, joita emme mahdollisesti olleet huomioineet valmiissa väittämissä. Kyselylomakkeet lähetimme eri puolilla Suomea sijaitseviin suljettuihin ja avovankiloihin. Kyselylomakkeita palautettiin runsaasti ja kato jäi vähäiseksi. Tämä oli merkittävää kyselyn luotettavuuden kannalta. Vastausten analysoinnissa käytimme sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Tulokset on esitetty tekstin ohella ympyrä- ja pylväskaavioin, sekä taulukoita apuna käyttäen. Opinnäytetyömme tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että Vankeinhoidon koulutuskeskus on onnistunut täydennyskoulutuksen suunnittelussa ja järjestelyissä ennakko-odotuksiamme paremmin. Pääosin valvontahenkilökunta on ollut tyytyväistä koulutustarjontaan, nähtävissä on kuitenkin toive saada enemmän vankiloiden turvallisuuteen liittyvää koulutusta, kuntouttavien koulutusohjelmien rinnalle. Asiasanat: Elinikäinen oppiminen, koulutuksen tarve, täydennyskoulutus, vankila, vartija, Vankeinhoidon koulutuskeskus...
, need for education, further education, further training, prison, correctional officer, the Training Institute for Prison and Probation Services...

Tämän opinnäytetyön aiheena on tutkia, kokeeko henkilökunta turvattomuuden tunnetta työssään. Väkivallan uhka vankilatyössä kuormittaa henkilökuntaa henkisesti ja myös fyysisesti. Se ehkä aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Henkilökunnan henkinen jaksaminen korostuu yhä enemmän ja enemmän vankeinhoidon työssä, koska vangit ovat paljon sairaampia kuin ennen ja henkilökunnan määrä on pieni perustyössä. Isot organisaatiomuutokset ovat myös muuttaneet työntekijöiden asenteita. Esimiestyö on muuttunut ja työntekijät ajattelevat, että kuilu on syventynyt johdon ja henkilökunnan välillä. Tutkimuksemme kohderyhmä koostuu Hämeenlinnan vankilassa ja Vankisairaalassa työskentelevistä vanginvartijoista. Tutkimuksen tarkoitus on kuvata ja analysoida, onko henkilökunnalla kokemuksia turvattomuuden tunteista sekä saada tietoa niistä asioista, jotka vaikuttavat turvattomuuden tunteeseen. Tutkimusvälineenä oli kysely, joka suunnattiin kaikille Hämeenlinnan vankilan vanginvartijoille. Vastausprosentti oli 30,3 % eli noin joka kolmas vastasi. Aineisto analysoitiin Jotos 70- tilasto-ohjelman avulla. Tutkimus paljasti, että henkilökunta kohtaa sekä henkistä, että fyysistä väkivaltaa vankien taholta. Henkinen väkivalta on yleisempää kuin fyysinen väkivalta. Vastaajista 40,0% koki itsensä henkisesti väsyneeksi ja lähes sama määrä, 33,3% fyysisesti väsyneeksi. Työntekijät olivat myös tyytymättömiä uusiin esimiesten toimenkuviin ja johtamiseen. Johdon ja henkilöstön tulisi yhteistyössä kehittää turvallisuusseikkoja. Kyselytutkimuksen mukaan työntekijöiden motivaatio on kuitenkin vankeinhoidon työhön hyvä. Lopuksi on todettava, että henkilökunnan keskuudessa on havaittavissa turvattomuuden tunnetta ja se ilmenee jonkinasteisena tyytymättömyyden tunteena. Mutta ongelmat eivät ole ainoastaan Hämeenlinnan vankilan, ne koskee koko vankeinhoidon organisaatiota. Henkilökunnan jo johdon yhteistyötä tulisikin kehittää esimerkiksi työkäytäntöjen ja turvallisuusseikkojen kehitystyössä. Se voisi olla ratkaisu inhimillisen turvallisuuden kasvulle....
the personnel mentally and also physically. It may also cause feelings of insecurity. Mental wellbeing among the personnel is increasingly emphasized in prison service work, because inmates have more and more problems and the basic tasks are taken care of by a...