Haku

Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut tutkia ja kehittää Helsingin vankilan sisäistä tiedonkulkua. Työ on tullut Laurea ammattikorkeakouluun tilaustyönä Helsingin vankilasta. Tulokulmia tähän opinnäytetyöhön oli kaksi; ...

Opinnäytetyössä on tarkasteltu Ehjä perhe – toiminnan Hämeenlinnan naisvangeille järjestämää teemaryhmää, jonka tarkoitus oli tukea osallistujien naiseutta ja vanhemmuutta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Ehjä perhe ...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Satakunnan vankilan Köyliön osastossa vankeusrangaistustansa suorittaville vangeille informatiivisesti kattava, selkeä sekä visuaalisesti houkutteleva DVD-tulo-opas. Tavoitteena ...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa haastattelututkimuksen avulla Riihimäen vankilan vartijoiden näkemyksiä motivoivasta keskustelusta osana vartijan lähityötä. Tutkimuksen avulla selvitin minkälaista on ...

Suomessa käynnissä olevan asunnottomuusohjelman päämääränä on liittää asunnottomuutyö entistä laajemmin osaksi syrjäytymisen torjuntaa asunto ensin –periaatteen pohjalta. Yhtenä hankkeen osana on yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen kanssa tukea vankilasta vapautuvien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien asunnon saantia. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön kehityksen kohteena oli vankilasta asunnottomana vapautuvien vankien asunnottomuuden ennaltaehkäisy voimavaraistavan asumisvalmennuskurssin avulla. Työelämäkumppanina toimi Sininauhasäätiön Pop Up asumisneuvontakioski sekä asumistaitokurssit hanke, jossa kehitetään asumiskurssimalleja ja liikkuvaa asumisneuvontakioskimallia. Työssä keskeisiä teoreettisia käsitteitä ovat sosiaalinen kuntoutus, asunnottomuus, syrjäytymisen ehkäisy, vankilasta vapautuminen sekä kokemusasiantuntijuus. Opinnäytetyömme viitekehys on ratkaisukeskeinen ja sovelsimme kurssissamme ratkaisukeskeistä ja voimavaraistavaa työtapaa. Asumistaitokurssin järjestäminen vankilassa vapautumassa oleville vangeille myötäilee valtion asumispoliittisia päätöksiä ja eri asiantuntijoiden mielipiteitä ennaltaehkäisevästä asunnottomuustyöstä ja on osa pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Arvioimme opinnäytetyömme tavoitteiden saavuttamista ja itse produktin toimivuutta kurssilla saatujen havaintojen sekä työelämäkumppanimme sekä kurssille osallistuneiden vankien palautteen perusteella. Kurssin perusteella kävi selväksi, että tietoa asumiseen liittyvistä asioista vapautuvien vankien keskuudessa tarvitaan. Hyvät edellytykset tämänkaltaisen toiminnan järjestämiseen vankilassa olisi kolmannen sektorin järjestöillä. Toimintaa voidaan jalkauttaa ja sen vaikuttavuus kasvaa jos kurssin toteuttaminen tapahtuu yhteistyössä vankilan ja sen henkilökunnan kanssa...
. An essential part of this policy is to support the housing project of prisoners who are about to be released and those carrying out community service. The Criminal Sanctions Agency of Finland is an active party in this project. The aim of this functional...

Asunnottomuus on ajankohtainen ilmiö, johon pyritään jatkuvasti vaikuttamaan eri toimenpitein. Vankilassa olleilla on muuta väestöä korkeampi riski joutua asunnottomaksi ja asunnottomat vangit ovat usein syvästi rikos- ja päihdekierteessä eläviä rikoksenuusijoita. Vankien päihderiippuvuus on yleistä ja se vaikuttaa syrjäytymiseen, asunnottomuuteen sekä asumisen onnistumiseen. Asunnottomat vangit nähdäänkin asunnottomista kaikkein syrjäytyneimpänä, mikä luo myös haasteita asuttamiseen ja asumiseen. Asunnon saanti ei aina yksin ratkaise kaikkia haasteita, vaan tuen tarve tulee kartoittaa kokonaisvaltaisesti. Koska vankien asunnottomuus vaatii erityisiä toimia, opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa tämän kohderyhmän asuttamisen malleista, asumismuodoista sekä asumisen tukitoimista ja muista palveluista. Eri paikkakunnilla käytettäviä asunnottomien vankien asuttamiseen ja asumiseen liittyviä asioita selvitettiin Vapautuvien asumisen tuen verkostolle eli VAT-verkostolle toteutettavalla sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely piti sisällään niin määrällisen kuin laadullisenkin tutkimuksen. Tuloksista selvisi, että vangit vapautuvat useimmiten tuettuun asumiseen tai kotiin vietävän tuen piiriin. Tärkeänä koettiin yksilöllinen ja kokonaisvaltainen tuki, joka kattaa asumisen lisäksi myös muita elämän osa-alueita. Tulokset antavat kokonaisvaltaista kuvaa asunnottomien vankien asuttamisesta ja asumisesta sekä työkaluja eri toimijoiden oman toiminnan tarkasteluun....
prisoners requires special action, the aim of this Bachelor’s thesis was to gather information on the patterns of settlement for housing, housing, housing support activities and other services for housing this target group. Issues related...

Muutoksen vuoro on Romano Mission hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti vuosille 2015-2016, jonka tarkoituksena on luoda romaninaisvangeille vankeudesta vapauteen ulottuva tukipolku, joka sisältää yksilö- ja ryhmämuotoista tukityötä. Projektissa työskentelevät romanitaustaiset palveluohjaajat kulkevat romaninaisten rinnalla vankilasta vapauteen, tukevat romaninaisten elämänhallintaa ja vahvistavat heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Tavoitteena on myös hälventää romaneihin liittyviä ennakkoluuloja ja lisätä rikosseuraamusalan henkilöstön tietämystä romanikulttuurista, jotta yhdenvertaisuus ja tasa-arvo romaninaisvankien kohdalla toteutuisi. Opinnäytetyössä tutkitaan projektiin osallistuneiden romaninaisvankien kokemuksia projektista. Työn teoreettinen viitekehys muodostuu desistanssista ja hallitusta vapautumisesta yhteiskuntaan integroitumisessa sekä palveluohjauksen ja vertaistuen näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Opinnäytetyötä varten haastateltiin viittä projektin piirissä ollutta romaninaista. Tulokset osoittavat, että romanitaustaisen palveluohjaajan tarjoama tukityö on romaninaisvangeille erittäin merkittävää. Romaninaisvangit tarvitsevat erityistä keskusteluapua heidän kulttuurinsa tuntevalta ihmiseltä tullakseen ymmärretyiksi ja hyväksytyiksi. Vankilasta vapautuessa he tarvitsevat tukea yhteiskunnan palvelujen piiriin ohjaamisessa ja kiinnittymisessä. Projektin kautta kaikilla haastateltavilla halu irrottautua rikollisesta elämäntyylistä oli vahvistunut ja he näkivät aiempaa enemmän rikoksetonta elämää tukevia tekijöitä ja mahdollisuuksia elämässään. Tulosten perusteella romaninaisvankityön jatkuminen vankiloissa romanitaustaisten palveluohjaajien tekemänä olisi tärkeää, niin romaninaisten rikollisuudesta irrottautumisen, kuin romaninaisten elämänhallinnan ja yhteiskunnan palvelujen piiriin integroitumisen kannalta....
who are familiar with their own culture in order to feel understood and accepted. When being released from prison they require the counselling support in order to re-engage and re-connect with the society and its services. Through the project all...

AggrediKuopio-hanke, AggrediHelsinki, ViaVis-väkivaltatyö Oulussa ja Radinet-hanke ovat kodin ulkopuoliseen väkivaltaan syyllistyneisiin tai sitä suunnitteleviin henkilöihin keskittyneitä kolmannen sektorin toimijoita, ...

BARO on Hollannissa kehitetty menetelmä nuorten alkuarviointiin. Suomalaista BAROfi-arviointimenetelmää on käytetty aiemmin sosiaalialalla, mutta syksyllä 2016 sen pilotointi aloitettiin Rikosseuraamuslaitoksessa nuorten rikoksentekijöiden alkuarvioinnissa. Menetelmän tavoitteena on arvioida ja kartoittaa nuoren elämäntilanne, ohjata nuori oikeaan ammattiapuun sekä kehittää verkostoyhteistyötä ja palveluohjausta. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa arviointityön käytäntöjä, lisätä suunnitelmallisuutta ja työn läpinäkyvyyttä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, millaisia näkemyksiä Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimiston ja Vantaan vankilan työntekijöillä on BAROfi-arviointimenetelmän käyttämisestä rikosseuraamusalan työssä. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa menetelmän jatkokehittämisestä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa Nuorten projektissa mukana oleville Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen yksiköille sekä muille aiheesta kiinnostuneille, kuten yhteistyökumppaneille. Lähestyimme aihetta kahden tutkimuskysymyksen kautta: ”Millaisia näkemyksiä työntekijöillä on BAROfi-arviointimenetelmän käytöstä rikosseuraamusasiakkaiden kanssa työskenneltäessä yhdyskuntaseuraamustoimistossa tai vankilassa?” sekä ”Miten työntekijät kehittäisivät menetelmää?”. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoitua teemahaastattelua käyttäen. Aineistonkeruu suoritettiin haastattelemalla Helsingin yhdyskuntaseuraamustoimiston ja Vantaan vankilan työntekijöitä ryhmähaastatteluin. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. BAROfi-arviointimenetelmää ei toistaiseksi ole otettu käyttöön muissa Suomen yhdyskuntaseuraamustoimistoissa tai vankiloissa, joten työn tuottama tieto on ainutlaatuista. Tuloksista ilmenee, että työskentely BAROfi-arviointimenetelmän avulla on nähty pääosin positiivisena. Merkittävinä hyötyinä nähtiin parityöskentely ja laajemman tiedon saaminen nuoresta. Toisaalta ajankäyttö sekä BAROfi-arviointimenetelmän valmiit kysymykset olivat tuottaneet haasteita monille. Menetelmää toivottiin kehitettävän vielä enemmän rikosseuraamusalalle suuntautuvaksi....
assessment of young offenders. The aim of the procedure is to assess and map the young person’s situation in life, guide them to the right help provider and develop service coordination and cooperation in networks. The objective is to standardize...

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama palvelu vuodesta 2016 alkaen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tavoitteena on yhtenäistää sovittelupalvelun käytännöt ja kehittää sovittelutoimintaa. Sovittelupalvelua tuottavat alueelliset sovittelutoimistot ja toteutuksessa auttavat vapaaehtoiset sovittelijat. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata vapaaehtoissovittelijoiden demografisia tekijöitä sekä selvittää niitä motivoivia tekijöitä, joiden vuoksi vapaaehtoiset toimivat sovittelijoina ja pitäytyvät toiminnassa mukana. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin sovittelijoiden ehdotuksia sovittelutoiminnan kehittämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laati ja toteutti kyselyn vapaaehtoissovittelijoille syksyllä 2016. Kyselyä käytettiin opinnäytetyössä valmiina aineistona. Aineisto analysoitiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista analyysimenetelmää käyttämällä. Opinnäytetyön teoriapohjana käytettiin motivaation, vapaaehtoistyön sekä asiakasosallisuuden viitekehystä. Aineiston pohjalta saadut tulokset osoittivat sovittelijoiden demografisten ominaisuuksien mukailevan vapaaehtoistoimijoista kerättyä aiempaa tutkimustietoa. Tulosten mukaan tärkeimpiä sovittelijoita motivoivia tekijöitä olivat auttamisen mahdollisuus, onnistumisen kokemukset ja toiminnan merkityksellisyys. Sovittelijoiden esittämät kehitysehdotukset jäsenneltiin palveluun liittyviin osa-alueisiin. Sovittelijoiden käyttämistä kehittämistyöhön käsiteltiin SWOT-analyysin avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esittelee lokakuussa 2017 rikos- ja riita-asioiden sovittelun vapaaehtoistoiminnan kokonaisohjelman ja opinnäytetyö tuottaa osaltaan tietoa kokonaisohjelmaa varten....
Since 2016 mediation in criminal and civil cases has been a service provided by the National Institute for Health and Welfare. The institute aims to unite the service practices on a national level and to develop the mediation service. The mediation...