Haku

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli luoda Outokumpu Oyj:lle turvallisuusau-ditointiohje ja sitä myötä perusta auditointijärjestelmälle. Opinnäytetyössä ei oteta kantaa auditoinnin kriteeristöön, koska se määräytyy osittain jo olemassa olevista Outokumpu Oyj:n turvallisuusohjeista. Tämä opinnäytetyö sisältää yleistä auditoinnin ja turvallisuusauditoinnin teoriaa sekä raportoinnin Outokumpu Oyj:lle tuotetun turvallisuusauditointiohjeen sisällöstä. Auditoinnilla voidaan johtaa ja mitata asioita, joille on muuten vaikea löytää mittareita. Auditointi toimii myös kehityksen moottorina. Lisäksi auditoinneilla voidaan ohjata toimintaa. Auditointi on hyvä turvallisuusjohtamisen väline. Turvallisuusauditoinneilla saadaan tietoa turvallisuustoiminnan onnistumisesta ja samalla voidaan kehittää organisaation turvallisuuskulttuuria. Auditoinnin tulosten pohjalta voidaan turvallisuustoimintaa ohjata palvelemaan paremmin sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Ilman auditointeja, turvallisuustoiminnan onnistumisesta ja soveltuvuudesta yrityksen tarpeisiin, on vaikea saada objektiivista ja oikeaa tietoa. Outokumpu Oyj konsernin yritysturvallisuustiimi on käyttänyt auditointeja palo- ja pelastus-turvallisuuden mittaamiseen. Auditoinnit liittyivät alun perin vakuuttamiseen ja todellisen riskitason kartoittamiseen. Hyvillä auditointituloksilla pystyttiin alentamaan vakuutusten hintoja. Outokumpu Oyj konsernin yritysturvallisuustiimi on laajentanut auditoinnit koskemaan myös muita turvallisuuden osa-alueita kuten henkilöturvallisuutta, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuutta, tuotannon- ja toiminnan turvallisuutta ja turvallisuusjohtamista. Auditointeja on toteutettu jo jonkin aikaa ja useimmille Outokumpu Oyj:n turvallisuuspolitiikan mukaisille turvallisuuden osa-alueille on laadittu oma ohjeistonsa. Turvallisuusohjeet asettavat perusvaatimustasot eri turvallisuuden osa-alueille. Auditointeja on toistaiseksi toteutettu parhaiden käytänteiden mukaan, mutta auditoinneille ei ole ollut virallista ohjeistoa tai omaa toteutusjärjestelmää....
of audits because they have already been partly determined in the existing Out-okumpu security instructions. Instead, this study contains an overall theoretical view on risk management audits as well as a report on the contents of the risk management audit...

Turvallisuuskulttuuri koostuu yrityksen näkyvästä toiminnasta sekä näkymättömistä asenteista ja arvoista. Yksilön turvallisuustietoisuus ymmärretään pohjautuvan arvoihin ja asenteisiin ja se ilmentyy tietona, ymmärryksenä sekä toimintana. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää telepalveluyrityksen henkilöstön turvallisuustietoisuutta. Turvallisuustietoisuutta tarkasteltiin paloturvallisuuden näkökulmasta yksilölähtöisesti. Kehittämismetodiksi valittiin henkilöstön koulutus, joka sisälsi teoriaopetuksen, turvallisuuskävelyn ja alkusammutusharjoituksen. Koulutus painottui vahvasti yksilön rooliin paloturvallisuuden ylläpidossa ja kehittämisessä sekä toimintaan arjen häiriö- ja poikkeustilanteissa. Tarjottuun koulutukseen osallistui henkilöstöstä noin joka kahdeksas eli vajaa 400 henkilöä. Puutteellinen tiedottaminen ja henkilöstön asenne vaikuttivat turvallisuuskoulutuksen alhaisen osallistumisprosenttiin. Työn tutkimuksellinen osio toteutettiin kahdella kyselyllä kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Induktiivisella päättelyllä luotiin kuva henkilöstön turvallisuustietoisuudesta eli tiedosta, ymmärryksestä ja toiminnasta. Ensimmäisessä, kartoittavassa kyselyssä mitattiin lähtötilanne, jonka pohjalta muodostettiin kehitystarpeet ja koulutuksen tavoitteet. Toisella kyselyllä mitattiin koulutuksen vaikutusta tietoisuuden kehitykseen. Tutkimuksen tuloksista muodostettiin johtopäätökset sekä kehitys- ja toimenpide-ehdotukset. Tutkimusaineistoja vertailtiin matemaattisesti sekä analysoitiin tilastollisesti. Tutkimus osoitti, että koulutuksella on vaikutusta tietoisuuden kehitykseen. Kehitys oli kokonaisuutena tarkasteltuna positiivista eli tietoisuutta kasvattavaa. Suurin kasvu tapahtui kokoontumispaikan ja paloilmoittimen sijainnin tietämyksessä. Myös taidoissa, kuten alkusammutusvälineiden käytössä ja tuntemisessa havaittiin tilastollisesti merkittävää kehitystä. Lisäksi kyselyiden aineistoanalyysissä havaittiin, että turvallisuudentunteen ja turvallisen, oikean toiminnan välillä ei ollut havaittavaa yhteyttä. Tutkimustulosten ja aiempien tutkimusten perusteella henkilöstön turvallisuustietoisuutta esitettiin kehitettävän edelleen esimiehille suunnatulla turvallisuuskoulutuksella sekä koko henkilöstölle suunnatuilla teemakoulutuksilla. Lisäksi turvallisuuspalveluiden näkyvyyttä muun muassa yrityksen intranetsivuilla esitettiin parannettavan oleellisesti....
of this thesis was to develop safety awareness of the employees of a telecommunication service provider. Specifically, the awareness of fire safety was considered on the individual level. Personnel training, including theory, safe walking and initial fire...

Tämä on toiminnallinen projektiopinnäytetyö yrityksen turvaoppaasta ja sen laatimisesta. Raportissa kuvataan laatimisprosessi, jonka lopputuloksena valmistui painotuote; yrityksen turvaopas. Yrityksen turvaopas on pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) sekä yrityksen turvallisuudesta kiinnostuneille henkilöille tarkoitettu tietopaketti, joka sisältää palo- ja pelastustoiminnan sekä yritysturvallisuuden aihealueita. Projektin toimeksiantaja on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK), joka on yksi tärkeimmistä palo- ja pelastusalan vaikuttajista kotimaassamme. Projektin tarkoituksena oli päivittää edellinen vuonna 2000 laadittu yrityksen turvaopas. Sisällön lisäksi yrityksen turvaoppaan ulkoasu päivitettiin yhteneväiseksi muiden SPEKin julkaisujen kanssa. Yrityksen turvaoppaan sisältö luotiin yhteistyössä Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen paloesimies Jari Vuoripuron kanssa. Tässä raportissa esittelen vastuullani olevien aihealueiden laadintaa; rikosten ehkäisyä, työturvallisuutta ja ensiapuvalmiutta, tuoteturvallisuutta, vakuuttamista ja vahingonkorvausriskejä, tietoturvallisuutta sekä ympäristöturvallisuutta. Laadinta suoritettiin käyttämällä hyväksi aiemman turvaoppaan sisältöä sekä erilaisten lakien ja kirjallisten lähteiden kautta saatuja tietoja....
and medium-sized enter-prises, for example fire safety, personnel security, environ-ment security, information security and occupational safety. The enterprise guidebook is also useful to people who are interested in corporate security. The guide-book gives...

Laura-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Leppävaara Turvallisuusalan koulutusohjelma Tony Konkola Työsuojelun toimintaohjelma -Tapiolan urheilupuisto Vuosi 2009 Sivumäärä 38 Tämän toimintakeskeisen ...

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK julkaisi vuonna 2009 Yritysturvallisuus-DVD:n. DVD kehitettiin yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuusalan koulutusohjelman kanssa. Tässä toiminnallisen opinnäytetyön raportissa ...

-Uudenmaan poliisi). Ehdotus on apuna ja käytettävissä kun itse toimintaohjetta tullaan tule-vaisuudessa muodostamaan organisaatioomme. Opinnäytetyö on luonteeltaan toiminnallinen. Työssä on lähdetty liikkeelle trauman kuvaamisesta, miten traumaattiset tilanteet...
Suggestion to organize aftercare following traumatic incidents The purpose of this thesis is to present a proposal, based on researched theory, to implement aftercare following traumatic incidents in the writers’ own organization (Keski-Uudenmaan Police). The proposal is intended to help and be available for use in future, when the actual operational guidelines are drafted in our organization. This thesis is functional in nature. It starts by describing trauma, how traumatic incidents are identified, how they affect humans and what traumatisation can lead to in an employee, for example. The thesis also justifies the importance of immediate commencement of aftercare following traumatic incidents. The employer has a key role in such incidents as well as a duty of care. In today’s police work well-being at work and coping with the work are as important as physical work safety. Ac-cording to recent occupational health and safety statistics (2009), workers’ absences due to mental causes are longer in duration than absences due to physical causes. Operational guidelines for aftercare following traumatic incidents are of great importance in police organization, as the organization is clearly linear in structure. In the linear style police organization each supervisor has a specifically defined description of duty and an area of re-sponsibility. If the police organization does not have an operational guideline, the initial measures following traumatic incidents might be delayed or the follow-up process might con-tain significant gaps. The absence of such guidelines leaves too much for chance; who is given the responsibility after the incident to take care of follow-up and this individual’s profes-sional skills and theoretical opinions dictate the quality of the outcomes entirely. The natural cause of unsuccessful aftercare is that no one has been designated to be in charge of it; it also follows that in the worst case scenarios aftercare is either partially or fully neglected. Due to the strong hierarchical structure of the organization and the duty descriptions the authors have not been able to draft a direct operational guideline, but rather presented a proposal has been presented for the organising of aftercare. The proposal is based on the theories of an associate professor of psychology, Salli Saari and a well known police psycholo-gist, Lasse Nurmi. The proposal presents essential guidelines based on the theories which an operational guideline should include to ensure the best possible quality aftercare in a police organization. The authors of this thesis have drafted a check-list to accompany this paper, which can be used by the person in charge of aftercare to assess the need to commence such care. The check-list also assists the user to recognise which incidents in police work are clas-sified as traumatic. The check-list is based on the hierarchical list compiled by Lasse Nurmi, which describes the most traumatising work tasks in police work....

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yhteisön sisäinen viestintä integroituu osaksi turvallisuuden johtamista eräässä raskaan teollisuuden toimialalle sijoittuvassa organisaatiossa. Tutkimuksen perimmäisenä motiivina oli mainitun organisaation halu löytää keinoja, joilla se voisi kehittää omaa turvallisuusviestintäänsä. Koska tämä organisaatio on työturvallisuuslaissa yhteisistä työpaikoista säädetyllä tavalla vastuussa alueellaan tapahtuvasta tiedottamisesta ja yhteistoiminnasta, oli tutkimuksen kohteena myös muiden alueella toimivien organisaatioiden osallistuminen turvallisuuteen liittyvään viestintään. Organisaation sisäistä viestintää selvitettiin tapaustutkimuksena, tarkastellen sen viestintäprosesseihin liittyviä menetelmiä ja käytänteitä turvallisuuden johtamisen välineinä. Tapaustutkimuksella selvitettiin organisaation turvallisuusviestinnän nykytilaa. Lisäksi selvitettiin sen vahvuuksia ja mahdollisia tulevia kehittämiskohteita. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsiteltiin yrityksen kulttuurin merkitystä organisaation uudistumiskykyyn vaikuttavana tekijänä. Teoriaosuudessa määriteltiin myös viestinnän käsite sekä yrityksen sisäiseen viestintään ja sen suunnitteluun liittyvät keskeiset osatekijät. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin havainnoinnin ja teemahaastattelujen avulla. Havainnoinnin lähteinä toimivat organisaation turvallisuuteen liittyvät raportit, ohjeet ja määräykset sekä työntekijöiden kanssa käydyt vapaamuotoiset keskustelut. Haastateltujen kokonaismäärä oli 23 henkilöä ja heidät haastateltiin nimettöminä kaksiosaista puolistrukturoitua haastattelulomaketta käyttäen. Haastatelluista sen varsinaista kohderyhmää, toisin sanoen esimiestehtävissä toimivia edusti 18 henkilöä. Näistä 14 henkilöä toimi kohdeorganisaation esimiestehtävissä ja neljä henkilöä yhteistyöyritysten esimiestehtävissä. Esimiestehtävissä toimivien vastauksia testattiin haastattelemalla myös viisi organisaation tuotantotehtävissä työskentelevää henkilöä. Mainituilla perusteilla haastatelluista muodostettiin kolme vertailuryhmää. Tuotantotehtävässä toimivien viiden haastatellun henkilön ryhmä ei ole vertailukelpoinen esimiestehtävissä toimivien ryhmiin nähden. Vertailukelpoisen edustavuudeltaan saavuttaminen myös tässä ryhmässä olisi edellyttänyt satojen työntekijöiden haastattelua, mikä ei tutkimukseen varattu aika ja olosuhteet huomioiden ollut mahdollista. Tutkimustulosten perusteella organisaatio onnistuu turvallisuuden johtamiseen liittyvässä viestinnässään tyydyttävästi. Haastattelut osoittivat organisaation turvallisuusviestinnässä päästävän parhaaseen lopputulokseen käytettäessä sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvia viestintämenetelmiä. Turvallisuutta johdettaessa näitä menetelmiä ovat palaverikäytänteet sekä muu kasvokkain tapahtuva viestintä. Tutkimustulosten mukaan kaikki kolme vertailuryhmään pitävät myös sähköisiä medioita tärkeinä viestintäkanavina. Niihin oltiin myös eniten tyytymättömiä. Yhteenvetona voidaan todeta henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen perustuvien johtamiskäytänteiden olevan organisaation turvallisuusviestinnän tärkein ja parhaiten toimiva osa-alue. Organisaation sähköisen viestinnän tulevaisuuteen kohdistuu paljon odotuksia. Niistä tärkeimpänä turvallisuustiedon saatavuuden varmistaminen suunnitelmallisella ja keskitetyllä dokumentoinnilla....
-three employees were interviewed incognito using a partly structured interview form. Eighteen of these employees represented the main target group working in management. Fourteen employees manage the target organization and four others manage other organizations...

Tämän tutkimuksen keskeinen tavoite oli luoda perusta Suomen Meripelastusseuran toiminnan henkilöturvallisuuden kehittämiselle teoriataustan ja meripelastajien tekemien henkilöturvallisuuden vaaratilannehavaintojen perusteella. Tutkimuksessa huomioitiin myös meripelastajien vaaratilanteiden välttämiseksi tekemiä toimenpide-ehdotuksia. Siinä keskityttiin tarkastelemaan Suomen Meripelastusseuran ydintoiminnoissa eli avustus-, pelastus-, partio- ja etsintätehtävissä havaittuja vaaratilanteita. Näiden lisäksi käsiteltiin vaaratilanteita, jotka oli havaittu päätehtävien suorittamista tukevissa toiminnoissa, kuten siirtoajoissa, koulutustapahtumissa ja alusten telakoinneissa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä hyväksikäyttäen. Sen ensimmäisessä vaiheessa kerättiin ja analysoitiin aineistoa kvantitatiivisesta näkökulmasta, jolloin saatiin numeerista tietoa tutkittavasta asiasta. Toisessa vaiheessa aineistoa kerättiin ja analysoitiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tällöin kyseessä oli meripelastajien kirjaamien henkilöturvallisuuden vaaratilannehavaintojen ja vaaratilanteiden välttämiseksi esittämien toimenpide-ehdotusten kokoaminen ja analysointi. Tutkimus osoitti, että Suomen Meripelastusseuran kaikissa yllä mainituissa toiminnoissa on tapahtunut henkilöturvallisuuden vaaratilanteita. Tapahtumien lukumäärien ja toimintojen suoritusmäärien keskinäinen vertailu osoittaa vaaratilanteita tapahtuneen suhteellisesti eniten pelastus- ja etsintätehtävissä. Vaaratilanteista suurin osa on ollut tilanteita, joissa henkilöturvallisuutta vaarantava tapahtuma on ollut lähellä tapahtua, mutta siltä on kuitenkin vältytty. Suurimman osan kaikista henkilöturvallisuuden vaaratilanteista katsottiin johtuneen joko olosuhdetekijöistä tai inhimillisistä virheistä. Tämän johdosta tulisi vaikeissa olosuhteissa toimimiseen valmistautua entistäkin perusteellisemmin, muun muassa erityisesti turvallisuusnäkökohtia korostavan koulutuksen ja asteittain vaikeampiin olosuhteisiin vietävän harjoittelun avulla. Alusten päälliköiden tilannejohtaminen vaativissa olosuhteissa ja yllättävissä tilanteissa nähtiin myös kehityskohteeksi. Tämän johdosta tutkimuksessa luotiin teoriataustan ja vastausaineiston analysoinnin avulla avustus-, pelastus- ja etsintätehtävien johtamismalli. Inhimillisinä tekijöinä vaaratilanteiden syntyyn katsottiin useimmiten vaikuttaneen meripelastajan varomattomuuden, osaamattomuuden tai huolimattomuuden. Meripelastajien ammattitaidon kehittämiseksi esitettiin tehokkaampien koulutustapahtumien järjestämistä, tiukempaa oppilasvalintaa sekä kokemuksen mukanaan tuomaa pätevöitymistä. Varomattomuuden ja huolimattomuuden katsottiin johtuvan lähinnä väärästä asenteesta. Varomattomuus nousi selkeästi yleisimmäksi henkilöturvallisuuden vaaratilannetta taustoittaneeksi tekijäksi. Tämän johdosta tulisi kiinnittää erityistä huomiota henkilöturvallisuutta korostavaan asennekasvatukseen osana kaikkea toimintaa ja etenkin osana jokaista koulutustapahtumaa. Asiasanat: meripelastus, meripelastaja, meripelastusalus, henkilöturvallisuus, vaaratilanne, turvallisuuskoulutus...
. Therefore it is important to be better prepared for operations in difficult weather conditions, by safety focused training which advances little by little to more difficult conditions. Management of operations, especially in difficult conditions, was also...

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten savunpoistolaitteiden toimintavarmuutta voidaan kehittää, jotta ne toimivat tulipalotilanteissa suunnitellusti ja oikein. Toimenpideehdotuksia varten selvitettiin ensin kuinka ...

Tämä opinnäytetyö on systemaattisena kirjallisuuskatsauksena tehty yhteenveto Yhdysvaltojen 2000-luvun kouluammuskeluja koskevasta tutkimuksesta. Tutkimuksen aineistona käytettiin kuutta kirjaa ja yhdeksää artikkelia. Tässä työssä aineistosta...
School shootings – contributing factors and means of prevention within the school This thesis was completed as a systematic literature review of the research carried out on school shootings in the 21st century in the USA. This paper presents the factors in schools that contribute to school shootings and the recommendations made by the researchers of measures schools can take to prevent school shootings. A school shooting in this context refers to an event where an armed attack wounding or killing several random victims is carried out at a school. School shootings present violence of the same type as for instance attacks by disappointed workers at their (former) workplaces. The phenomenon is not a new one and there are documented cases outside the western culture. School shootings are caused by a complex combination of factors in the shooter’s life. The most significant factors present in all school shootings are the shooter’s psychosocial problems, the cultural scripts available, the failing of the monitoring system designed to detect troubled youth in the school, the easy access to guns and the shooter’s own perception of being in the social margin of the group meaningful to him. Adolescents define themselves by the group to which they belong. Research shows that the school shooter’s feeling of marginalization is due to the pecking order mirroring the adult world, where the athletic, good-looking and rich are appreciated. The pecking order allows, often with the teachers’ quiet blessing, the bullying of those inferior. The bullying consists of both physical violence and public humiliation, of which the worst kind, calling the shooter gay, often is the unbearable insult triggering the attack. The reasons the shooter’s growing rage can go unnoticed in the school, regardless of the clues he is leaving behind, lies in the social structure of the school, the wrong interpretation of the clues, the ambiguity of the school’s role in recognizing and helping troubled children and in that the school simply is not programmed to detect school shooters. The school shooter is quiet and withdrawn. He does not interfere with the school’s main task, the teaching, in such a way that he would be noticed before the actual attack. The other students are reluctant to tell an adult at school that they have overheard a threat. There are many reasons for this. First and foremost, hating school and adults is normal and even positive behavior in the adolescent world. Even uttering death threats is nothing out of the ordinary. The other students also refrain from coming forward due to their perception that adults will not take them seriously and do something about the matter. They also fear that their anonymity would not be guaranteed if they came forward. The research shows that in order to prevent school shootings the school must engage in a multifaceted program aimed at changing the social structure of the school. The school must create an atmosphere of safety, caring and belonging, where every child can feel valued. The curriculum should include social skills training and the adults in the school should set an example as to how we are to interact with one another with respect....
Skolmassakrar – Bidragande faktorer och förebyggande åtgärder i skolan Detta slutarbetete gjordes som en systematisk litteraturöversikt. Rapporten är ett sammandrag av forskningen i ämnet skolmassakrar som gjorts i USA under 2000-talet. Arbetet kartlägger de faktorer i skolan som kan bidra till en skolmassaker, samt de förslag på preventiva åtgärder som forskarna gjort. Med en skolmassaker menas här en situation där man med skjutvapen går till attack mot en skola och där offrena väljs ut mer eller mindre på måfå. Skolmassakrar ingår i samma kategori av våldshandlingar, som t.ex. attacker gjorda av förbittrade anställda mot deras arbetsplatser. Fenomenet är inte nytt och finns dokumenterat i fall väl utanför den västerländska kulturen. Orsakerna till en skolmassaker är komplexa. Medverkande faktorer i alla undersökta fall är skolskjutarens psykosociala problem, våra kulturella skript, skolans oförmåga att upptäcka skolskjutarens problem, tillgång till vapen och skolskjutarens uppfattning om hans placering i den sociala marginalen i den grupp som är betydelsefull för honom. En ung persons identitet byggs upp främst genom den grupp han tillhör. Forskningen visar att skolskjutarens uppfattning om sin sociala margianlisering härstammar från den strikta rangordningen i skolan, som återspeglar vuxenvärldens hårda ideal. De som befinner sig högre upp i den sociala rangordningen kan, och bör för att upprätthålla och förstärka sin placering, mobba dem som är längst ner. Ofta sker detta med lärarnas tysta tillåtelse. Mobbningen innebär både fysiskt våld och psykiskt förnedrande. Den utlösande faktorn i skolmassakerns uppkomst är ofta att mobbarna offentligt ifrågasätter skolskjutarens maskulinitet genom att kalla honom bög. Orsakerna till att skolmassakern kommer som en överraskning för skolan, trots de ledtrådar som skolskjutaren lämnar efter sig, ligger i skolans sociala struktur, i feltolkningen av ledtrådarna, i osäkerheten över skolans roll i upptäckandet och hjälpandet av problembarn och i att skolans resurser som finns för att ta itu med problembarn inte är programmerade att upptäcka skolskjutare. Skolskjutaren är tyst och tillbakadragen. Han stör inte skolans huvuduppgift, undervisningen, på ett sånt sätt att han skulle märkas. De andra ungdomarna i skolan vill inte berätta för de vuxna om hot de hört. Detta beror bl. a. på att det är fullt normalt, även önskvärt, bland ungdomar att hata skolan och de vuxna. I de ungas sätt att kommunicera är hot, t.o.m. dödshot tyvärr en alldaglig företeelse. Det som ytterligare gör att de unga drar sig för att berätta om hot för de vuxna är att de upplever att de vuxna ändå inte gör något åt saken eller att de avslöjar varifrån anmälan kommit ifall de gör något. Som förebyggande åtgärd rekommenderar forskarna ett mångsidigt program med avsikt att ändra på hela skolans sociala struktur. Man bör skapa en atmosfär av trygghet och gemenskap i skolan, där varje individ känner sig värdefull. De vuxna spelar en viktig roll som aktiva exempel i förebyggandet av mobbning och de borde ges tid att lära känna sina elever....