Haku

The purpose of this thesis was to examine and elaborate the concept of a value proposition into an experience proposition that might be more suitable for the understanding of the purpose of the company’s service provision and the desired customer...
Tämän opinnäytteen tavoitteena on tarkastella ja täsmentää arvolupauksen käsitettä kohti kokemuksellisempaa lupausta, joka voisi olla käytännöllisempi yrityksen palvelutarjoaman ja halutun asiakaskokemuksen ymmärtämiseen, niin asiakkaan kuin palvelutarjoajankin osalta. Hotelliketjuja operoivaa yritystä käytettiin suunnittelun esimerkkinä. Kokemuksellinen lupaus itsessään on uusi käsite, jota opinnäytetyö pyrkii selventämään tulevaisuuden palvelututkimukseen ja käytäntöön. Opinnäytetyö tarjoaa katsauksen koko esimerkkinä käytettyyn projektiin, mutta keskittyy siihen, kuinka tutkimushavaintoja voidaan käyttää kokemuksellisen lupauksen ja sen muodostumisen edellytysten konseptuaalisen mallin luomiseen. Opinnäytteen teoreettinen viitekehys perustuu asiakaskeskeisen palvelulogiikan, asiakaskokemuksen ja niiden arvonmuodostukseen olevan vaikutuksen ymmärtämiseen. Opinnäyte tarkastelee myös henkilökunnan roolia niin arvon kuin kokemuksenkin muodostumisessa. Asiakkaan maailmaa sekä arvonmuodostusta selvitetään IDEO:n palvelumuotoilun ihmiskeskeistä suunnittelumallia hyö-dyntäen ja sen muokatun version Kuuntele ja Kehitä vaiheita hyödyntäen. Opinnäytteen tutkimusosassa, joka liittyy suunnittelumallin Kuuntele-vaiheeseen, käytetään työkaluina teemahaastatteluja, valmiiden aineistojen tulkintaa sekä yhteiskehitystyökaluja. Tutkimustiedon analysointi ja mallinnus Kuuntele-osassa tehdään käyttäen samankaltaisuuskaaviota. Tutkimuksesta saatujen havaintojen avulla alkuperäistä asiakaspolkua iteroidaan uudeksi, tiivistetym-mäksi malliksi sekä selkeiksi määritelmiksi mikä luo arvoa niin asiakkaalle kuin palveluyritykselle ja mikä merkitys niillä on asiakaskokemukselle. Edellä mainittua asiakaspolkua sekä arvonmuodostuksen ymmärrystä käytetään myös Kokemusehdotuksen konseptuaalisen mallin luomiseen. Tätä mallia peilattiin opinnäytetyön teoriaan. Malli on ensimmäinen versio kokemuksellisesta lupauksesta ja sen edellytyksistä. Opinnäytetyö tarjoaa käytännöllistä arvoa kohdeyritykselle ja palvelukehittäjille. Palvelumuotoilun ja sen menetelmien hyödyntäminen hotellialalla luo lisäymmärrystä majoituspalvelun suunnittelussa.Teoreettinen arvo kumpuaa asiakaskeskeisen palvelulogiikan arvonmuodostuksen tarkastelusta suhteessa asiakaskokemuksiin sekä sitoutuneen henkilökunnan roolista asiakkaan kokemusten ja arvon luomisessa. Kokemusehdotuksen konseptuaalista mallia on tarpeen testata seuraavissa tutkimuksissa....

This thesis is part of a two-year smart city research project titled ”Open Service Innovation and Production in a Smart City: Concept and Model for Public Decision Making”. The project was carried out in 2015-2016 and its primary goal was to develop...
Tämä opinnäytetyö on osa kaksivuotista Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja –malli julkisen päätöksenteon tueksi –tutkimusprojektia. Tutkimusprojekti toteutettiin vuosina 2015-2016 ja sen pääasiallinen tavoite oli tuottaa toimintakonsepteja ja malleja kaupunkien palvelutuotannon ja -innovaation sekä niihin liittyvän julkisen päätöksenteon tueksi. Tutkimusprojektia rahoittivat Suomen valtiovarain- ja sisäministeriöt sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupungit. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kaupunkien innovaatioyhteistyötä yksityisen sektorin näkökulmasta. Opinnäytetyön tarkoitukset olivat tunnistaa yksityisen sektorin yritysten ja kaupunkien väliseen innovaatioyhteistyöhön liittyviä mahdollisuuksia, haasteita ja ratkaisuja sekä löytää lähestymistapoja innovaatioyhteistyön kehittämiseen ja kehittää niiden pohjalta malli, jossa kuvataan onnistuneen innovaatioyhteistyön kannalta oleellisia osapuolia ja toimintoja. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostuu kolmesta aihealueesta. Viitekehyksen perustana ovat älykkäiden kaupunkien ja innovaatioyhteistyön käsitteet. Lisäksi viitekehyksessä käsitellään julkisen ja yksityisen sektorin välisiä eroja. Viitekehyksen rakentamiseksi tutkittiin sen aihealueiden kannalta oleellista tieteellistä kirjallisuutta. Opinnäytetyö perustuu aineistolähtöiseen laadulliseen tutkimukseen. Empiirinen tutkimusaineisto kerättiin osana edellä mainittua kaksivuotista tutkimusprojektia tekemällä asiantuntija- sekä ryhmähaastatteluja ja analysoitiin ankkuroidun teorian (grounded theory) menetelmillä. Opinnäytetyön osana tehty laadullinen tutkimus tuotti empiirisiä löydöksiä innovaatioyhteistyöhön liittyvistä mahdollisuuksista, haasteista ja ratkaisuista. Löydökset tuovat näkemyksiä yksityisen sektorin yritysten käsityksistä innovaatioyhteistyön nykytilanteesta sekä syistä, jotka ovat johtaneet nykytilanteen syntymiseen. Tutkimuksen empiiristen löydösten pohjalta laadittiin kaksi mallia, joihin tiivistyy löydösten oleellisin sisältö ja joissa esitetään lähestymistapoja innovaatioyhteistyön kehittämiseksi. Tästä opinnäytetyöstä on hyötyä innovaatioyhteistyötä käsittelevässä tieteellisessä keskustelussa, sillä tutkittavaa aihetta lähestytään näkökulmasta, jota ei ole käsitelty laajasti olemassa olevassa kirjallisuudessa. Tutkimuksen yksityiseen sektoriin keskittyvästä näkökulmasta sekä empiirisistä löydöksistä on myös käytännön hyötyä erinäisille innovaatioyhteistyön parissa toimiville osapuolille. Tulokset ovat erityisen kiinnostavia sellaisille kaupungeille ja julkisen sektorin organisaatioille, jotka haluavat uutta tietoa siitä, miten innovaatioyhteistyön nykytilanne koetaan yksityisen sektorin keskuudessa. Opinnäytetyön tulokset ovat mahdollisesti siirrettävissä ja sovellettavissa kaupunkeihin ja yrityksiin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että innovaatioyhteistyöhön liittyvälle jatkotutkimus ja –kehitystoiminnalle on tarvetta. Muun muassa innovaatioyhteistyön johtaminen ja organisointi optimaalisten tulosten saavuttamiseksi sekä innovaatioyhteistyön parissa työskentelevien ihmisten negatiivisten asenteiden muuttaminen ovat kiinnostavia jatkotutkimuksen aiheita....

The purpose of this thesis is to understand students’ expectations and perception of value regarding their experiences in higher education and then contribute these insights to the design and development of the Digital Wellbeing Sprint (the Sprint...

that is changing at an accelerating pace and where whole lines of business can be disrupted. The purpose of this thesis was to study how small Finnish companies are currently planning for their future and what kind of foresight information and service would help...
Suomen hyvinvointiyhteiskunnalle on erittäin tärkeää, että pienyritykset menestyvät, koska ne työllistävät ja maksavat veronsa Suomessa — kun taas suuryritykset todennäköisemmin siirtävät töitä ulkomaille — ja koska viime vuosina uudet työpaikat ovat syntyneet pääasiassa pienyrityksiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka pienyritysten päätöksentekijöitä voisi auttaa lisäämään ymmärrystä käynnissä olevista muutosilmiöistä sekä kehittämään yritystään, jotta se menestyisi tulevina vuosina kiihtyvällä vauhdilla muuttuvassa maailmassa, jossa kokonaiset toimialat voivat hävitä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia miten suomalaiset pienyritykset suunnittelevat tulevaisuuttaan sekä millainen tulevaisuusinformaatio ja -palvelu auttaisi heitä paremmin valmistautumaan tulevaisuuden muutoksiin ja haasteisiin. Lisäksi tavoitteena oli palvelumuotoiluprosessin avulla suunnitella konsepti pienyritysasiakkaille tulevaisuustietoa tarjoavasta digitaalisesta palvelusta, jonka hyödyntäminen auttaa asiakasta menestymään tulevaisuudessa, mikä puolestaan vaikuttaa palveluntarjoajan menestymiseen. Tutkimuksen teoreettinen lähtökohta perustui kahteen teoriaan: ennakointiin sekä palvelu-markkinointiin ja -johtamiseen. Ennakointi pyrkii tunnistamaan tulevaisuuden kehityskulkuja yleisellä tasolla, kun taas strateginen ennakointi liittyy nimenomaan tietyn yrityksen strategi-aan. Asiakaskeskeinen liiketoimintalogiikka tarkoittaa, että palveluntuottajan tehtävä on tukea asiakkaan arvonmuodostusta ja sen keskiössä tulisi olla se, miten asiakas hyödyntää palvelua saavuttaakseen omat tavoitteensa. Opinnäytetyössä käytettiin Double Diamond -palvelumuotoiluprosessia. Tutkimusvaiheessa toteutettiin kirjallisuuskatsausta sekä teema- ja asiantuntijahaastatteluja. Määrittelyvaiheessa kvalitatiivinen data analysoitiin käyttäen kahta menetelmää: teemoittelua ja tyypittelyä. Analysoinnin tuloksena syntyneet tutkimushavainnot, käyttäjäpersoonat ja suunnitteluajurit ohjasivat palvelukonseptin muotoilua kehitysvaiheessa, jossa prototyyppiä ja asiakasarviointia käytettiin palvelukonseptin tarkentamiseen ja viimeistelyyn. Teemahaastattelujen tärkein havainto oli, että tulevaisuuteen liittyvän informaation tarjoaminen asiakkaille ei riitä yrityksen kehittämiseksi, mikäli päätöksentekijät eivät osaa muuntaa sitä kehityssuunnitelmiksi. Johtopäätöksenä tästä oli, että strategiset työkalut ovat yhtä tärkeä osa palvelua kuin tulevaisuusinformaatio. Suunniteltu palvelu tarjoaa yrityksille tietoa, työkaluja sekä turvallisen digitaalisen säilytyspaikan tulevaisuuden kehityssuunnitelmille. Opinnäytetyö voi tarjota laajaa käytännöllistä ja taloudellista arvoa pienyritysten päätöksentekijöille, palvelutarjoajalle ja jopa suomalaiselle yhteiskunnalle. Suunniteltu palvelu tuottaa merkittävää arvoa käyttäjilleen, mikäli he hyödyntävät sen tulevaisuusorientoitunutta informaatiota ja strategisia työkaluja kehittääkseen yritystään menestyväksi ja kasvavaksi. Opinnäytetyö popularisoi molempien tieteenalojen akateemista tutkimusta käytännölliseksi ja helppokäyttöiseksi digitaaliseksi palveluksi....

are the desired elements of membership in commercial Photographers’s association; Fimage. Fimage represents commercial photographers by providing advocacy, education, legal aid and public debate. The thesis investigates the offerings the members request...
Merkittävät muutokset viime vuosikymmeninä ovat muuttaneet visuaalista alaa ja valokuvausta. Digitalisaatio on muuttanut valokuvausta kaikilta osin, aina tuotannosta kuvien kuluttamiseen. Myös raja ammattikuvaajien ja amatöörien välillä on hämärtynyt. Visuaalinen ja valokuvaus ovat viime vuosikymmeninä kokeneet merkittäviä muutoksia. Samanaikaisesti jäsenyydet ja erilaiset jäsenohjelmat ovat levinneet kaikille elämän osa-alueille aina päivittäistavaraostoksista vapaa-ajan viettoon, matkustamiseen sekä julkiseen organisaatiohinkin. Tämä opinnäytetyö työ tutkii mitä ammattivalokuvaajien yhdistyksen, Fimagen, jäsenyyden tulisi sisältää. Fimage tarjoaa jäsenilleen koulutusta, edustusta ja edistää julkista keskustelua alan kysymyksistä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, mitä elementtejä jäsenyyden tulisi tarjota, jota kuvaajat haluavat siitä maksaa. Toisin sanoen, tutkimuksessa pyritään selvittämään mitkä elementit jäsenyydessä tukevat jäsenten arvon muodostumista ja auttavat ratkaisemaan heidän haasteitaan ja ongelmiaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautuu palvelukeskeiseen liiketoimintalogiikkaan (service dominant logic). Järjestö itsessään ei tuota arvoa jäsenilleen, vaan arvo luodaan yhdessä, jäsenen omassa kontekstissa. Jäsenyyttä tarkastellaan porttina palveluihin, prosesseina, jotka jäsen ja organisaatio luovat yhdessä. Yhteiskehittelyä käytettiin päämetodina. Nykyistä jäsenyyttä sekä haluttua tulevaa jäsenyyttä tutkittiin yhteiskehittelymenetelmällä jäsenten ja yhdistyksen hallinnon kanssa. Tutkimusongelmaa selvitettiin haastatteluissa ja työpajoissa, joissa käytettiin monia eri palvelumuotoilutyökaluja, pääsääntöisesti palvelukeskeisen liiketoiminnan liiketoimintamallikanvasta. Tulosten mukaan jäsenet toivovat Fimagen tarjoavan ennen kaikkea vahvaa ja eläväistä yhteisöä, jossa voi tavata kollegoita, jakaa ideoita ja haasteita, sekä verkostoitua. Yhteisön tulisi olla myös digitaalinen, eli toimia verkossa. Aktiivinen yhteisö todennäköisesti lisää jäsenuskollisuutta. Tulokset viittaavat, että Fimagen tulisi ottaa käyttöön jaetun vastuun malli, eli jakaa osaa tehtävistä jäsenille. Näin yhdistys saa aikaan enemmän, vapaehtoispohjalta työskentelevä hallinto ei ylikuormitu, sekä tarjonta on asiakaskeskeisempää. Samalla sitoutuminen lisääntyy ja yhteisöllisyys kasvaa. Lisäksi jäsenet toivovat jäsenyyden tarjoavan kansainvälisen ulottuvuuden: kursseja ja uutisia ulkomailta sekä mahdollisuuden tuettuun opintomatkaan ulkomaille. Tulosten perusteella yhdistyksen tulisi myös käynnistää kumppanuusohjelma sekä systemaattisemmin rakentaa brändiään....

The purpose of the master thesis is to utilize service design theory and tools to co-create concepts of the workplace of the future with multiple stakeholders for company X. The proposed concepts are co-created with the customer, the decision maker...

competitive advantage and asset of a company, so encouraging them to take co-ownership of change initiatives and being active actors in the change process can be the key to successful change efforts. This thesis asks whether service design could be used...
Muutos tuntuu olevan ainoa asia, joka tämän päivän liike-elämässä on jatkuvaa. Yrityksen on kestettävä muutosta mikäli aikomus on pysyä ajankohtaisena, kehittää kilpailukykyä ja ylipäätään toimia kestävällä pohjalla. Työntekijät ovat yrityksen tärkein kilpailuvaltti ja voimavara myös muutoksessa. Avain onnistuneeseen muutokseen saattaakin olla se, että työntekijät motivoidaan ottamaan osa-omistajuutta muutosaloitteista ottamalla heidät mukaan muutoksen suunnitteluun aktiivisia toimijoina. Tämä opinnäytetyö tarkastelee, mahdollistaako palvelumuotoilu muutoksen, joka alkaa yrityksen työntekijöistä? Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämisprojekti, jonka toimeksiantajana toimii Pauligin kahvidivisioona. Yritys on huomannut että työtekijät pitää sitouttaa muutosprosessiin. Työn tavoitteena onkin kehittää palvelukonsepti, joka käynnistäisi muutoksen yrityksen työntekijöissä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys tarkastelee muutosta näkökulmasta, jossa vallitsevia muutosjohtamisen teorioita vertaillaan muutokseen, joka on muotoiltu palvelumuotoilun keinoin. Palvelukonsepti on kehitetty seuraten palvelumuotoilu-prosessia ja käyttäen palvelumuotoilun menetelmiä. Työn empiirinen osuus seuraa niin kutsutun Double Diamond –prosessin ”Define” ja ”Develop” vaiheita. Laadullinen tutkimusaineisto käsittää 14 haastattelua. Haastattelut analysoitiin työpajassa käyttäen palvelumuoilun menetelmiä. Palvelukonsepti-ideat työstettiin ideointi-työpajassa. Tämä opinnäytetyö kuvaa prosessin alustavaan palvelukonseptiin saakka. Opinnäytetyön teoreettiseen osuuteen nojaten, voidaan sanoa että vallitseviin muutosjohtamisen malleihin verrattaessa, palvelumuotoilu tarjoaa vaihtoehtoisen lähestymistavan muutokseen. Muutoksessa, joka on mahdollistettu palvelumuotoilun menetelmin, työtekijät valtuutetaan johtamaan muutosta. Huomioitavaa on sekin, että palvelumuotoiltu muutosprosessi voi olla luonteva ja tekemistä painottava. Yrityksellä, joka hyödyntää palvelumuotoilua, on mahdollisuus luoda uudenlainen yhteistyön kulttuuri, jossa painotus on siinä, että toiminta on asiakaslähtöistä. Palvelumuotoilu korostaa yhdessä tekemistä ja asiakaslähtöisyyttä, tämä näkökulma saattaa muuttaa koko yrityksen tapaa nähdä asiat, ja sitä kautta vaikuttaa myös yrityksen kulttuuriin. Palvelukonsepti, joka kehitettiin tämän opinnäytetyön tuloksena, on nimeltään Bean Society. Yhteistyössä käyttäjien kanssa kehitetty palvelukonsepti luo yhteisöllisyyden tunnetta, joka käynnistää muutoksen vaikuttamalla työntekijöiden käyttäytymiseen. Käyttäytymistä muuttamalla luodaan mahdollisuus ajattelutavan muutokselle. Palvelukonsepti fasilitoi sisältäpäin tapahtuvaa muutosta. Jotta voitaisiin kertoa käynnistikö palvelukonsepti muutoksen toimeksiantajan yrityskulttuurissa, tulisi prosessia jatkaa Double Diamond –mallin ”Deliver” –vaiheeseen. Myös se tosiasia, että yrityskulttuuriin muutos ottaa aikansa, on otettava huomioon, ja sen vuoksi olisikn tarpeellista tutkia aihetta sen jälkeen kun palvelukonsepti on ollut käytössä jonkin aikaa....

This Master’s thesis discusses how design games can facilitate customers’ co-creation of value, goal and expectation management, and help them build shared visions of the future. The objective of this thesis was to create a meaningful travel...

path of the commissioning company that were viewed as the most important ones by the clientele. The purpose of this thesis was then to design a viable new concept for a web-based self-storage rental service based on the insights gathered from...
Palveluiden tuottaminen digitaalisessa muodossa on tärkeää useille toimialoille maailmanlaajuisesti. Pienvarasto ala ei tähän saakka ole johtanut kehitystä palveluiden digitalisoinnissa. Kehitystyön tarkoituksena oli tunnistaa tärkeimmät seikat toimeksiantajan nykyisessä palve-lupolussa asiakkaan näkökulmassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella toimintakykyinen uusi palvelukonsepti digitaaliselle pienvarastonvuokraukselle hyödyntäen asiakkailta ja henkilökunnalta kerättyjä tietoja. Kehitystyön aikana uusi digitaalinen palvelu päätettiin ensisijaisesti suunnitella käytettäväksi mobiililaitteilla. Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana pidettiin asiakaskeskeistä liiketoimintalogiikkaa joka korostaa asiakkaan roolia palvelun arvon toteutumisessa. Palveluntarjoajan rooli arvon muodostumista tukevana toimijana oli perustava oletus uuden palvelun suunnittelussa, joka mahdollistaa arvon muodostumisen asiakkaan käyttäessä Pelicanin digitaalisia palveluja omassa kontekstissaan. Palvelumuotoilu digitaalisessa ympäristössä oli toinen lähtökohta tälle kehitysprojektille, jotta varmistettiin uuden palvelun toteutettavuus toimeksiantajan nykyisillä resursseilla. Palvelu suunniteltiin Hasso-Platner instituutin palvelumuotoiluprosessia hyödyntäen. Valittu malli korostaa palvelumuotoilun iteratiivista luonnetta. Metodit joita käytettiin ymmärrys ja tarkkailu vaiheessa olivat yksilöhaastattelut, korttipakkatehtävä sekä havainnoivat harjoitukset. Katsantokulma muodostettiin käyttäen persoonia sekä palvelupolkuja. Ideointi tehtiin työpajoissa käyttäen aivoriihi sekä tarinankerronnallisia metodeja. Palvelun prototyyppi luotiin käyttäen internetpohjaista prototyyppi työkalua. Suunniteltu palvelukonsepti testattiin asiakkaiden kanssa ennen viimeisiä muokkauksia. Opinnäytetyö kattaa koko palvelumuotoiluprosessin pois lukien uuden palvelun lanseerauksen. Tärkeimmät havainnot jotka projektin aikana kerättiin olivat seuraavat: Uuden digitaalisen palvelun tulee auttaa asiakasta arvioimaan varaston oikea koko, antaa asiakkaalle selkeä kuva hinnoittelusta sekä neuvoa asiakasta kuinka varastotiloihin pääsee ja kuinka oma varasto löytyy varastokohteelta. Muotoiltu uusi digitaalinen palvelukonsepti on esitelty toimeksiantajalle, joka on hyväksynyt kehitystyön tulokset. Uuden palvelun suunniteltu lanseeraus on 2018 toisella vuosineljänneksellä. Uusi palvelu tarjoaa useita etuja Pelicanin Suomalaiselle liiketoiminnalle. Jotta uusi palvelu voitaisiin ottaa käyttöön sekä Ruotsissa että Tanskassa tulisi molemmissa maissa tehdä tarkentavaa tutkimusta, jotta palvelun toimivuus varmistettaisiin. Kehitetty palvelu antaa asiakkaalle työkalut oikean kokoisen varastotilan valintaan eikä sido asiakasta asiakaspalvelun aukioloaikoihin....

A number of trends undoubtedly show that what is today known as knowledge work will significantly change in the future. Stable employment will be increasingly a thing of the past. Employees will work in freelance mode, on ...