Haku
Viitteet 131-140 / 173
Designing a Do It Yourself (DIY) toolkit to enable dispersed corporate entrepreneurship
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
As businesses mature over time, companies need to find and invest in new growth opportunities. However, finding growth opportunities through innovation is difficult for well-established companies. They are better at execution ...
Co-Creative Business Design for an Accounting Company
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
The field of financial administration is going through a major change that is affected by various phenomena: digitalization, automatization, internationalization and changes in the legislation. For accounting companies it is essential to anticipate the future and adopt a new customer-centric perspective: what is the real customer needing in the changing market situation? Solving this question requires new means of interacting with the customers and building the future together with them.
This development work is done for a Finnish micro size accounting company. The company is involved in a project that aims to develop a new innovative business model for SME accounting companies. With the objective to support the company in their task, the study suggests a Service Logic approach on business, and introduces new ways to co-create and interact with the stakeholders in order to learn and better understand the customer needing and future drivers of the business. The development process has been carried out by applying a service innovation process grounded on service design and foresight. New methods from both fields have been applied and tested with the case company´s employees, customers and other partners. The design process concludes in a Service Logic Business Model Canvas which builds on the findings from the development process, reflected through literature and prior research.
The findings of the study indicate that the customers want an accounting company that they can trust. They also value well-working routine service and software. Yet their value could be facilitated in various tasks, like helping in pricing, costing and reporting to the authorities. Apart from the practical issues small companies also value the emotional and cognitive support offered by the accounting company. Co-creative activities where different stakeholders get to network and share thoughts were appreciated by the customers and in the new Service Logic Business Model it is strongly recommended to continue these kind of activities and the use of Service Design and Foresight Methods....
vaihtamaan ajatuksia. Uuteen palvelulogiikkaan pohjautuvaan liiketoimintamalliin suositellaankin vahvasti näiden tilaisuuksien jatkamista, sekä palvelumuotoilu- ja tulevaisuusmenetelmien käyttöä....
vaihtamaan ajatuksia. Uuteen palvelulogiikkaan pohjautuvaan liiketoimintamalliin suositellaankin vahvasti näiden tilaisuuksien jatkamista, sekä palvelumuotoilu- ja tulevaisuusmenetelmien käyttöä....
Designing a Service Concept for Government Licensing : Case: Valvira’s private sector licensing services
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
All private social- and healthcare service providers have to go through a licensing process in order to operate in Finland. These licensing services are provided by two governing bodies, Valvira, which is the National ...
Discrete Discretion : Improving Service in a Sexual Rights Promotion NGO
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
This thesis discusses a service design process implemented at the Sexpo Foundation during its organizational re-structuring in 2014-2015. Its central focus is on the question how to do customer insight based design in a situation where the designer...
Tämä opinnäyte käsittelee palvelumuotoiluprosessia joka toteutettiin Sexpo-säätiön organisaatiouudistuksen yhteydessä 2014-2015. Sen keskeinen fokus on kysymyksessä siitä, miten tehdä asiakaslähtöistä suunnittelua tilanteessa, jossa palvelumuotoilijalla ei ole mahdollisuutta seksuaalineuvonnan ja –terapian intimiteettisuojan takia keskustella itse asiakkaiden kanssa. Hyödyntämällä asiantuntijahaastatteluita ja etnografista havainnontia opinnäyte tutkii erityisesti kahta Sexpon toiminnan aluetta: terapia- ja neuvontapalveluja sekä viestintää ja brändäystä. Yleisellä tasolla havaitaan, että kohdeorganisaatio toimii tällä hetkellä jo hyvin eikä radikaaleille innovaatioille tai parannuksille ole tarvetta. Pieniä parannusmahdollisuuksia kuitenkin todetaan ja niille kehitetään ratkaisut. Samalla todetaan, ettei nykyisin tarjolla oleva palvelumuotoilun kirjallisuus juurikaan tue pienimuotoista parantamista vaan keskittyy yleensä voimakkaasti radikaaleihin innovaatioihin. Keskeinen metodologinen tulos on, että terapia-ja neuvontaympäristöissä asiantuntijahaastateltavia voidaan hyödyntää myös hyvinä toisen käden lähteinä asiakaskokemustietoon, koska he ovat pitkien hoitosuhteiden aikana syvällisesti perehtyneet asiakkaidensa toiveisiin ja tarpeisiin. Teorian alueella osoitetaan, että palveluorganisaatio voi ilman ongelmia yhtäaikaisesti hyödyntää useita bisnelogiikkoja omassa toiminnassaan....
Tämä opinnäyte käsittelee palvelumuotoiluprosessia joka toteutettiin Sexpo-säätiön organisaatiouudistuksen yhteydessä 2014-2015. Sen keskeinen fokus on kysymyksessä siitä, miten tehdä asiakaslähtöistä suunnittelua tilanteessa, jossa palvelumuotoilijalla ei ole mahdollisuutta seksuaalineuvonnan ja –terapian intimiteettisuojan takia keskustella itse asiakkaiden kanssa. Hyödyntämällä asiantuntijahaastatteluita ja etnografista havainnontia opinnäyte tutkii erityisesti kahta Sexpon toiminnan aluetta: terapia- ja neuvontapalveluja sekä viestintää ja brändäystä. Yleisellä tasolla havaitaan, että kohdeorganisaatio toimii tällä hetkellä jo hyvin eikä radikaaleille innovaatioille tai parannuksille ole tarvetta. Pieniä parannusmahdollisuuksia kuitenkin todetaan ja niille kehitetään ratkaisut. Samalla todetaan, ettei nykyisin tarjolla oleva palvelumuotoilun kirjallisuus juurikaan tue pienimuotoista parantamista vaan keskittyy yleensä voimakkaasti radikaaleihin innovaatioihin. Keskeinen metodologinen tulos on, että terapia-ja neuvontaympäristöissä asiantuntijahaastateltavia voidaan hyödyntää myös hyvinä toisen käden lähteinä asiakaskokemustietoon, koska he ovat pitkien hoitosuhteiden aikana syvällisesti perehtyneet asiakkaidensa toiveisiin ja tarpeisiin. Teorian alueella osoitetaan, että palveluorganisaatio voi ilman ongelmia yhtäaikaisesti hyödyntää useita bisnelogiikkoja omassa toiminnassaan....
Developing a New Service for Micro Enterprises in Co-Creation with Customers Using Service Design
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
The purpose of the thesis was to develop a new service for Finnish SME service company to-gether with its customers. The customer group were struggling with the fact that they have limited resources, such as money and knowledge to purchase services...
Creating a Service Design Coach concept – Case FORGE Service Lab
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2015)
development typically starts product-based development with a focus on technical requirements and features and the customer-focus is often missing. The objective of this Master’s thesis was to create a Service Design Coach concept, which will allow project...
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena oli kehittää Palvelumuotoiluvalmentaja–konsepti. Projektin kohdeyrityksenä on DIGILE ja sen digitaalisten palveluiden kehityslaboratorio FORGE. Digitaalisten palveluiden kehitys alkaa tyypillisesti tuotepohjaisesti keskittyen palvelun teknisiin ominaisuuksiin ja laitteisiin, jolloin asiakaslähtöisyys jää vähemmälle huomiolle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää konsepti, joka mahdollistaa palveluiden kehittämisen asiakaslähtöisesti FORGEssa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui palveluiden markkinoinnista, palvelukehityksestä ja design-ajattelusta. Teorioiden syvällisemmän tarkastelun pohjalta palvelulogiikka muodosti periaatteellisen ymmärryksen asiakaskeskeisyyteen, kun taas asiakaslogiikka korosti asiakkaan taustan, aktiviteettien sekä käytäntöjen ymmärtämistä. Teoria palvelukonseptista puolestaan toi konseptin suunnitteluun jäsennystä ja lean-ajattelu ketterän kehittämisen mallin. Palvelumuotoilua käytettiin ymmärtämään asiakkaita, yrityksiä, eri aloja, luomaan ideoita ja muuttamaan ideat palveluiksi. Tutkimuksen empiirinen osa on suunniteltu Double Diamond –menetelmän mukaisesti keskittyen sen kolmeen ensimmäiseen osuuteen eli nykytila-arviointiin, kehitettävien asioiden määrittelyyn sekä konseptin rakentamiseen. Tutkimusaineistoa kerättiin hyödyntäen erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä. Havainnoinnilla kerättiin tietoa FORGEn nykyisestä prosessista, kun taas asiantuntijahaastattelu toi ymmärryksen FORGEn visiosta ja missiosta. Asiakaspolun kautta kehityskohteet tehtiin tunnistettaviksi ja asiakkaiden haastattelut toivat ilmi asiakkaiden odotukset ja arvostuksen FORGEn palveluja kohtaan. Palvelumuotoilun asiantuntijoiden haastattelut puolestaan auttoivat ymmärtämään palvelumuotoilumenetelmiä ja niiden hyödynnettävyyttä FORGEn toiminnassa. Kerätyn aineiston pohjalta ideoitiin konsepti yhdessä DIGILEn kanssa ja tutkimuksen lopuksi konseptista rakennettiin prototyyppi, jota pilotoitiin kahden asiakasprojektin yhteydessä. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena kehitettiin Palvelumuotoiluvalmentaja–konsepti, jonka tavoitteena on tuoda lisäarvoa ja asiakaskeskeisyyttä FORGEn nykyiseen palveluprosessiin. Konsepti on rakennettu neljän osa-alueen ympärille, jotka kaikki osaltaan edustavat palvelumuotoilun menetelmiä ja ovat hyödyllisiä kehitettäessä digitaalisia palveluja. Opinnäytetyön tutkimuksen mukaan konseptille on tarvetta, sillä FORGEn asiakkaat ilmaisivat kiinnostuksensa palvelumuotoilutukeen, jonka lisäksi palvelumuotoilun asiantuntijat suosittelevat menetelmiä käytettäväksi FORGEssa....
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämisprojekti, jonka tavoitteena oli kehittää Palvelumuotoiluvalmentaja–konsepti. Projektin kohdeyrityksenä on DIGILE ja sen digitaalisten palveluiden kehityslaboratorio FORGE. Digitaalisten palveluiden kehitys alkaa tyypillisesti tuotepohjaisesti keskittyen palvelun teknisiin ominaisuuksiin ja laitteisiin, jolloin asiakaslähtöisyys jää vähemmälle huomiolle. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää konsepti, joka mahdollistaa palveluiden kehittämisen asiakaslähtöisesti FORGEssa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui palveluiden markkinoinnista, palvelukehityksestä ja design-ajattelusta. Teorioiden syvällisemmän tarkastelun pohjalta palvelulogiikka muodosti periaatteellisen ymmärryksen asiakaskeskeisyyteen, kun taas asiakaslogiikka korosti asiakkaan taustan, aktiviteettien sekä käytäntöjen ymmärtämistä. Teoria palvelukonseptista puolestaan toi konseptin suunnitteluun jäsennystä ja lean-ajattelu ketterän kehittämisen mallin. Palvelumuotoilua käytettiin ymmärtämään asiakkaita, yrityksiä, eri aloja, luomaan ideoita ja muuttamaan ideat palveluiksi. Tutkimuksen empiirinen osa on suunniteltu Double Diamond –menetelmän mukaisesti keskittyen sen kolmeen ensimmäiseen osuuteen eli nykytila-arviointiin, kehitettävien asioiden määrittelyyn sekä konseptin rakentamiseen. Tutkimusaineistoa kerättiin hyödyntäen erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä. Havainnoinnilla kerättiin tietoa FORGEn nykyisestä prosessista, kun taas asiantuntijahaastattelu toi ymmärryksen FORGEn visiosta ja missiosta. Asiakaspolun kautta kehityskohteet tehtiin tunnistettaviksi ja asiakkaiden haastattelut toivat ilmi asiakkaiden odotukset ja arvostuksen FORGEn palveluja kohtaan. Palvelumuotoilun asiantuntijoiden haastattelut puolestaan auttoivat ymmärtämään palvelumuotoilumenetelmiä ja niiden hyödynnettävyyttä FORGEn toiminnassa. Kerätyn aineiston pohjalta ideoitiin konsepti yhdessä DIGILEn kanssa ja tutkimuksen lopuksi konseptista rakennettiin prototyyppi, jota pilotoitiin kahden asiakasprojektin yhteydessä. Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena kehitettiin Palvelumuotoiluvalmentaja–konsepti, jonka tavoitteena on tuoda lisäarvoa ja asiakaskeskeisyyttä FORGEn nykyiseen palveluprosessiin. Konsepti on rakennettu neljän osa-alueen ympärille, jotka kaikki osaltaan edustavat palvelumuotoilun menetelmiä ja ovat hyödyllisiä kehitettäessä digitaalisia palveluja. Opinnäytetyön tutkimuksen mukaan konseptille on tarvetta, sillä FORGEn asiakkaat ilmaisivat kiinnostuksensa palvelumuotoilutukeen, jonka lisäksi palvelumuotoilun asiantuntijat suosittelevat menetelmiä käytettäväksi FORGEssa....
Lean startup approach for innovative corporate culture
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
The purpose of this thesis is to study how the lean startup approach could help companies have a more innovative corporate culture. Companies need to change in order to be able to answer to today's new challenges: changing business environment...
Emotional Design in an Online Service: Case Basware Oyj
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
The objective of the thesis is to create an understanding of using emotional design in online services which are mainly offered to users in a B2B role. The thesis focuses on the users as humans, who experience service on an emotional level...
Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda ymmärrystä emotionaalisen suunnittelun käytölle digitaalisissa palveluissa, jotka on suunnattu pääsääntöisesti yritysasiakkaille. Opinnäytetyö keskittyy siihen, että riippumatta käyttäjästä tai käyttäjän roolista, käyttäjät ovat aina ihmisiä, jotka kokevat palvelun emotionaalisesti. Työ tehtiin Basware Oyj:n palvelukehitykseen liittyen. Opinnäytetyö koostuu kolmesta erillisestä tutkimus vaiheesta, joiden tuottaman tutkimustiedon pohjalta emotionaalisuuden ominaisuuksia arvioitiin. Emootioita ei mitattu mittareilla, vaan pyrittiin käsityksen muodostamisen kautta luomaan ymmärrystä sille, miten käyttäjät kokevat tutkimuksen keskeisessä osassa olleet palvelukonseptit. Tämä luo pohjaa emotionaalisen suunnittelun merkityksellisyydelle ja jatkokäytölle. Opinnäytetyön tutkimus tehtiin käyttäen työkaluina; self-assessment manikin, storyboard, prototyyppi, teemhaastattelu, havainnointi ja empatia persoona. Jokainen tutkimusosan haastattelu suoritettiin tutkimukseen osallistuvan omassa ympäristössä. Tämä mahdollisti lisähavaintojen tekemisen. Yksi tutkimusosa suoritettiin käyttäen erillistä digitaalista palvelua, jonka avulla kerättiin aineistoa käyttäjiltä, jotka olivat Pohjois-Amerikassa ja Iso-Britanniassa. Tutkimukseen osallistuneita oli 17, joista suomalaisia osallistujia oli 12. Emotionaalisen suunnittelun ymmärtäminen ja se, miten ihmismieli käsittelee emootioita, on keskeinen osa opinnäytetyön teoreettista viitekehystä. Emotionaalisen suunnittelun viitekehys selittää, miten emootiot vaikuttavat hyväksyntään, päätöksen tekoon ja käyttäjäkokemuksen havainnointiin. Lisäksi teoreettinen viitekehys selventää, miten emotionaalinen suunnittelu on yksi aihepiiri palvelusuunnittelussa. Emotionaalisiin ominaisuuksiin keskittyminen palvelukehityksessä voi auttaa tuomaan käyttäjää lähemmäksi palvelua luoden samalla muistettavampia ja lähestyttävämpiä palveluita, jotka vetoavat emootioihin. Tämä on keskeistä, kun luodaan ihmiseltä ihmiselle käyttäjäkokemuksia emotionaalisella tasolla. Prototyypin käyttö tutkijan ollessa osallistujan tiloissa sekä prototyypin käyttö erillisten ohjeiden perusteella ilman tutkijan läsnäoloa tuotti sisällöllisesti erilaista ja arvokasta tutkimustietoa. Palvelukonsepteihin liittyen tutkimustuloksina nousi esiin emotionaalisesti vaikuttavia osa-alueita, jotka vaikuttivat palvelukonseptien käyttäjäkokemukseen. Tutkimuksessa palvelun käyttäjäkokemukseen vaikuttavat emotionaalisessa suunnittelussa esiintyvät yksinkertaisuus, kontrollointi, negatiivisuuden välttäminen, luottaminen, kontrasti ja käyttäytyminen....
Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda ymmärrystä emotionaalisen suunnittelun käytölle digitaalisissa palveluissa, jotka on suunnattu pääsääntöisesti yritysasiakkaille. Opinnäytetyö keskittyy siihen, että riippumatta käyttäjästä tai käyttäjän roolista, käyttäjät ovat aina ihmisiä, jotka kokevat palvelun emotionaalisesti. Työ tehtiin Basware Oyj:n palvelukehitykseen liittyen. Opinnäytetyö koostuu kolmesta erillisestä tutkimus vaiheesta, joiden tuottaman tutkimustiedon pohjalta emotionaalisuuden ominaisuuksia arvioitiin. Emootioita ei mitattu mittareilla, vaan pyrittiin käsityksen muodostamisen kautta luomaan ymmärrystä sille, miten käyttäjät kokevat tutkimuksen keskeisessä osassa olleet palvelukonseptit. Tämä luo pohjaa emotionaalisen suunnittelun merkityksellisyydelle ja jatkokäytölle. Opinnäytetyön tutkimus tehtiin käyttäen työkaluina; self-assessment manikin, storyboard, prototyyppi, teemhaastattelu, havainnointi ja empatia persoona. Jokainen tutkimusosan haastattelu suoritettiin tutkimukseen osallistuvan omassa ympäristössä. Tämä mahdollisti lisähavaintojen tekemisen. Yksi tutkimusosa suoritettiin käyttäen erillistä digitaalista palvelua, jonka avulla kerättiin aineistoa käyttäjiltä, jotka olivat Pohjois-Amerikassa ja Iso-Britanniassa. Tutkimukseen osallistuneita oli 17, joista suomalaisia osallistujia oli 12. Emotionaalisen suunnittelun ymmärtäminen ja se, miten ihmismieli käsittelee emootioita, on keskeinen osa opinnäytetyön teoreettista viitekehystä. Emotionaalisen suunnittelun viitekehys selittää, miten emootiot vaikuttavat hyväksyntään, päätöksen tekoon ja käyttäjäkokemuksen havainnointiin. Lisäksi teoreettinen viitekehys selventää, miten emotionaalinen suunnittelu on yksi aihepiiri palvelusuunnittelussa. Emotionaalisiin ominaisuuksiin keskittyminen palvelukehityksessä voi auttaa tuomaan käyttäjää lähemmäksi palvelua luoden samalla muistettavampia ja lähestyttävämpiä palveluita, jotka vetoavat emootioihin. Tämä on keskeistä, kun luodaan ihmiseltä ihmiselle käyttäjäkokemuksia emotionaalisella tasolla. Prototyypin käyttö tutkijan ollessa osallistujan tiloissa sekä prototyypin käyttö erillisten ohjeiden perusteella ilman tutkijan läsnäoloa tuotti sisällöllisesti erilaista ja arvokasta tutkimustietoa. Palvelukonsepteihin liittyen tutkimustuloksina nousi esiin emotionaalisesti vaikuttavia osa-alueita, jotka vaikuttivat palvelukonseptien käyttäjäkokemukseen. Tutkimuksessa palvelun käyttäjäkokemukseen vaikuttavat emotionaalisessa suunnittelussa esiintyvät yksinkertaisuus, kontrollointi, negatiivisuuden välttäminen, luottaminen, kontrasti ja käyttäytyminen....
Digital Music Distribution Channels for Independent Bands
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
The main purpose of this thesis is to map different available digital distribution channels for independent bands and also to scrutinize how to utilize them effectively. The sub-objective is to interview music professionals. ...
Successful Service Development in the Public Sector: a Case study of a Service Design Project Carried out in Short-Term Care Services in the Town of Turku
(Laurea-ammattikorkeakoulu, 2014)
The purpose of this master’s thesis was to map and define the factors that will make the service development process successful in public elderly care and to address the question of the nature of the challenges that need to be overcome when...
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli havaita ja tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat onnis-tuneeseen palveluiden kehittämiseen julkisen sektorin vanhustenhoidossa. Esimerkkinä opinnäytetyössä käytettiin lyhytaikaishoidon palvelumuotoilupilottia, joka toteutettiin Turun kaupungin hyvinvointitoimialalle syksyllä 2012. Esimerkkiprojektin prosessi toteutettiin käyt-tämällä käyttäjälähtöisen kehitysprosessin alkuvaiheen osioita määrittelystä ideointiin. Tavoitteena oli esittää niitä osatekijöitä, jotka vaikuttavat onnistuneen kehitysprosessin toteuttamiseen ja havainnoida siihen liittyvät haasteet sekä kirjallisuuden että esimerkkitapauksen kautta. Esimerkkipilotin tavoitteena oli kehittää lyhytaikaishoitoa tarjoavien yksiköiden yhteistyötä ja palveluita palvelumuotoilun keinoin. Pilotin kautta harjoiteltiin palvelumuotoilun eri työkaluja ja metodeita, sekä moniammatillista yhteistä ideointia. Pilotti toteutettiin määrittelemällä haasteet ja tavoitteet. Tämän jälkeen siirryttiin tiedon keruuseen, jossa kerättiin eri keinoin tietoa lyhytaikaishoidon tarpeista ja kaikista palveluun välillisesti tai välittömästi yhteydessä olevista sidosryhmistä. Kerätystä materiaalista koostettiin syötteitä kahteen innovaatioverstaaseen, joissa yhdessä ideoimalla synnytettiin uusia toimintamallikonsepteja jatkokehit-ystä varten. Pilotti toteutettiin ainoastaan ideoiden synnyttämiseen saakka. Testaus ja toteutus jätettiin tämän projektin ulkopuolelle. Tämän opinnäyteyön sisältö koostuu neljästä osiosta. Ensimmäinen osio on perehdytys, jossa esitellään esimerkkiprojektin tilaaja ja yhteistyökumppanit sekä avataan tutkimuksen syitä ja tavoitteita. Tämän jälkeen seuraa teoriaosuus, jossa käydään läpi julkisten palveluiden tämänhetkistä tilannetta peilaten sitä yksityiseen sektoriin, palveluiden kehittämiseen, muutosjohtajuuteen ja yleisellä tasolla ikäihmisten palveluiden tilanteeseen. Viitekehys muodostuu palveluiden kehittämisen ympärille. Siinä keskeisiä teemoja ovat käyttäjälähtöinen kehitys, yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu. Teoriaosuuden jälkeen esitellään esimerkkiprojekti, joka toimii käytännönesimerkkinä palveluiden kehittämisestä yhteistyössä julkisen organisaation kanssa. Prosessissa kuvataan palvelumuotoilun keskeisimpiä tiedonkeruu- sekä ideointityökaluja. Opinnäytetyön viimeinen osio on arviointi, jossa käsitellään pilotin onnistumista ja sen ongelmakohtia. Arvioinnissa peilataan pilotissa esille nousseita argumentteja opinnäytetyön alkuosassa lähteenä käytettyyn kirjallisuuteen ja sen esiin nostamiin seikkoihin, sekä luodaan tätä kautta johtopäätöksiä onnistuneen prosessin tärkeimmistä osatekijöistä. Päätelmissä pohditaan myös lyhyesti palvelumuotoilun ja palvelumuotoilijan roolia julkisten palveluiden kehityksessä....
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli havaita ja tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat onnis-tuneeseen palveluiden kehittämiseen julkisen sektorin vanhustenhoidossa. Esimerkkinä opinnäytetyössä käytettiin lyhytaikaishoidon palvelumuotoilupilottia, joka toteutettiin Turun kaupungin hyvinvointitoimialalle syksyllä 2012. Esimerkkiprojektin prosessi toteutettiin käyt-tämällä käyttäjälähtöisen kehitysprosessin alkuvaiheen osioita määrittelystä ideointiin. Tavoitteena oli esittää niitä osatekijöitä, jotka vaikuttavat onnistuneen kehitysprosessin toteuttamiseen ja havainnoida siihen liittyvät haasteet sekä kirjallisuuden että esimerkkitapauksen kautta. Esimerkkipilotin tavoitteena oli kehittää lyhytaikaishoitoa tarjoavien yksiköiden yhteistyötä ja palveluita palvelumuotoilun keinoin. Pilotin kautta harjoiteltiin palvelumuotoilun eri työkaluja ja metodeita, sekä moniammatillista yhteistä ideointia. Pilotti toteutettiin määrittelemällä haasteet ja tavoitteet. Tämän jälkeen siirryttiin tiedon keruuseen, jossa kerättiin eri keinoin tietoa lyhytaikaishoidon tarpeista ja kaikista palveluun välillisesti tai välittömästi yhteydessä olevista sidosryhmistä. Kerätystä materiaalista koostettiin syötteitä kahteen innovaatioverstaaseen, joissa yhdessä ideoimalla synnytettiin uusia toimintamallikonsepteja jatkokehit-ystä varten. Pilotti toteutettiin ainoastaan ideoiden synnyttämiseen saakka. Testaus ja toteutus jätettiin tämän projektin ulkopuolelle. Tämän opinnäyteyön sisältö koostuu neljästä osiosta. Ensimmäinen osio on perehdytys, jossa esitellään esimerkkiprojektin tilaaja ja yhteistyökumppanit sekä avataan tutkimuksen syitä ja tavoitteita. Tämän jälkeen seuraa teoriaosuus, jossa käydään läpi julkisten palveluiden tämänhetkistä tilannetta peilaten sitä yksityiseen sektoriin, palveluiden kehittämiseen, muutosjohtajuuteen ja yleisellä tasolla ikäihmisten palveluiden tilanteeseen. Viitekehys muodostuu palveluiden kehittämisen ympärille. Siinä keskeisiä teemoja ovat käyttäjälähtöinen kehitys, yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu. Teoriaosuuden jälkeen esitellään esimerkkiprojekti, joka toimii käytännönesimerkkinä palveluiden kehittämisestä yhteistyössä julkisen organisaation kanssa. Prosessissa kuvataan palvelumuotoilun keskeisimpiä tiedonkeruu- sekä ideointityökaluja. Opinnäytetyön viimeinen osio on arviointi, jossa käsitellään pilotin onnistumista ja sen ongelmakohtia. Arvioinnissa peilataan pilotissa esille nousseita argumentteja opinnäytetyön alkuosassa lähteenä käytettyyn kirjallisuuteen ja sen esiin nostamiin seikkoihin, sekä luodaan tätä kautta johtopäätöksiä onnistuneen prosessin tärkeimmistä osatekijöistä. Päätelmissä pohditaan myös lyhyesti palvelumuotoilun ja palvelumuotoilijan roolia julkisten palveluiden kehityksessä....









