Haku

, but by teams. The basis for enhancing and providing constant team creativity and innovation flow is a team climate fostering creativity and innova-tion. The goal of this thesis is to elaborate the factors, fostering team climate that fosters creativity...

part of the thesis concentrated on what customers i.e. personnel (employers, managers, directors) perceive as jobs-to-be-done to enhance innovation and development. The service concept was co-created with the customers and with the innovation...
Organisaatiot tarvitsevat uusia valmiuksia selviytyäkseen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Niiden on kyettävä sopeutumaan uusiin tilanteisiin sekä pystyttävä kehittämään ja innovoimaan palveluja, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää alustava sisäinen palvelukonsepti innovaatio- ja kehittämistoiminnan tehostamiseksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Opinnäytetyössä tutkittiin organisaation palveluinnovaatiokyvykkyyksiä sekä strategisella ja operatiivisella tasolla että osaamisen näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin palvelukeskeistä logiikkaa, dynaamisia kyvykkyyksiä, jobs-to-be-done -lähestymistapaa sekä palvelumuotoilua palvelun innovaatio- ja kehityskyvykkyyden näkökulmasta. Opinnäytetyön empiirisessä osassa selvitettiin mitä tukea konseptin asiakkaat eli henkilöstö (työntekijät, esimiehet, johtaja) kokee tarvitsevansa, jotta innovointi- ja kehittämistoimintaa voidaan edistää organisaatiossa. Palvelukonsepti luotiin yhteiskehittämällä asiakkaiden sekä innovaatio- ja kehitysasiantuntijoiden kanssa. Empiirisessä osassa sovellettiin palvelumuotoiluprosessia. Metodeina käytettiin kohderyhmäkeskusteluja ja yhteiskehittämisen työpajoja. Alustava palvelukonsepti luotiin rakentamalla teoreettisen kehykseen ratkaisut niihin henkilöstön esittämiin tarpeisiin, jotka löydettiin opinnäytetyön empiirisessä osassa. Ehdotettu konsepti esitetään visualisoituna kokonaisuutena, jossa ratkaisut toimivat sisäisen konseptin rakennuspalikkoina. Lisäksi ehdotettiin kolmea suunnitteluohjainta muistuttamaan konseptin asiakasta soveltaa ihminen ensin -ajattelua, etsiä kokonaisvaltaisia ratkaisuja ja siirtää tietoa kehittämisestä avoimesti eteenpäin. Konseptia tulisi edelleen kehittää yhdessä asiakkaiden ja muiden mahdollisten sidosryhmien kanssa. Jokainen rakennuspalikka on myös lähtökohta omalle kehitystyölle. Konseptin implementoinnin jälkeen olisi tarpeen tutkia, miten tämä konsepti on edistänyt innovaatio- ja kehittämistoimintaa organisaatiossa....

The front-end of innovation is many times fuzzy and the decision making for evaluating new product and service ideas to be implemented is challenging. The aim of this thesis is to apply the main topics from service-dominant logic to change the front...

The purpose of this thesis was to design an internal customer-centric service concept for a big Finnish-based company. The new concept was the first step of innovative internal service offering as a part of the working culture change in the company...

by private companies. Digital public services are particularly immature in Germany. While Germany is an economic and political world leader, the country is a laggard in the digital transformation of its services to the public. This thesis studies a digital...

piirissä. Tutkielman erityisenä tavoitteena oli kehittää palvelumuotoilun prosessimalli tukemaan tutkimuksen kaupallistamiseen tähtäävää palvelukonseptointia pienyrityksissä. Teoreettisesti opinnäytetyö lähestyy tutkimuksen kaupallistamista palvelukeskeisen...
Over the past decades, academic research commercialisation has been increasingly endorsed among innovation scholars and policy makers as an innovation-catalysing mechanism for disseminating scientific knowledge. However, despite all the enthusiasm and systematic policy efforts, the potential of knowledge transfer between academia and industry is yet to be fully realised in practice. While considerable research has been devoted to describing the challenges of university-industry collaboration, less attention has been paid to explore how these challenges could be overcome. The aim of this study was to examine how service design can be used to facilitate the inter-systemic border-crossing between science and business especially in small and medium-sized enterprises (SMEs), a context which has hitherto been largely ignored by innovation and service design research. The specific objective of the study was to create a service design process model that could assist front-end service innovation activities aiming at research commercialisation in SMEs. Theoretically, the study adopts a service-dominant logic perspective and suggests a view of academic research commercialisation as a beneficiary-oriented process of value cocreation and resource integration for which service design provides both a collaboration enabling frame and expedient methodology. Inspired by the iterative design science research (DSR) and action research (AR) approaches, the process model was developed for and through a service design project executed in the author’s own micro-sized company. Guided by the relevant research literature and theoretically and locally derived requirements, a tentative version of the model was first designed. The practical adequacy of the model was subsequently demonstrated empirically by applying it in the real-life service design project. Based on the qualitative data gathered during the project, the model was then evaluated and revised. The process model was found suitable and beneficial for the development of a research-based service concept in the local context and the findings suggest that service design – both as a mentality and a set of practices – provides a feasible, effective, and cost-efficient means for mitigating the identified resource, knowledge, collaboration-related barriers hindering front-end service innovation at the intersection of academia and small businesses. The modest scale of the service design project, time and resource constraints of the research, and the consequent lack of direct involvement of external stakeholders in the development and evaluation of the model, however, limit what can be claimed about its generalisability and validity. Thus, rather than a substantiated and complete final version, the process model introduced in this study could be more accurately considered as an internally tested alpha stage prototype. As a suggestion for future research, the study therefore proposes that the model should be verified, complemented, and further developed by testing its practical utility iteratively in several different contexts and settings....

The purpose of this thesis is to understand students’ and teachers’ experiences in higher education in Hungary, and integrate these insights into the design and development of an innovative service portfolio of “Learning Experience Lab” to support...

The purpose of this Master’s thesis was to define the current situation of peer support services in Finland and to study how patients, their relatives and health care personnel see the existing services, and what are their expectations...
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten terveydenhuollon potilaat, heidän läheisensä sekä terveydenhuollon ammattilaiset kokevat julkisen terveydenhuollon vertaistuen nykytilan Suomessa, sekä kerätä asiakkailta ja henkilöstöltä kehitysehdotuksia sekä suoraa palautetta, jonka avulla pystytään tuottamaan heitä paremmin palvelevaa vertaistukea. Kehitysprojekti tehtiin toimeksiantona Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kehitysosastolle. Tutkimusdata kerättiin Oikeusministeriön Otakantaa.fi-joukkoistamistyökalun avulla. Linkki kyselyyn lähetettiin kaikkiin Suomen potilasjärjestöihin. Saatu palaute koostettiin yhteenvedoksi, jota käytettiin palvelumuotoilutyöpajassa ideoinnin lähteenä. Tavoitteena oli luoda palvelumuotoilun työkaluja käyttäen ehdotus uudesta vertaistukimallista jatkokehitystä ja toteutusta varten. Kehitysprojekti toteutettiin ainoastaan ideoiden synnyttämiseen ja ehdotelmaan saakka. Testaus ja toteutus jätettiin tämän projektin ulkopuolelle. Tarkoitus oli, että siinä vaiheessa suunnitelma siirtyy HUSin kehitysosaston hankkeeksi. Tämän opinnäytetyön sisältö koostuu neljästätoista osiosta. Ensimmäinen osio koostuu johdannosta. Toisessa ja kolmannessa osiossa kuvataan opinnäytetyön taustoja ja tutkimusasetantaa. Neljäs osio esittelee kehitysprojektin toimeksiantajan sekä muut yhteistyökumppanit. Viidennes osio kuvaa taustaa ja avaa mm. käsitteet vertaistuki, SOTE, asiakastyytyväisyys sekä eHealth-palvelut. Tämän jälkeen seuraa teoriaosuus, jossa kuvataan viitekehystä, joka muodostuu vertaistukipalveluiden kehittämisen ympärille. Keskeisiä aihealueita ovat Design Thinking ja sen menetelmät, palvelumuotoilu, laatu ja kaksoistimanttimalli. Opinnäytetyön lopussa käydään läpi joukkoistamistyökalun kautta saatuja ideoita ja toiveita sekä kuvataan saadun tiedon pohjalta toteutettu kehitystyöpaja sekä sen pohjata syntynyt idea uudesta vertaistukimallista. Yhdennessätoista osiossa ehdotetaan tulevia tutkimusaiheita. Kahdestoista osio arvioi kehitysprojektin tuloksen validiteettia sekä luotettavuutta. Opinnäytetyön viimeinen osio on päätösosa ja siinä kuvataan lopputulema. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut paljastaa olemassa olevan vertaistuen sekä odotusten välinen ero, sekä ideoida uusi palvelu, joka vastaa vertaistukea tarvitsevien odotuksia ja todellisia tarpeita....

a case study. The case company of the thesis is Paulig and team within customer service, offering consumer guidance and service recovery. The development project began with a problem Paulig Consumer Service had: the amount of customer complaint...

intended to drive profit fostering. This has lead into organizational structures, processes and relationship that does not enable innovation, engagement and collaboration in a workplace. How does the employee experience this? This thesis explores how...
Jatkuvassa muutoksessa kilpailukykyisenä pysyminen nostaa uudistumis- ja innovointikyvykkyyden keskiöön. Tästä huolimatta viimeisen 20 vuoden aikana yritykset ovat keskittyneet parantamaan toimintaansa tehokkuuden optimoinnin kautta. Tämä ei riitä vastaamaan markkinoiden disruptioon. Jatkuva muutos ja asiakkaiden kiihtyvässä tahdissa muuttuvat vaatimukset muuttavat työnantajien ja työntekjiöiden välistä suhdetta. Onnistuakseen yritysten tulisi onnistua sitouttamaan työntekijät omaan toimintaansa. Tämän päivän organisaatiot eivät välttämättä mahdollista tätä parhaalla mahdollisella tavalla, sillä niiden prosessit ja toimintatavat ovat rakentuneet mahdollistamaan parhaan mahdollisen katteen tuoton. Tämä toimintamalli ei kuitenkaan ruoki innovaatioita, sitoutumista tai yhteistyötä työpaikalla. Mikä on työntekijän kokemus tästä? Tämä lopputyö tutkii työtä työntekijän näkökulmasta pureutuen työntekijäkokemukseen. Lopputyö tähtää ymmärtämämään mistä työntekijäkokemuksessa on kysymys ja kuinka sitä voidaan kehittää organisaatioissa. Työ tähtää ymmärtämään työntekijäkokemukseen vaikuttavat tekijät, ja niiden avulla muotoilemaan ja kehittämään työntekijäkokemuksen konseptin ja arvolupauksen Suomen Terveystalolle. Työntekijäkokemuksen konsepti kehitetään soveltaen asiakaslähtöistä liiketoimintalogiikkaa, Customer-dominat logic, ja palvelumuotoilumenetelmiä tapaustutkimuksessa. Työn empiriassa sovelletaan Double Diamond -palvelumuotoiluprosessia. Työn kvalitatiivinen aineisto koostuu 17 teemahaastattelusta ja 7 luotain tutkimuksen päiväkirjasta, jotka on analysoitu aineistolähtöisellä analyysillä. Prosessin aikana kiteytettyä ymmärrystä on sovellettu työntekijäkokemus-konseptin muotoiluun soveltaen palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja. Asiakaslähtöisen muotoiluajattelun yhdistäminen henkilöstöhallinnon organisoitumiseen ja strategiseen henkilöstöjohtamiseen tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia työntekijän ja työnantajan välistä suhdetta. Sen sijaan että keskityttäisiin ymmärtämään, kuinka työntekijät hahmottavat työpaikan toimintavat, työ keskittyy selvittämään työntekijöiden tarpeet ja motivaatiotekijät sekä nykytilanteessa esiintyvät haasteet. Tarpeiden kiteyttämisessä on käytetty Jobs to be done –teoriaa ja vallitsevaa tutkimustietoa. Tutkimuksen empirian tärkein lopputulos on työntekijäkokemuken konseptin luonti käytäntöön jalkautettavaksi. Työn lopputulos kiteyttää mitä työntekijät arvostavat tässä työpaikassa. Kolme ylätason tarvetta tunnistettiin: tarve keskustella ja sparrailla työssä, tarve tulla kohdatuksi ja vaikuttaa sekä tarve johtaa ja ennakoida omaa työtä. Tutkimus toteaa työntekijöille syntyvän arvoa, kun heille syntyy kokemus näiden tarpeiden täyttämisestä. Nämä oivallukset otetaan huomioon kehitystyössä kääntämällä ne mahdollisuuksiksi kuinka voisimme –kysymyksien avulla. Tämä tutkimus tarjoaa teoreettisen viitekehyksen työntekijäkokemuksen kehittämiseen ja hyödynnettäväksi jatkotutkimuksessa. Lisäksi työ tarjoaa käytäntöön sovellettavan prosessin työkaluineen työntekijälähtöiseen kehittämiseen sovellettavaksi. Tapaustutkimuksen perusteella työntekijäkokemus vaikuttaisi koostuvan työn sujuvuuden mahdollistavista toimintatavoista, työskentely ympäristöstä ja voimavaroista työssä...