Haku

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena oli ymmärtää arvon muodostumista yksityisasiakkaille suunnatussa Fine Art Body Painting –palvelussa, jossa vartalomaalaus ikuistetaan valokuvan avulla taidetauluksi. ...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli ymmärtää kiinteistönvälittäjän työntekijäkokemusta. Työn tavoitteena oli luoda uusia työskentelytapoja, jotka tuovat apua välittäjän arkeen sekä auttavat työhön käytetyn ajan hallinnassa ...

Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tarkoituksena on syventyä kansalaisten osallistamiseen julkishallinnon palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Työ perehtyy kansalaisten osallistamiseen osana deliberatiivista, keskustelevaa ...

Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena oli ymmärtää asiakkaan arvon muodostusta ja sen suhdetta liiketoiminnan vastuullisuuteen. Tavoite oli kehittää palvelukonsepti asiakasdataa keräävästä digitaalisesta palvelusta, joka ...

Tutkimuksellisen kehittämistyön toimeksiantajana oli vaatteiden valmistusalalla toimiva Yritys X. Kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa mahdollisimman monta ideaa luovuuden vahventamiseksi. Kehittämistyön tavoitteena ...

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää siivouspalveluita tuottavan Frendi Palvelut Oy:n tuotteistusta ja palveluita asiakasymmärryksen ja tutkimuksen pohjalta vastaamaan yritysasiakkaiden toiveita paremmin. Yritys ...

, koska se tarjoaa selkeän prosessin organisaation sisäiselle kehittämiselle ja työkalut kehittämistyön toteuttamiseen. Palvelumuotoilu asettaa palvelun käyttäjän kehittämisen keskiöön, huomioi käyttäjän tarpeet ja toiveet ja pyrkii ymmärtämään häntä...

Nopeasti muuttuva, digitalisoituva, verkottuva ja globalisoituva toimintaympäristö on luonut suuria muutostarpeita. Siirtyminen tuote- ja teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan on tuonut mukanaan monia uudenlaisia haasteita kaikille yhteiskunnan sektoreille, mutta samalla se tarjoaa monia mahdollisuuksia. Muutoksissa mukana pysyminen edellyttää organisaatioilta muun muassa nopeuden ja joustavuuden maksimointia, mutta ne myös pakottavat eri organisaatiot luomaan yhteistyöverkostoja monimutkaisten palvelutarpeiden tyydyttämiseksi. Yhteissuunnittelu ja osallistavat menetelmät ovat saaneet jalansijaa kehittämistyössä kaikilla sektoreilla, eikä asiakkaiden osallisuus kehittämisprosesseissa ole enää poikkeus. Palveluita ja palveluprosesseja suunnitellessa on hyvä avata dialogia palveluja toteuttavien toimijoiden ja palvelujen käyttäjien välille, mutta myös entistä enemmän kaikkien sidosryhmien välille. Palveluekosysteemien sisällä toimivien sidosryhmien yhteistyöstä on siirryttävä aitoon yhteistoimintaan ja yhteissuunnitteluun. Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli tutkia yhteissuunnittelua ilmiönä, ymmärtää yhteissuunnittelun prosessiin osallistuvien toimijoiden näkemyksiä yhteissuunnittelun prosessiin osallistumisesta sekä kehittää työkalu, jolla yhteissuunnittelun prosessin suunnittelua tai toteuttamista voitaisiin tukea. Yhteissuunnittelun prosessia tarkastellaan tässä kehittämistyössä palveluna palvelulogiikan valossa, jossa arvo asiakkaalle, tässä tapauksessa mukana oleville toimijoille, syntyy palveluprosessissa mukanaolon aikana. Kehittämistyö toteutettiin osana Fiksu Kalasatama Co-Designing Wellbeing -hanketta. Kehittämistyön tietoperusta muodostuu palveluiden johtamisen ja markkinoinnin tutkimusalueesta, julkisen sektorin palvelujohtamisen alueesta sekä palvelumuotoilun tutkimusalueesta. Käytännön kehittämistyö koostuu neljästä palvelumuotoilun vaiheita kuvaavasta osa-alueesta asiakasymmärryksestä konseptointiin. Kehittämistyön lähestymistapana sovellettiin Ojasalo, Koskelo ja Nousiaisen (2015) palvelumuotoilun prosessimallia. Kehittämistyö eteni iteratiivisesti divergenssien ja konvergenssien vaiheiden kautta tiedon keruun, ymmärryksen ja soveltamisen -sykleissä ja sen aikana käytettiin laaja kirjo erilaisia palvelumuotoilun menetelmiä asiakasymmärryksen keräämiseen, visualisointiin sekä prototypointiin. Kehittämistyön aikana järjestettiin myös kolme työpajaa. Kehittämistyön tuloksena syntyi Yhteissuunnittelun rakennuspalikat -yhteissuunnittelun prosessin rakentamista tukeva muotoilupeli, jolla voidaan tukea yhteissuunnittelun prosessien rakentamista konkreettisen työkalun avulla. Pelistä tehtiin kolme erilaista pelikonseptia neljälle erilaiselle asiakaspersoonalle. Kehittämistyön kokemusten pohjalta muodostettiin myös yhteissuunnittelun proses-simalli tukemaan kehitetyn muotoilupelin käyttöä yhteissuunnittelun prosesseissa. Kehitettyä prosessimallia sekä muotoilupeliä voidaan käyttää ja soveltaa monenlaisissa yhteissuunnittelun prosesseissa. Erityisen hyödyllinen prosessimalli ja kehitetty muotoilupeli on kompleksisissa yhteissuunnittelun prosesseissa, jossa mukana on heterogeeninen joukko toimijoita....
collaboration to genuine co-design. The purpose of this thesis is to explore co-design as a phenomenon, perceive the opinions and needs of the participants in co-design processes and to design a tool to build and strengthen the co-design building process...

Agile processes have increasingly been adopted in different organizations, replacing traditional water-fall processes. However, agile adoption is not a smooth process, because it involves changing a range of activities ...

Digitalisaatio ja globalisaatio ovat vauhdittaneet ohjelmistoalan kasvua. Asiantuntijaorganisaatioille ominaisesti ohjelmistoalalla kilpailukyky perustuu organisaatiossa olevaan osaamiseen, mutta osaajista on pulaa ja yritykset rekrytoivatkin vastavalmistuneita suoraan korkeakouluista. Nuoret osaajat tuovat muutoksen mukanaan; kovien arvojen sijaan pehmeät arvot korostuvat, kun työltä odotetaan muun muassa merkityksellisyyttä ja arvostusta. Asiantuntijuuden lisäksi arvostusta pitää saada kokea myös yksilönä, ihmisenä. Arvostuksen kokeminen on kriittistä, joten arvostuksen osoittamiseen tulisi panostaa asiantuntijaorganisaatioissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia arvostuksen kokemista ja mahdollisuuksia tukea arvostuksen kokemista ja osoittamista asiantuntijaorganisaatiossa osaamisen johtamisella. Lisäksi tavoitteena on luoda tapoja lisätä arvostusta ja sen osoittamista. Kehittämistyö toteutettiin Futurice Oy:lle, joka on ohjelmistoalalla toimiva asiantuntijaorganisaatio. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu osaamisen johtamisesta, arvostuksesta ja osaamisesta. Arvostus on tutkittava ilmiö, jota tulee ymmärtää, jotta sen kokemista ja osoittamista voidaan pyrkiä tukemaan. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen tarjoavat prosesseja ja työkaluja, joiden avulla tuoda organisaatiossa oleva ja arvostukseen tarvittava osaaminen esiin. Osaaminen yhdistää arvostuksen ja osaamisen johtamisen. Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa on tapaustutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä, haastatteluja ja osallistavaa ideointia. Kolmen eri asiantuntijaryhmän edustajista haastateltiin kuutta henkilöä ja lisäksi haastateltiin asiantuntijaryhmien osaamisesta vastaavat kolme henkilöä. Kysely ja osallistava ideointi taas toteutettiin laajemmalla kohderyhmällä. Tutkimustulosten perusteella asiantuntijaorganisaatiossa arvostetaan kollegan persoonaa ja osaamista. Arvostuksen kokemisessa korostui myös luottamus, ja arvostuksessa kollegaa kohtaan merkittävässä roolissa on se, miten hyvin kyseinen henkilö edustaa organisaatiota, sen kulttuuria ja arvoja. Arvostus perustui tietämykseen kollegan osaamisesta, joka taas syntyy työkokemuksen ja yhdessä työskentelyn myötä. Osaamisen johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa näyttäytyy enemmänkin osaamisen kehittämisenä, jolloin asiantuntijat vastaavat oman asiantuntijuutensa ja osaamisensa kehittämisestä ja heidän tukemisensa on organisaation vastuulla. Osaamisen johtamisella voidaan todennäköisesti tukea arvostuksen kokemista ja osoittamista, etenkin tuomalla esiin asiantuntijoiden osaaminen. Arvostukseen vaaditaan sekä tietämystä kollegan osaamisesta että sosiaalista osaamista, kuten tunneälyä ja empatiaa. Ammatillisen osaamisen rinnalla tulisikin korostaa myös sosiaalista osaamista, jotta voidaan tukea arvostuksen kokemista ja osoittamista. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi työkalut Osaamispuu ja Arvostustimantti sekä ajattelumalli ”4+2 tapaa osoittaa arvostusta”. Sekä työkalut että muut tulokset ovat siirrettävissä ja hyödynnettävissä myös muissa organisaatioissa eri toimialoilla....
though, there is also a need to be appreciated based on their persona. Feeling appreciated is critical and therefore expressing appreciation should be taken into consideration in expert organizations. The purpose of this thesis is to study...