Haku

. This thesis tried to find an improvement on the current practices of maritime work and describes one way to implement it. The thesis revealed possibilities of the digitalization and potential challenges. The thesis describes in general how the monitoring...
Kuljetusala ja sen mukana merenkulku ovat murroksessa. Perinteisenä toimialana pidettyä merenkulkua pyritään kehittämään digitalisoitumisen myötä. Osoituksena tästä ovat autonomiset alukset, joita kehitetään myös Suomessa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli havaita parannuskohde merenkulun työympäristöstä ja tuoda esille keino kehittää sitä. Opinnäytetyössä tuotiin esille digitalisaation antamia mahdollisuuksia ja mahdollisia sen mukana kohdattavia haasteita. Opinnäytetyössä kuvattiin yleisesti miten laivalla kuljetettavien lämpöherkkien lastiyksiköiden valvonta voitaisiin digitalisoida ja tutkittiin siihen liittyvää teoriaa. Opinnäytetyössä esimerkkialuksena käytettiin Finnlines Oyj:n operoimaa MS Finnstaria. Finnlines on merkittävä roro- ja matkustajaliikennevarustamo Itämeren ja Pohjanmeren alueella. Opinnäytetyötä varten suoritettiin kyselytutkimus, jonka tarkoituksena oli kartoittaa laivalla työskentelevien suhtautumista lampöherkkien lastiyksiköiden valvonnan nykyisiin toimintatapoihin, niiden kehittämiseen sekä halukkuutta olla mukana testaamassa mahdollisia uusia toimintatapoja. Kyselytutkimuksen tuloksena oli, että lähes kaikki vastaajista kokevat nykyiset toimintavan jossain määrin kömpelöksi ja että kehitettävää löytyy. Suurin osa on myös valmis koekäyttämään uusia toimintatapoja mikäli niistä ei aiheudu ylimääräistä vaivaa. Opinnäytetyötä varten laivoilla haastateltiin työntekijöitä ja kartoitettiin nykyisissä toimintatavoissa kohdattavia ongelmatilanteita, sekä selvitettiin parannusehdotuksia ja keinoja niiden toteuttamiseen. Lämpöherkkien lastiyksiköiden valvonnan kehitys ja digitalisointi jaettiin neljään osa-alueeseen: infrastruktuurin rakentaminen ja laitehankinnat, käytettävien tietojärjestelmien integraatio, valvontasovelluksen kehitys sekä kerätyn tiedon hyödyntäminen. Infrastruktuurin rakentaminen käsitti tietoliikenneyhteyksien mahdollistamisen laivalla, eritoten lastikansilla ja -ruumissa. Laitehankinnoilla käsitettiin tietoliikenneyhteydet lastiruumiin mahdollistavien WLAN tukiasemien hankinnat, sekä päätelaitteiden hankinnat valvontasovellusta varten laivoille. Käytettävien tietojärjestelmien integraatiossa käsiteltiin jo olemassa olevista tietojärjestelmistä saatavan informaation, kuten lastiyksiköiden lämpötilatietojen, hyödyntämistä. Valvontasovelluksen kehitys kuvasi tärkeimpiä ominaisuuksia mitkä vastaavat nykyisessä toimintavassa kohdattavia hyviä puolia sekä auttaa ehkäisemään siinä havaittavia ongelmatilanteita. Kerätyn tiedon hyödyntäminen käsitteli osa-aluetta mikä antaa lisäarvoa varustamolle. Hyödyt voivat ilmetä miehistön ylitöiden vähenemisenä mahdollistaen pitemmät lepoajat, toimintatapojen yhtenäistämisenä laivojen välillä, lastiyksiköiden ongelmaraportoinnin seurantana, tiedonkulun paranemisena laivan, maapuolen sekä asiakkaiden välillä, sekä mahdollisesti kokonaan uuden palvelun mahdollistamisena asiakkaille....

In this work a completely new wind assisted propulsion technology for commercial shipping is introduced. The rotor sail solution by Norsepower Ltd. was installed on M/S Estraden from Bore Ltd fleet. Rotor sails are essentially ...

Opinnäytetyön aiheena oli käsitellä aluksen televisiosatelliittijärjestelmään liittyviä komponentteja, sen ylläpitoa sekä tulevaisuuden järjestelmiä ja suunnittelua. Aihe valikoitui sen vuoksi, että oma halu kehittää ...

This bachelor’s thesis presents the material compiled when participating in the MarTEL (Maritime Test for English Language) Plus project. Making an influence in Maritime English and developing the MarTEL projects were the primary themes...
Tämän opinnäytetyön aiheena oli osallistuminen MarTEL (Maritime Tests of English Language) Plus projektiin. Projektiin vaikuttaminen ja kehittäminen olivat tekijöitä joista tämä opinnäytetyö koostuu. Tavoitteena oli luoda MarTEL projektille jatkoa miehistötason englannin muodossa. Samalla vertailtiin muita englannin kielen sekä merenkulun koulutusta antavia internet-sivustoja. Tarkasteltiin myös olisiko niistä jotain opittavaa ja hyödynnettävää. MarTEL Plus projekti alkoi vuoden 2010 loppupuolella ja on tarkoitus valmistua vuoden 2011 aikana. Vuonna 2009 lokakuussa MarTEL sai valmiiksi projektin jossa kehiteltiin merenkulun englannin standardeja, joita ei aikaisemmin ollut määritelty. MarTEL Plus projekti on jatkoa kyseiselle projektille. Tässä projektissa oli tarkoitus luoda uusi MarTEL standardi koskien miehistötason englantia. MarTEL -standardit ovat sarja merenkulun englannin testejä. Projektiin mukaan tulo kesken projektin oli haastavaa. Oli vaikeata löytää oma asema kyseisessä projektissa. Kun oma asema oli löytynyt, oli työskentely suhteellisen helppoa, kiitos jo olemassa olevien MarTEL -standardien. Tehtäväni projektissa oli pohtia mahdollisia tarpeita joita miehistötason merimiehet tarvitsevat kun kyse on merenkulun englannista. Lisäksi olin projektissa mukana tuomassa omia mielipiteitäni mahdollisista aiheista, joita testeissä pitäisi testata. Saadessani opinnäytetyön valmiiksi, oli projektin sisältö saatu luotua ja projektissa alkoi uusi vaihe. Opinnäytetyö käsittelee merenkulun englantia miehistötasolla....

The purpose of this thesis was to promote outbound student exchange from Satakunta University of Applied Sciences, School of Maritime Management, Rauma (SAMK MeRa). SAMK international student mobility requirements have not on several occasions been...
Tämä opinnäytetyö on tehty Satakunnan ammattikorkeakoulun Merenkulun Rauman toimipisteen (SAMK MeRa) ulospäin suuntautuvan opiskelijavaihdon edistämiseksi. MeRa ei ole yltänyt Satakunnan ammattikorkeakoulun kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden tavoitteisiin. Tämän vuoksi oppilaita on informoitava opiskelijavaihdosta ja herätettävä yleistä keskustelua opiskelijavaihdosta ja sen tärkeydestä yleensä. Ratkaistavana oli kolme ongelmaa: kuinka informoida opiskelijoita opiskelijavaihtomahdollisuuksista, kuinka perustella opiskelijavaihdon hyödyt opiskelijoille ja kuinka saada Merenkulun Rauman toimipisteen henkilökunta tiedostamaan opiskelijavaihdon ja kansainvälisen liikkuvuuden merkitys. Ajatus tämän opinnäytetyön tekemiseen tuli Haugesund University College (HSH) School of Nautical Science:ssa vietetyn opiskelijavaihtolukukauden pohjalta. Opinnäytetyössä selitetään miksi opiskelijoiden kannattaa lähteä opiskelijavaihtoon, sekä annetaan yksityiskohtaiset ohjeet, miten vaihtoon hakeudutaan ja miten vaihtokohteessa toimitaan. HSH:ssa tarjottava DP koulutus on voimakkaasti esillä tässä työssä, sillä se on yksi painavimmista syistä SAMK MeRa:n opiskelijoille lähteä opsikelijavaihtoon HSH:n. Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että kansainvälisen liikkuvuuden nykytila MeRa:ssa ei ole samalla tasolla SAMK:n keskiarvon kanssa, ja että ulospäin suuntautuva opiskelijavaihto SAMK MeRa:sta on hyvin järjestettyä ja toimivaa....