Haku
Viitteet 491-493 / 493
ERP post-implementation support in case company
(Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2010)
The purpose of this thesis was to discover the effect of post-implementation support within a case company for a newly installed Enterprise Resource Planning -system (SAP R/3) on the end users, and define ways to improve the support. The study...
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton (SAP R/3) jälkeisen tuen vaikutuksia loppukäyttäjiin, ja määritellä tapoja, joilla parantaa tukea. Tutkimus keskittyi kohdeyrityksen tuotteiden toimitus – prosessiin, koska suurin osa SAP käyttäjistä liittyy kyseiseen prosessiin, jonka lisäksi se on saanut eniten vaikutuksia uudesta järjestelmästä. Onnistunut käyttöönotonjälkeinen tuki on elintärkeää tehokkaan toiminnanohjausjärjestelmän käytön mahdollistamiseksi mutta se on usein ylenkatsottu, josta syystä tämä tutkimus nähtiin tarpeelliseksi. Tutkimus tehtiin lokakuun 2009 ja tammikuun 2010 välisenä aikana. Kvalitatiivinen tutkimus oli pääsijainen lähestystapa, jonka metodeista käytössä oli kyselylomake ja osallistuva havainnointi. Tutkimuksen rakenne on perinteinen, aluksi määritellään teoreettiset konseptit ja sitten jatketaan tutkimus dataan ja analyysiin. Toiminnanohjausjärjestelmän ja sitä edeltävien tuotannonohjausjärjestelmien keskeiset konseptit määritellään alussa, jonka jälkeen teoria jatkuu järjestelmän käyttöönottoon, johon sisältyy käyttöönoton esiaste ja koulutus. Seuraavaksi tulee käyttöönotonjälkeinen tuki jaettuna kolmeen osaan: teknisen tukeen, muutosjohtamiseen ja käyttöönottotuen mittaamiseen. Näitä kolmeä pääasiaa tutkittiin kohdeyrityksen käyttöönoton jälkeisessä tuessa. Tutkimuksen tulokset jaettiin tutkimuskysymysten mukaisesti neljään kategoriaan. Tulokset osoittivat, että kohdeyritys oli ylenkatsonut loppukäyttäjien opetuksen ja keskittynyt vain teknilliseen koulutukseen, joka oli rajoittanut loppukäyttäjien ymmärrystä uuden järjestelmän toimintaan. Oli myös selvää, että uusi järjestelmä oli hidastanut loppukäyttäjien työtehokkuttaa mutta vain osaksi opetuksen puutteesta johtuen; järjestelmässä oli myös paljon toiminillassia virheitä. Kuitenkin pääkäyttäjätuki SAP:in käytönaikana oli järjestetty hyvin ja suurinosa loppukäyttäjistä raportoi saaneensa onnistunutta tukea. Jatkoehdotuksina olivat jatkuva tekninen kehitys ja opetusta SAP R/3 järjestelmään tulevaisuudessa. Yleiset pääyhteenvedot tuloksista olivat, että toiminnanohjausjärjestelmän koulutus pitäisi aina sisältää myös opetusta itse järjestelmän konsepteihin. Toiseksi, pääkäyttäjätuki on tehokkain aktiivinen tukimuoto keskisuurille yrityksille, kunhan pääkäyttäjiä on vähintään yksi jokaista viittä loppukäyttäjää kohden....
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton (SAP R/3) jälkeisen tuen vaikutuksia loppukäyttäjiin, ja määritellä tapoja, joilla parantaa tukea. Tutkimus keskittyi kohdeyrityksen tuotteiden toimitus – prosessiin, koska suurin osa SAP käyttäjistä liittyy kyseiseen prosessiin, jonka lisäksi se on saanut eniten vaikutuksia uudesta järjestelmästä. Onnistunut käyttöönotonjälkeinen tuki on elintärkeää tehokkaan toiminnanohjausjärjestelmän käytön mahdollistamiseksi mutta se on usein ylenkatsottu, josta syystä tämä tutkimus nähtiin tarpeelliseksi. Tutkimus tehtiin lokakuun 2009 ja tammikuun 2010 välisenä aikana. Kvalitatiivinen tutkimus oli pääsijainen lähestystapa, jonka metodeista käytössä oli kyselylomake ja osallistuva havainnointi. Tutkimuksen rakenne on perinteinen, aluksi määritellään teoreettiset konseptit ja sitten jatketaan tutkimus dataan ja analyysiin. Toiminnanohjausjärjestelmän ja sitä edeltävien tuotannonohjausjärjestelmien keskeiset konseptit määritellään alussa, jonka jälkeen teoria jatkuu järjestelmän käyttöönottoon, johon sisältyy käyttöönoton esiaste ja koulutus. Seuraavaksi tulee käyttöönotonjälkeinen tuki jaettuna kolmeen osaan: teknisen tukeen, muutosjohtamiseen ja käyttöönottotuen mittaamiseen. Näitä kolmeä pääasiaa tutkittiin kohdeyrityksen käyttöönoton jälkeisessä tuessa. Tutkimuksen tulokset jaettiin tutkimuskysymysten mukaisesti neljään kategoriaan. Tulokset osoittivat, että kohdeyritys oli ylenkatsonut loppukäyttäjien opetuksen ja keskittynyt vain teknilliseen koulutukseen, joka oli rajoittanut loppukäyttäjien ymmärrystä uuden järjestelmän toimintaan. Oli myös selvää, että uusi järjestelmä oli hidastanut loppukäyttäjien työtehokkuttaa mutta vain osaksi opetuksen puutteesta johtuen; järjestelmässä oli myös paljon toiminillassia virheitä. Kuitenkin pääkäyttäjätuki SAP:in käytönaikana oli järjestetty hyvin ja suurinosa loppukäyttäjistä raportoi saaneensa onnistunutta tukea. Jatkoehdotuksina olivat jatkuva tekninen kehitys ja opetusta SAP R/3 järjestelmään tulevaisuudessa. Yleiset pääyhteenvedot tuloksista olivat, että toiminnanohjausjärjestelmän koulutus pitäisi aina sisältää myös opetusta itse järjestelmän konsepteihin. Toiseksi, pääkäyttäjätuki on tehokkain aktiivinen tukimuoto keskisuurille yrityksille, kunhan pääkäyttäjiä on vähintään yksi jokaista viittä loppukäyttäjää kohden....
Pääomasijoitus kansainvälistymisen rahoituskeinona
(Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2010)
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia yritysten kansainvälistymistä ja pääomasijoitusta keinona rahoittaa kansainvälistyminen. Tutkittaviksi asioiksi valittiin kansainvälistymisen problematiikka; millaisia haasteita ja mahdollisuuksia kansainvälistyminen asettaa, miten riskeihin voi varautua, miten kansainvälistyminen rahoitetaan ja millainen pääomasijoitus on yrityksen kansainvälistymisen rahoituskeinona. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin Suomen rahoitusjärjestelmää ja yrityksen rahoitusstrategiaa keskittyen kansainvälistymiseen. Opinnäytetyön aihe kumpusi globalisoituvasta yritysmaailmasta ja kansainvälisten markkinoiden tarjoamista kasvumahdollisuuksista. Suomalainen yritys, joka tähtää kasvuun, suuntaa monesti katseensa ulkomaille kotimaisten markkinoiden pienuuden vuoksi. Kansainvälistyminen sisältää mahdollisuuksien lisäksi riskejä ja rahoituksen tarpeen, joka voidaan täydentää pääomasijoituksella. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valittiin kirjoituspöytätutkimus. Lisäksi suoritettiin asiantuntijahaastattelu. Haastattelun kohteena oli Suorat kasvusijoitukset -tiimin johtaja Henri Grundstén pääomasijoitustoimialalla toimivasta Suomen Teollisuussijoitus Oy:stä. Opinnäytetyössä todettiin, että pääomasijoitus on keskeinen kansainvälistymisen rahoituskeino, ja kansainvälistyminen on lähes edellytys pääomasijoituksen tekemiseksi. Rahoituksen lisäksi pääomasijoittaja tarjoaa asiantuntijuutta, kontakteja, verkostoja ja tietämystä kansainvälistymisestä, jotka ovat merkittäviä tekijöitä yrityksen kansainvälistymisessä....
The purpose of this thesis was to examine the internationalisation of Finnish corporations and venture capital as a means of financing the internationalisation process. The examined topics consisted of the challenges and opportunities presented...
The purpose of this thesis was to examine the internationalisation of Finnish corporations and venture capital as a means of financing the internationalisation process. The examined topics consisted of the challenges and opportunities presented...
The determination of moisture content of the aggregates with microwave ovens for the use of concrete production
(Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2010)
The target of this thesis was to validate the use of microwave ovens in determining the moisture content of aggregates. Parameters to be optimized are the mass of wet sample, total duration of the test, power setting of the micro wave oven...
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli osoittaa kiviainesten kosteuspitoisuuden määrittäminen mikroaaltouunin avulla käyttökelpoiseksi menetelmäksi. Optimoitavat muuttujat menetelmässä ovat kostean näytteen massa, testin kokonaiskesto, mikroaaltouunin teho ja sopivien kuumennusaikojen jaksotus. Työssä tutkittiin filleriä 0/1 mm, hiekkaa 0/6 mm sekä murskattuja kiviaineksia 4/8 mm ja 8/16 mm. Testiohjelma on jaettu neljään pääasialliseen vaiheeseen: 1) mikroaaltouunimenetelmän vahvistaminen, 2) optimitehon ja lämmitysajan määritys, 3) kostean näytteen optimimassan määritys ja 4) menetelmän yksinkertaistaminen. Insinöörityön teoreettisessa osiossa esitellään betonin osa-aineet: sideaineet, kiviainekset, vesi ja lisäaineet. Betonin vesi-sementtisuhteen tärkeyden ymmärtämiseksi sen aiheuttamat moninaiset vaikutukset ja siihen vaikuttavat tekijät esitellään. Vesi-sementtisuhteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat sementin hydrataatioprosessi, tehollisen veden lähteet betonissa sekä näistä lähteistä peräisin olevien veden määrien selvittämiseen käytetyt menetelmät tällä hetkellä. Myös menetelmä vesi-sementttisuhteen laskemiseksi selitetään. Työn empiirisessä osiossa osoitetaan kiviainesten kosteuspitoisuuden määrittäminen mikroaaltouunin avulla käyttökelpoiseksi menetelmäksi betonintuotannossa. Työssä optimoidaan kostean näytteen massa, testin kestoaika, mikroaaltouunin teho ja sopivien kuumennusaikojen jaksotus. Tämän työn tavoitteena oli löytää nopea, luotettava ja tarkka kiviainesten kosteuspitoisuuden määrittämismenetelmän. Tämä työ osoittaa kiviainesten kosteuspitoisuuden määrittämisen mikroaaltouunin avulla soveltuvan hyvin betonintuotannon tarpeisiin. Mikroaaltouunimenetelmä osoittautui nopeaksi, tarkaksi ja luotettavaksi menetelmäksi sekä helpoksi ja kevyeksi suorittaa verrattuna muihin gravimetrisiin menetelmiin. Kiviainesten kosteuspitoisuuden määrittämisen mikroaaltouunin avulla on havaittu olevan erittäin käytännöllinen betonintuotannossa, ja tämä menetelmä on nyt päivittäisessä käytössä OL3- projektissa, missä rakennetaan Suomen viidettä ydinreaktoria Olkiluotoon. Myös tässä työssä määritetyt testiparametrit on otettu käyttöön. Mikroaaltouunimenetelmän avulla kiviainesten kosteuspitoisuus on mahdollista määrittää lyhyen ajan sisällä sen jälkeen kun muutos betonin työstettävyydessä havaitaan, mikä parantaa laadullisesti virheettömän betonin tuotantovarmuutta....
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli osoittaa kiviainesten kosteuspitoisuuden määrittäminen mikroaaltouunin avulla käyttökelpoiseksi menetelmäksi. Optimoitavat muuttujat menetelmässä ovat kostean näytteen massa, testin kokonaiskesto, mikroaaltouunin teho ja sopivien kuumennusaikojen jaksotus. Työssä tutkittiin filleriä 0/1 mm, hiekkaa 0/6 mm sekä murskattuja kiviaineksia 4/8 mm ja 8/16 mm. Testiohjelma on jaettu neljään pääasialliseen vaiheeseen: 1) mikroaaltouunimenetelmän vahvistaminen, 2) optimitehon ja lämmitysajan määritys, 3) kostean näytteen optimimassan määritys ja 4) menetelmän yksinkertaistaminen. Insinöörityön teoreettisessa osiossa esitellään betonin osa-aineet: sideaineet, kiviainekset, vesi ja lisäaineet. Betonin vesi-sementtisuhteen tärkeyden ymmärtämiseksi sen aiheuttamat moninaiset vaikutukset ja siihen vaikuttavat tekijät esitellään. Vesi-sementtisuhteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat sementin hydrataatioprosessi, tehollisen veden lähteet betonissa sekä näistä lähteistä peräisin olevien veden määrien selvittämiseen käytetyt menetelmät tällä hetkellä. Myös menetelmä vesi-sementttisuhteen laskemiseksi selitetään. Työn empiirisessä osiossa osoitetaan kiviainesten kosteuspitoisuuden määrittäminen mikroaaltouunin avulla käyttökelpoiseksi menetelmäksi betonintuotannossa. Työssä optimoidaan kostean näytteen massa, testin kestoaika, mikroaaltouunin teho ja sopivien kuumennusaikojen jaksotus. Tämän työn tavoitteena oli löytää nopea, luotettava ja tarkka kiviainesten kosteuspitoisuuden määrittämismenetelmän. Tämä työ osoittaa kiviainesten kosteuspitoisuuden määrittämisen mikroaaltouunin avulla soveltuvan hyvin betonintuotannon tarpeisiin. Mikroaaltouunimenetelmä osoittautui nopeaksi, tarkaksi ja luotettavaksi menetelmäksi sekä helpoksi ja kevyeksi suorittaa verrattuna muihin gravimetrisiin menetelmiin. Kiviainesten kosteuspitoisuuden määrittämisen mikroaaltouunin avulla on havaittu olevan erittäin käytännöllinen betonintuotannossa, ja tämä menetelmä on nyt päivittäisessä käytössä OL3- projektissa, missä rakennetaan Suomen viidettä ydinreaktoria Olkiluotoon. Myös tässä työssä määritetyt testiparametrit on otettu käyttöön. Mikroaaltouunimenetelmän avulla kiviainesten kosteuspitoisuus on mahdollista määrittää lyhyen ajan sisällä sen jälkeen kun muutos betonin työstettävyydessä havaitaan, mikä parantaa laadullisesti virheettömän betonin tuotantovarmuutta....


