https://www.theseus.fi:443/handle/10024/121364 2026-04-26T03:08:59Z 2026-04-26T03:08:59Z Maunumäki, Risto-Matti https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915240 2026-04-24T11:00:28Z 2026-04-24T10:53:52Z

Tuulivoimarakentamisen vaikutus kanalintujen metsästäjiin Maunumäki, Risto-Matti Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Metsähallitus Eräpalveluille yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen Windlife-hankkeen kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten tuulivoimarakentaminen vaikuttaa kanalintujen metsästykseen Metsähallituksen lupa-alueilla. Tuulivoimarakentaminen on Suomessa vielä uusi asia ja sen vaikuttavuudesta ei ole saatu vielä tarpeeksi tutkimustietoa. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tulokset analysoitiin ristiintaulukoinnilla. Heinäkuussa 2024 lähetettiin kyselytutkimus 2044 metsästäjälle, jotka olivat metsästäneet metsästyskaudella 2023–2024 lupa-alueilla, joissa oli rakennettua tuulivoimaa. Lisäksi tutkimuksessa otettiin verrokkialueiksi metsästyksen lupa-alueita, joissa ei ollut vielä rakennettua tuulivoimaa. Kysely suuntautui Etelä-Suomeen, Kainuuseen sekä Lappiin. Kysely lähetettiin yhteensä 2 044 metsästäjälle, ja vastauksia kyselyyn tuli 562. Näin ollen vastausprosentti oli 28 %. Kyselyn tuloksia vertailtiin eri lupa-alueiden välillä, joissa oli tuulivoimatoimintaa sekä vertailualueiden välillä, joissa ei ollut tuulivoimatoimintaa. Lisäksi tutkimuksesta saatiin yleisesti tietoa metsästäjien suhtautumisesta tuulivoimaloihin. Tuloksista selvisi se, että suurin osa metsästäjistä koki tuulivoimarakentamisen heikentävän ja rajoittavan metsästysmahdollisuuksia lupa-alueilla. Lisäksi koettiin, että tuulivoimarakentaminen heikentää alueiden erämaisuutta suuresti ja näin ollen se myös huonontaa metsästyskokemusta. Tutkimuksen johtopäätös oli, että ihmiset siirtyivät tuulivoimaloiden läheisyydestä pääosin metsästysalueen muihin osiin. Tuulivoimala-alueiden koettiin rajoittavan alueen käyttöä ja metsästysmahdollisuuksia. Tuulivoimaloiden koettiin myös vaikuttavan riistan esiintymiseen ja liikkumiseen alueilla. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että vastaajat haluaisivat tuulivoimalat jo valmiiksi rakennetulle alueille eikä harvaan asutuille metsästysalueille. Tuulivoiman koettiin haittaavan lupa-alueen käyttöä paikallisesti.

2026-04-24T10:53:52Z Karttunen, Vesa https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915216 2026-04-24T10:00:21Z 2026-04-24T09:35:29Z

Selainpohjaisen käyttöliittymän automatisoitu testaus Karttunen, Vesa Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa selainpohjaisen käyttöliittymän automatisoitu testausratkaisu Skeleton Technologies Oy:n kehittämälle GrapheneGPU-laitteelle. Työn tarkoituksena oli vähentää manuaalisen testauksen tarvetta, tehostaa ohjelmistokehityksen laadunvarmistusta ja rakentaa skaalautuva pohja käyttöliittymän testaamiseen. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa tarkasteltiin ohjelmistotestauksen perusteita ja vertailtiin kahta nykyaikaista käyttöliittymätestauksen pääsuuntausta: skriptipohjaista testiautomaatiota sekä autonomisia tekoälyagentteja. Testaustapojen vertailun ja GrapheneGPU-laitteen käyttöliittymän teknisten reunaehtojen, kuten vakaan DOM-rakenteen, deterministisyyden tarpeen ja CI/CD-yhteensopivuuden perusteella testauskehykseksi valikoitui skriptipohjainen Playwright-työkalu. Valittu ratkaisu tarjosi parhaan tasapainon luotettavuuden, kustannustehokkuuden ja ylläpidettävyyden välillä, jättäen samalla mahdollisuuden tekoälyn myöhemmälle hyödyntämiselle. Työn toiminnallisessa osuudessa määriteltiin käyttöliittymän oleelliset testitapaukset ja toteutettiin varsinainen testiautomaatiokoodi. Toteutuksessa ratkaistiin onnistuneesti käyttöliittymän ja fyysisen laitteen väliseen kommunikaatioon liittyviä haasteita, kuten asynkronisia viiveitä ja laitteen uudelleenkäynnistyksen hallintaa. Lisäksi työssä rakennettiin valmius suorittaa testejä lokaalissa ympäristössä simuloimalla laitteen rajapintoja, mikä mahdollisti nopeamman ja laitteesta riippumattoman testauksen. Tuloksena syntyi luotettava ja toistettava testiautomaatioratkaisu, joka todentaa GrapheneGPU-laitteen käyttöliittymän perustoimintojen, kuten laiteohjelmiston päivityksen ja tilanhallinnan, eheyden. Rakennettu järjestelmä on suoraan hyödynnettävissä toimeksiantajan laadunvarmistuksessa, ja toimeksiantaja on jo aloittanut sen implementoinnin osaksi organisaation CI/CD-putkea simuloidun testiympäristön osalta. Asiasanat: ohjelmistotestaus, testiautomaatio, käyttöliittymä, Playwright, laadunvarmistus

2026-04-24T09:35:29Z Soukka, Severi https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915215 2026-04-24T10:00:22Z 2026-04-24T09:34:39Z

Osaamisen näkyväksi tekeminen : suunnitelma osaamisdatan hallintaan Soukka, Severi Tässä opinnäytetyössä suunniteltiin malli osaamisdatan hallintaan energia-alan konsultointiyritykselle CFE Finland Oy:lle. Kehittämistyön tavoitteena oli suunnitella digitaalinen ratkaisu, jonka avulla yrityksen henkilöstön osaaminen saadaan koottua yhtenäiseksi jäsennellyksi datavarastoksi analysointia varten. Analysointia hyödynnetään henkilöstöjohtamisessa, projektisuunnittelussa ja osaamisen kehittämisessä. Kehittämistyön taustalla oli toimeksiantajan halu ja tarve yhdistää heidän toteuttamiensa osaamiskartoituksen tiedot yhdeksi selkeäksi kokonaisuudeksi, jotta se olisi helposti hyödynnettävässä muodossa. Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin ainoastaan yleisellä tasolla esitettyä tietoa työn tavoitteista, menetelmistä ja teoreettisesta viitekehyksestä siten, ettei toimeksiantajan liiketoimintaa, kilpailuasemaa tai tietosuojaa vaarannettu. Kehittämistyön lähtöaineistona toimi yrityksen koko henkilöstölle toteuttamat osaamiskartoitukset, jotka oli toteutettu yhtenäiseen Excel-pohjaan. Aineiston käsittelyä varten suunniteltiin malli, jolla data voidaan puhdistaa, yhdistää ja rakenteistaa siten, että sen jatkokäsittely on mahdollista. Suunnitelmaan kuuluu, että data viedään Sharepoint-ympäristöön hyödyntämällä Power Automate - automaatiotyökalua. SharePoint toimii suunnitelmassa keskitettynä osaamisdatavarastona, josta data voidaan siirtää Power BI:hin visualisoitavaksi. Kehittämistyön lopputuloksena syntyi suunnitelma tekniselle ratkaisulle osaamisdatan hallintaan, joka tukee yrityksen tiedolla johtamista ja kehittymistä. Kehittämistyö osoittaa, että yrityksen osaamisdata voidaan muuttaa yrityksen strategiseksi resurssiksi, kun se muunnetaan rakenteiseksi helposti saatavilla olevaksi kokonaisuudeksi. Toteutettu suunnitelma luo toimeksiantajayritykselle pohjan osaamisdatan hyödyntämiseen yrityksen kehittämisessä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toteutettu suunnitelma vaatii jatkuvaa kehittämistä ja ylläpitoa tulevaisuudessa yrityksen toimesta. Tämä on huomioitava erityisesti henkilöstön muuttuessa esimerkiksi uusien työntekijöiden myötä.; This thesis planned a model for managing competence data for the energy sector consulting company CFE Finland Oy. The objective of the development work was to create a plan for a digital solution through which the company’s personnel competences could be consolidated into a unified, structured data warehouse for analysis. The analysis would be utilized in human resource management, project planning, and competence development. The development work was driven by the thesis commissioner’s need and intention to combine the results of their competence assessments into a single, clear entity so that the data would be easily usable. This thesis only presented general-level information about the objectives, methods, and theoretical framework of the work in order to ensure that the commissioner’s business, competitive position, and data protection will not be compromised. The initial material for the development work consisted of competence assessments conducted for the company’s entire personnel, which were implemented using a standardized Excel template. A model was planned for processing the data, in which the data could be cleaned, combined, and structured to enable further processing. The plan included transferring the data to a SharePoint environment by utilizing the Power Automate automation tool. In this model, SharePoint acted as a centralized competence data warehouse, from which the data could be transferred to Power BI for visualization. As a result of the development work, a plan for a technical solution for competence data management was created, supporting the company’s data-driven management and development. The development work demonstrates that the company’s competence data can be transformed into a strategic resource when it is converted into a structured and easily accessible entity. The implemented plan provides the commissioner with a foundation for utilizing competence data in organizational development. In conclusion, it can be stated that the implemented plan requires continuous development and maintenance by the company in the future. This must be particularly taken into account as the personnel changes, for example, with the addition of new employees.

2026-04-24T09:34:39Z Julin, Jaana https://www.theseus.fi:443/handle/10024/915203 2026-04-24T09:00:27Z 2026-04-24T08:40:45Z

Turvallisuusjärjestelyt ja niiden kehittäminen FinnMETKO-messuilla Julin, Jaana Toimeksiantaja tälle opinnäytetyölle oli Keski-Suomen Koneyrittäjät ry, yhteistyössä Finnmetko Oy:n kanssa. FinnMETKO-messut on Suomen suurin raskaskonealan ammatti- ja myyntinäyttely. Messut on järjestetty kolmena päivänä peräkkäin joka toinen vuosi, Keski-Suomessa Jämsässä. Messuilla on työnäytöksiä, haketusnäytöksiä ja erilaisia kone-esittelyjä sekä perinteiset metsäkoneenkäytön SM-kisat ja maanrakennuskuljettajan SM-kisat. Tämän työn aiheena oli turvallisuusjärjestelyt ja niiden kehittäminen FinnMETKO-messuilla. Messuorganisaatio haluaa luoda messuista myös koko perheen tapahtuman mahdollisimman tehokkailla ja toimivilla turvallisuusjärjestelyillä. Messuilla halutaan panostaa viihtyvyyteen sekä yleisön turvallisuuden tunteeseen. Roolini vuoden 2024 FinnMETKO:ssa oli toimia turvallisuuspäällikkönä yhdessä nykyisen turvallisuuspäällikön kanssa. Aihetta tutkittiin keräämällä 2024 järjestettävien messujen jälkeen materiaalia turvallisuusjärjestelyistä ja niiden sujuvuudesta. Palautetta pyydettiin haastattelemalla turvaorganisaatiolta sekä sidosryhmiltä, esimerkiksi pelastustoimelta ja vapaaehtoisilta ensiapupäivystäjiltä. Vuoden 2024 FinnMETKO-messuilta kerätyn materiaalin pohjalta tarkoituksena on kehittää turvallisuusprosesseja ja tunnistaa mahdollisia kehityskohtia. Lopputuotoksena on toimiva työkalu turvallisen messutapahtuman järjestämiseen. Tämän työn tutkimuksellinen lähestymistapa on laadullinen tapaustutkimus. Kehittämistyön menetelminä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja dokumenttianalyysiä. Työn teoriaosuus sisältää tapahtuman järjestämisen lainsäädäntöä: laki yksityisistä turvallisuuspalveluista, pelastuslaki, kokoontumislaki, työturvallisuuslaki ja kuluttajaturvallisuuslaki sekä tapahtumaturvallisuuden teoriaa. Tässä opinnäytetyössä on kaksi tutkimuskysymystä. Ensimmäinen tutkimuskysymys on, minkälaiset turvallisuusjärjestelyt messuilla tällä hetkellä on. Toinen tutkimuskysymys on, miten pystytään kehittämään turvallisuusjärjestelyjä messuilla entistä paremmiksi ja toimivimmiksi.

2026-04-24T08:40:45Z