https://www.theseus.fi:443/handle/10024/160875 2026-04-10T22:05:19Z 2026-04-10T22:05:19Z Matin, Sultan Ali https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913966 2026-04-10T10:00:16Z 2026-04-10T09:34:53Z

Digital Transformation in Construction Project Management: a systematic literature review Matin, Sultan Ali The construction industry has long faced challenges related to low productivity, cost overruns, fragmented collaboration, and increasing sustainability pressures despite its major contribution to the global economy. Rapid technological advancement and growing digitalization across industries have intensified the need for structural transformation in construction project management through the adoption of advanced digital technologies such as Building Information Modeling, artificial intelligence, cloud computing, and the Internet of Things. The purpose of the study was to examine how digital transformation influences construction project management performance. The objectives were to identify key digital technologies applied in the sector, analyse their impact on operational and managerial performance, evaluate sustainability implications, and identify organisational barriers to successful digital adoption. Six research questions were formulated addressing operational efficiency, cost and schedule management, collaboration, safety, sustainability, and implementation challenges. The research was conducted using a systematic literature review following PRISMA guidelines. Peer-reviewed academic articles and recognised industry reports published between 2015 and 2026 were systematically identified from major academic databases. The selected studies were screened according to predefined inclusion criteria, and the extracted data were analysed using qualitative thematic synthesis. The results indicated that digital transformation improved operational productivity, enhanced cost forecasting and schedule monitoring, strengthened collaboration among stakeholders, supported proactive safety management, and facilitated sustainability through lifecycle-based data analysis. However, implementation was found to be influenced by organisational readiness, digital skill availability, leadership commitment, and technological infrastructure. It was concluded that digital transformation represents a systemic organisational evolution rather than merely a technological upgrade. Successful implementation requires the alignment of digital technologies, managerial capabilities, and workforce competencies in order to achieve sustainable improvements in construction project performance.

2026-04-10T09:34:53Z Rannikko, Mervi https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913964 2026-04-10T09:30:11Z 2026-04-10T09:18:49Z

Esihenkilötyön haasteet ja mahdollisuudet etä- ja hybridityössä. Rannikko, Mervi Etä- ja hybridityön yleistyminen on muuttanut merkittävästi esihenkilötyön toimintaympäristöä erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Työn tekemisen tapojen muutos on asettanut uusia vaatimuksia johtamiselle, vuorovaikutukselle ja työhyvinvoinnin tukemiselle. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella esihenkilötyön haasteita ja mahdollisuuksia etä- ja hybridityössä sekä tunnistaa uudistuvia johtamiskäytäntöjä ja keinoja työhyvinvoinnin tukemiseen hajautetuissa työympäristöissä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Katsauksen analyysiaineisto koostui vertaisarvioiduista tieteellisistä tutkimusartikkeleista, jotka käsittelivät etä- ja hybridityötä esihenkilö- ja johtamisnäkökulmasta sosiaali- ja terveysalalla tai olivat siihen yleisesti sovellettavissa. Tieteellisiä kirjoja sekä viranomais- ja tutkimusorganisaatioiden julkaisuja hyödynnettiin opinnäytetyön tietoperustan ja pohdinnan tukena. Aineisto analysoitiin laadullisen teema-analyysin avulla. Analyysin tuloksena muodostettiin neljä pääteemaa: etä- ja hybridityön vaikutukset esihenkilötyöhön, esihenkilötyön keskeiset haasteet etä- ja hybridityössä, uudistuvat johtamiskäytännöt ja esihenkilötyön mahdollisuudet sekä työhyvinvoinnin tukeminen esihenkilötyön keinoin etä- ja hybridityössä. Tulosten perusteella esihenkilötyössä korostuvat vuorovaikutuksen suunnitelmallisuus, selkeät johtamisrakenteet, luottamukseen perustuva johtaminen sekä esihenkilön aktiivinen rooli työhyvinvoinnin tukemisessa. Etä- ja hybridityö tarjoavat esihenkilötyölle myös uusia mahdollisuuksia kehittää johtamiskäytäntöjä kohti valmentavaa ja osallistavaa johtamisotetta. Opinnäytetyö tuottaa tietoa esihenkilötyön kehittämiseksi etä- ja hybridityön kontekstissa ja tukee sosiaali-ja terveysalan organisaatioita kestävien johtamiskäytäntöjen ja työhyvinvoinnin edistämisessä.

2026-04-10T09:18:49Z Parviainen, Petteri Jurvanen, Jani https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913935 2026-04-10T06:00:11Z 2026-04-10T05:54:05Z

Rakentamisen lupaprosessit ja tiedon-haku: Helppokäyttöinen opas rakentajille Parviainen, Petteri; Jurvanen, Jani Pientalojen ja piharakennusten lupaprosessiin liittyvän tiedon havaittiin olevan hajautunutta, kuntakoh-taisesti vaihtelevaa ja erityisesti ensikertalaiselle rakentajalle vaikeasti hahmotettavaa. Tavoitteeksi ase-tettiin kuvata lupaprosessin eteneminen rakentajan näkökulmasta, tunnistaa tiedonhaun ja hakemuksen kokoamisen keskeiset haasteet sekä laatia selkokielinen opas ja tarkistuslista lupaprosessin tueksi. Toteutus tehtiin kehittämistyönä. Tietoperusta koottiin säädöksistä, viranomaislähteistä ja kuntien ohjeis-ta. Käytännön haasteita kartoitettiin avoimia kysymyksiä sisältäneellä kyselyllä, jonka avulla selvitettiin lupaprosessiin liittyviä epäselvyyksiä, tiedonhaun ongelmia ja hakemuksen kokoamisen vaikeuksia. Tuloksissa korostuivat tiedon hajanaisuus, epäselvät käsitteet, liitteiden kokoamisen vaikeus, täyden-nyspyynnöt sekä kuntakohtaiset erot menettelyissä. Erityisesti luvan tarpeen arviointi, oikeiden liitteiden tunnistaminen ja eri tietolähteiden yhteensovittaminen koettiin hankaliksi. Johtopäätöksenä todettiin, että vaiheittain etenevällä oppaalla ja tarkistuslistalla voitiin helpottaa tiedon löytämistä, hakemuksen kokoamista ja prosessin hallintaa. Samalla todettiin, ettei opasta ollut tarkoitettu korvaamaan lakia tai kunnan sitovia ohjeita, vaan sen tehtävänä oli tukea rakentajaa oikeiden lähteiden löytämisessä ja niiden soveltamisessa omaan hankkeeseen.

2026-04-10T05:54:05Z Vertanen, Topi https://www.theseus.fi:443/handle/10024/913934 2026-04-10T06:00:13Z 2026-04-10T05:53:31Z

Rivitalotyömaan projektin johtaminen rakennusmestarin näkökulmasta Vertanen, Topi Rivitalorakentamisessa rakennusmestarin rooli työmaatasoisessa projektinjohtamisessa on merkittävä, koska vastuu aikataulusta, laadusta, turvallisuudesta ja kustannusten hallinnasta keskittyy usein yhdelle henkilölle. Kehittämistarpeena tunnistettiin rakennusmestarin arjen johtamistehtävät rivitalotyömaan toteutusvaiheessa. Tarkoituksena oli kuvata lakisääteiset, päivittäiset ja viikoittaiset tehtävät sekä tunnistaa arjen johtamisen keskeiset haasteet ja niiden ennaltaehkäisykeinot. Tavoitteena oli tuottaa käytännönläheinen toimintamalli työmaajohtamisen tueksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto muodostui rakentamista koskevasta lainsäädännöstä, viranomaisohjeista sekä RT- ja Ratu-ohjeistuksista kootusta kirjallisuusaineistosta ja teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla yhdistämällä teoreettinen tieto ja työmaiden käytännön kokemukset. Tulosten perusteella rakennusmestarin tehtäväkokonaisuus osoittautui laajaksi ja monivastuiseksi. Osa-alueita olivat lakisääteiset velvoitteet, työturvallisuus, laadunhallinta, aikataulun ohjaus, kustannusten seuranta ja aliurakoitsijoiden koordinointi. Haasteiksi tunnistettiin aikataulu- ja resurssipaineet, useiden vastuiden hallinta sekä ennakoimattomat muutostilanteet. Tulosten pohjalta laadittiin toimintamalli. Johtopäätöksenä todettiin, että systemaattinen ja ennakoiva arjen johtaminen parantaa työmaan sujuvuutta, tukee työkuorman hallintaa ja vähentää laatu- ja turvallisuusriskejä. Selkeä tehtävärakenne edistää vastuullista ja laadukasta rivitalorakentamista.

2026-04-10T05:53:31Z